LEHDEN UUSIN NUMERO

5/2010
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Aineksista aiheiksi: Tekstien elämä ja teot

 

SAKARI KATAJAMÄKI ja OSSI KOKKO

 

Sähköpostia, kirjettä tai onnitteluvärssyä kirjoittaessa tuntuu selvältä, etteivät ajatukset siirry aivoista suoraan valmiina tekstinä paperille tai tietokoneen ruudulle, vaan tekstiä muokataan sieltä täältä ennen kuin se päästetään käsistä. Kirjoja puolestaan luetaan niin, että käsissä olevan tekstin ja kirjan synty häipyy taustalle lukijan keskittyessä vastaanottamaan kirjailijan ajatuksia.

Vaikka tiedossa olisi, että reitti kirjoittajan mielestä lukijan mieleen on mutkikas ja välikäsien ohjailema, nämä kysymykset on tapana sivuuttaa. Tutkimuksessakin saatetaan olettaa, että ensimmäinen käsiin osuva nide välittää kaiken riittävän informaation vuosia aiemmin kirjoitetusta ja julkaistusta teoksesta.

 

Tekstuaalitieteiden nousu

Viime aikoina Suomessa on virinnyt entistä enemmän kiinnostusta siihen, miten tekstejä on kirjoitettu, painettu, toimitettu ja julkaistu eri aikoina. On kiinnostuttu esimerkiksi keskiaikaisista pergamenttifragmenteista ja alettu tutkia niiden pohjalta, miten erilaiset ajatukset ovat kulkeneet pitkin Eurooppaa.

Uusia alkuperäislähteiden kriittiseen tutkimukseen perustuvia editioita on alettu laatia Agricolasta Kiveen ja Topeliuksesta Lönnrotiin. Alan yhteistyötä, osaamista ja keskustelua ovat alkaneet edistää muun muassa Suomen kirjahistoriallinen seura sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan perustettu Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikkö.

Muissakin maissa tällaisia tekstien kirjoittamisen, variaation ja välittymisen ilmiöitä tutkivat tieteenalat ovat lähentyneet toisiaan viime vuosikymmenten aikana. On alettu puhua tekstuaalitieteistä (engl. textual scholarship), joihin luetaan muun muassa tekstien alkuperää ja variaatiota selvittävä tekstikritiikki, käsin kirjoitettuja tekstejä ja kirjoituskäytäntöjä tutkiva paleografia sekä useita tekstuaalitieteiden osa-alueita hyödyntävä tieteellinen editointi.

Tekstuaalitieteiden tutkimuskysymykset koskevat esimerkiksi kirjoitus- tai kirjapainotapojen kehittymistä, kirjojen lukemiskulttuuria sekä tietyn kirjailijan tapaa kirjoittaa ja muokata teoksiaan.

Tekstuaalitieteitä esitellään kootusti Sakari Katajamäen ja Ossi Kokon toimittamassa kirjallisuudentutkimuksen Avain-lehden erikoisnumerossa 3/2010.

 

Pilkahduksia läpi harmaan Kiven – kriittisiä editioita Aleksis Kivestä

Lokakuussa julkaistu Aleksis Kiven Nummisuutarien kriittinen editio tuo näytelmän nykylukijalle siinä muodossa kuin Kivi itse sen lähes 150 vuotta sitten julkaisi. Professori Jyrki Nummen johdolla toimitettu teos avaa SKS:n Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikön Kivi-editioiden sarjan. Nummisuutareista edetään Kiven muuhun tuotantoon, ja jatkossa on luvassa editioita muistakin kirjailijoista.

Näytelmätekstin lisäksi Nummisuutarit-editiossa selvitetään Kiven komedian monia ulottuvuuksia. Esimerkiksi näytelmän yhteydet aiempaan kansainväliseen komediaperinteeseen paljastuvat päätoimittaja Nummen artikkelissa ja niiden yksityiskohtia selvennetään myös näytelmätekstin alaviitteissä. Toimituspäällikkö Sakari Katajamäki tarkastelee Nummisuutarien julkaisuhistoriaa ja näytelmän tekstiin tehtyjä muutoksia.

Uutta tietoa näytelmän vaiheista teatterissa esittää dosentti Pentti Paavolainen, joka kertoo esimerkiksi, millä tavoin komediaa siloteltiin kantaesityksessä 1875. Näytelmätekstin alaviitteissä nykylukijoille avataan yli 500 vanhaa sanaa ja käsitettä.

Tekeillä olevissa editioissa tutkitaan Kiven kirjeitä ja Kullervoa. Professori Juhani Niemen päätoimittama kirje-editio valaisee muun muassa kirjailijan elämänvaiheita ja henkilösuhteita, kielitaitoa ja lukeneisuutta. Tutkimuksessa hyödynnetään kirjeiden ohella SKS:n kirjallisuusarkistossa olevaa muuta Kivi-aineistoa, kuten kirjailijalle kuuluneita kirjoja.

Jyrki Nummen johtamassa Kullervo-hankkeessa selvitetään muun muassa, kuinka länsimainen tragediaperinne ja kalevalainen Kullervon tarina yhdistyvät Kiven näytelmässä. Editio perustuu näytelmän ensipainokseen sekä säilyneeseen lyhyeen käsikirjoituskatkelmaan.

