LEHDEN UUSIN NUMERO

4/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: Välähdyksiä suomen kielen tutkimukseen

Kieltä kohti. Toim. Tiina Onikki-Rantajääskö ja Mari Siiroinen. Otava 2008.

 

Tiina Onikki-Rantajääskön ja Mari Siiroisen artikkelikokoelma Kieltä kohti johdattelee lukijansa kielentutkimuksen pariin. Teoksessa esitellään erilaisia näkökulmia, joista tutkija voi lähestyä kieltä. Teos on tarkoitettu ensisijaisesti valintakoekirjaksi, mutta se soveltuu muillekin lukijoille. Kohdeyleisö vaatii teokselta yleistajuisuutta, ja tässä on onnistuttu: artikkelit avautuvat hyvin ilman ennakkotietoa kielentutkimuksesta tai tieteenteosta. Tieteellisyydestä ei kuitenkaan ole tingitty.

Kirjassa on julkaistu valikoivasti lähinnä laadullista perustutkimusta. Lähestymistapoja olisi kuitenkin voitu laajentaa; sen verran temaattista ja metodologista päällekkäisyyttä teoksessa on, että mukaan olisivat mahtuneet vaikkapa johdatukset soveltavaan kielentutkimukseen tai selvästi määrällisiä piirteitä painottavaan tutkimukseen.

 

Tekstilajien sukulaisuussuhteita

Varsinaisen artikkelikokoelman avaa Anne Mäntysen ja Susanna Shoren katsaus tekstilajeihin, joita lähestytään perheyhtäläisyyden ja prototyyppisyyden näkökulmasta; samaan tekstilajiin kuuluvilla teksteillä on yhtäläisyyksiä kuin perheen jäsenillä, ja toiset taas ovat teksteinä tyypillisempiä lajinsa edustajia kuin toiset. Tekstintutkimusta valottaa myös Jyrki Kalliokosken analyysi Volter Kilven ”Jäällävaeltaja”-novellista. Onikki-Rantajääskön artikkeli syventää kielen kuvallisuuden esittelyä perehdyttämällä lukijansa metaforatutkimuksen perinteeseen Aristoteleesta alkaen.

Teoksessa on joukko puhekielen tutkimusta käsitteleviä artikkeleita. Hanna Lappalaisen katsaus valottaa puhekielen variaation analysointia, kuten iän ja sukupuolen vaikutusta kielenkäyttöön. Artikkeli valaisee hyvin sosiolingvististä tutkimusta, mutta lukijaa saattaisivat kiinnostaa tarkemmatkin kuvaukset esiteltyjen tutkimusten menetelmistä.

Edelleen puhekielen piirteitä tarkastelee Markku Haakana. Nyt kohteena ovat puhelinkeskustelut. Samaa keskusteluanalyysin menetelmää käyttää mielenkiintoisesti myös Salla Kurhila, joka esittelee erityisesti ei-äidinkielisten ja äidinkielisten puhujien keskusteluissa ilmeneviä ongelmatilanteita ja niitä osoittavia signaaleja – kuten naurua.

Chat-kieltä eli verkkokeskustelutekstiä käsittelee puolestaan Lari Kotilaisen erittäin ajankohtainen katsaus. Siinä pureudutaan englannin ja suomen yhteiskäyttöön verkkokeskustelussa.

 

Merkitystä etsimässä

Kielen monet merkityssuhteet saavat syvälliset esittelyt Pentti Leinon ja Matti Larjavaaran artikkeleissa. Edellinen tarkastelee kielen monimerkityksisyyttä muun muassa sarjakuvakatkelmien avulla, jälkimmäinen pilkkoo osiin lyhyen kaunokirjallisen dialogin ja etsii merkityksiä siinä esiintyville lausumille niiden funktioiden näkökulmasta. Viimeksi mainittu artikkeli lienee kielentutkimusta tuntemattomalle yksi teoksen haasteellisimmista, sillä kielitieteellisiä käsitteitä on tekstissä viljalti, toki selitettynä.

Vesa Koivisto tarjoaa tietoa suomen kielen sanojen muodostamisesta ja Tapani Lehtinen uralilaisten kielten sukulaisuussuhteista ja suhteiden kuvantamismalleista. Molemmat esitykset antavat perustietoa suomen kielen tutkimuksen alalta.

Vertailua muihin kieliin esittelee myös Ritva Laury. Hän toteaa suomen kieltä opiskelevan kannalta lohduttavasti, että suomi ei liene kovin vaikea kieli opittavaksi eikä edes kovin eksoottinen. Vastaavia ajatuksia on toki esitetty aiemminkin, ja tähän liittyvää kirjallisuutta olisi voinut sisällyttää lukijoille tarkoitettuun lukulistaan. Nykypäivän kieliopin käsitteistöä sekä normatiivisen kielioppaan ja kieliopin suhdetta esittelee Auli Hakulinen.

 

Kirjoitustaidon kehitys

Lea Laitisen ja Taru Nordlundin artikkeli kansan- eli itseoppineiden kirjoittajien teksteistä on yksi teoksen mielenkiintoisimmista, sillä se avaa nykylukijalle kiehtovalla tavalla ikkunan kirjoitustaidon merkitykseen ja kehitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Mari Siiroinen esittelee lopuksi puhutun kielen tutkimusarkistoja, mutta jättää valitettavasti kirjoitetun kielen aineistot vain huomautuksen varaan. Niiden käsitelty olisi antanut mahdollisuuden pohtia nykykieltä kuvaavien aineistojen vanhentumisen ja kartuttamisen ongelmaa tulevien tutkijoiden näkökulmasta.

Teoksen lopussa on arvokas hakemisto artikkeleissa viljellyistä termeistä. Ratkaisu on hyvä, koska samoja termejä käytetään usein ja monessa artikkelissa. Artikkelit sisältävät runsaasti kiinnostavia aineistoesimerkkejä. Esimerkkien avulla monet teoreettiset ja metodologiset seikat selkeytyvät konkreettisiksi.

Mielenkiintoista teosta voi suositella lämpimästi kielentutkimuksesta kiinnostuneille. Suomen kielen asiantuntijaksi pyrkivä tai muuten kielestä kiinnostunut saa varmasti oivalluksia ja ajantasaista tietoa alasta. Teoksen soisi saavan jatkoa niistä suomen kielen tutkimuksen alueista, jotka nyt on rajattu ulkopuolelle.

 

JARMO HARRI JANTUNEN, dosentti, yliopistonlehtori



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.