LEHDEN UUSIN NUMERO

4/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Pääkirjoitus: Monikulttuurisuutta vai kansainvälisyyttä?

 

Suuri osa maailman kielistä kuolee lähivuosien aikana sukupuuttoon. Kielet eivät kuole siksi, että niissä olisi jotain vialla: kielet eivät rappeudu eivätkä vierassanat tuhoa niiden elinvoimaa, eivät liioin puhekielisyydet ja muut uudennokset.

Kielet tuhoutuvat siksi, että puhujilla ei ole tilaisuutta käyttää omaa kieltään. Lapset aloittavat koulun vieraalla kielellä ja jatkavat sillä työelämässä. Kielen tuho on edessä myös silloin, kun puhujat eivät usko omaan kieleensä tai kun he eivät usko tarvitsevansa sitä.

Suomen kieli on ilmaisuvoimainen ja monin tavoin elävä. Sen sanavarasto on monipuolinen, ja uudissanoja syntyy elämän eri tarpeisiin.

Kaikkialla suomen kieli ei kuitenkaan elä. On monia tieteen ja tietämyksen aloja, joilla suomenkielisiä tekstejä ei ole lainkaan saatavana. Niitä ei osata myöskään kaivata, koska kehäpäätelmän tavoin ajatellaan näiden alojen – esimerkiksi luonnontieteiden tai tekniikan – kuuluvan vain niille, jotka osaavat hankkia tietonsa englanninkielisistä julkaisuista, vieläpä tieteellisistä aikakauslehtiartikkeleista. Kielen merkitys havaitaan vasta silloin – silloinkin puhutaan usein muutosvastarinnasta –, kun tiedon puute kanavoituu protesteiksi ja epäluuloksi.

Oman kielen kehittäminen ei ole nurkkakuntaista kansallismielisyyttä, jota jokainen kansainvälisyyteen pyrkivä ihminen ymmärtää kavahtaa. Se on demokratian ja yhteiskunnan moniarvoisuuden edellytys. Niillä, joilla on tilaisuus kouluttautua ja tutkia mielenkiintoisia ilmiöitä, on velvollisuus tuoda nämä tiedot myös muiden ulottuville.

Jokainen osaa arvostaa kansainvälisyyttä. Silloin puhutaan arvostavasti vieraiden kielten taidosta, sujuvasta juttelusta ja kulttuurien tuntemuksesta. Jos äidinkielestä puhutaan, sen mainitaan kärsivän vieraiden kielten puhumisesta. Kansainvälinen ihminen kertoo lukevansa kirjallisuuden aina alkukielellä – luullen, että alkukieli tarkoittaa englantia, eikä esimerkiksi japania, sloveenia, portugalia tai jotain muuta maailman tuhansista kielistä.

Olemme oppineet arvostamaan myös monikulttuurisuutta. Silloin puhutaan huolehtivasti maahanmuuttajista, joiden suomen kielen taito kaipaa kohennusta ja joiden oman kielen käyttöä on tuettava. Arkipuheessa kansainvälisyys on valitettavan usein ylennys meille, monikulttuurisuus on alentuva kädenojennus ”niille”.

Yliopistot ja opetusministeriö ratkaiskoot, miten ja kenen rahoilla suomen kielen käyttöä edistetään laajasti kaikilla yhteiskunnan aloilla. Miten päästä monikulttuuriseen kansainvälisyyteen – kansainvälisyyteen, jossa jokainen kieli on arvokas, ei vain perinnön säilyttäjänä vaan ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteuttajana ja jossa vieras kieli on ihmiselle lisämahdollisuus, ei ainoa mahdollisuus?

 

PIRJO HIIDENMAA



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.