SKS:n kirjallisuusarkiston Kivi-aineisto on saatavilla verkkojulkaisussa Tiet lähteisiin – Aleksis Kivi SKS:ssa (www.finlit.fi/kivi/). Sivustolla voi tutustua Kiven kirjoittamiin kirjeisiin, teosten käsikirjoituksiin ja ensipainoksiin sekä muihin säilyneisiin asiakirjoihin. Aineistosta selviää muun muassa se, mitä syötiin ja juotiin kirjailijan hautajaisissa.

Kivi-editioita julkaistaan jatkossa myös digitaalisina editioina verkossa.

 

Aksidentaaleista omisteeseen – tekstuaalitieteiden sanasto verkossa

Millaisia merkityksiä on jokapäiväisillä käsitteillä kirja ja teksti? Entä mitä tarkoittaa stemmatologia tai interpolaatio? Millainen kapistus on Hinmanin kollaattori?

Nämä ja noin 500 muuta tekstuaalitieteiden käsitettä määritellään SKS:n lokakuussa julkaisemassa Tekstuaalitieteiden sanastossa (www.edith.fi/tekstuaalitieteidensanasto/). Se esittelee alan käsitteitä tutkijoille ja opettajille sekä pyrkii vakiinnuttamaan sanastoa suomen kieleen. Hakusana-artikkelien lisäksi sanasto tarjoaa yli 800 erikielistä termivastinetta, joten sitä voi käyttää apuna myös vieraskielisen kirjallisuuden lukemisessa.

Verkkosanasto auttaa ymmärtämään käsitteiden välisiä suhteita sekä antaa näkökulmia tekstien kirjoittamiseen, painamiseen, julkaisemiseen ja editointiin. Esimerkiksi teosten kirjoitusprosessin eri vaiheisiin liittyvät erikoiskäsitteet osoittavat, että teoksen synty ensihahmotelmista työkäsikirjoitukseksi voi pitää sisällään lukuisia eri välivaiheita ja jättää jälkeensä erilaisia dokumentteja, kuten hahmotelmia, skenaarioita ja luonnoksia.

Sanasto on syntynyt monitieteisenä hankkeena, johon on kuulunut kuusi kirjallisuuden, teologian, historian ja kielitieteen tutkijaa Helsingin ja Oulun yliopistoista sekä SKS:sta.

 

Sakari Katajamäki ja Ossi Kokko työskentelevät SKS:n Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä.

 

AIHEESTA ENEMMÄN

http://www.finlit.fi

http://www.edith.fi

 

Variantti kokoaa alan tutkijat

 

Valtakunnallinen Variantti-verkosto edistää tekstuaalitieteiden alan tuntemusta, tiedotusta, metodologista keskustelua ja yhteistyötä. Verkosto ja sen sähköpostilista ovat avoimia kaikille tekstuaalitieteistä kiinnostuneille. Variantti järjestää myös vuosikollokvioita, joissa keskustellaan tieteelliseen editointiin ja muihin alan tutkimuskysymyksiin liittyvistä aiheista.

www.edith.fi/variantti/

 



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Folkloristiikan ääriviivoja piirtämässä

Päivystävä tekstintutkija: Voihan via, Nokia!

Innovaatio 800 vuoden takaa: ruotsalainen konttikattotuoli

Kadonneen katteen jäljillä - puusta tehty tuohi-malkakatto

Tsasounan ihme

Hyvin tehty on kuin ihmisen mieli

Gradut: Veneenveistäjättäret

Metsäsuomalaisuuden renessanssi

Nimenpyörittäjä: Luonnonsuojelua Koivujärvellä

Yleisökysymys: Mitä sananparrella tarkoitettiin?

Ajan sana: Sukupuolineutraalia

”Minä olen Piiskakylän tyttäriä!”

Kui Nortamo ja Sillanpää yhdes prohtasiva

Nilkan pakina: Keräilyä kaikilla mausteilla

Aineksista aiheiksi: Tekstien elämä ja teot

Arvioita ja katsauksia: Suomen kieli – tuuliajolla tappion maisemassa?

Arvioita ja katsauksia: Outo rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Arvioita ja katsauksia: Venäjän vaikutuspiirissä

Arvioita ja katsauksia: Suomenkielisen neuvostokirjallisuuden vaiheita

Arvioita ja katsauksia: Media, rituaali, kuolema

Arvioita ja katsauksia: Runotyttö maineen polulla

Arvioita ja katsauksia: Kauhan varressa, kirjan ääressä

Arvioita ja katsauksia: Nuoreksi naiseksi vanhassa Helsingissä

Arvioita ja katsauksia: Rakennusperintömme herkkupalat

Arvioita ja katsauksia: Ei mikään pappilan hätävara

Arvioita ja katsauksia: Käspaikka on silta maailmojen välillä

Arvioita ja katsauksia: Valokuvajournalistin tarinoita

Arvioita ja katsauksia: Iskelmämusiikin ikivihreä

Arvioita ja katsauksia: Pohjantähteet

Märepala: Kritiikki ja sivistys

Restaurointileiri opetusmuotona

Pääkirjoitus: Miksi puurakentaminen katosi?

Monien identiteettien maisemat

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.