LEHDEN UUSIN NUMERO

4/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: Suomalaisen fanitutkimuksen päivitys

Fanikirja. Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä. Toim. Kaarina Nikunen. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 96. Jyväskylän yliopisto 2009. 

 

Kultteja, palvontayhteisöjä, rituaaleja ja keräilyä on tutkittu antropologiassa, sosiologiassa ja uskontotieteissä jo 1800-luvulta. Populaarikulttuurin faniuden tutkimus sai tuulta kulttuurintutkimuksen vanavedessä 1980–1990-luvun taitteessa. Tuolle fanitutkimuksen toiseksi vaiheeksi nimitetylle tutkimukselle oli tyypillistä kokemuksen romantisointi vastareaktiona faniuden kielteiselle julkisuuskuvalle. Suomessa koottiin kuusi vuotta sitten aihetta koskeva antologia Kulttikirja (SKS 2003).

Kulttikirjan jälkeen on ilmestynyt ainakin Kaarina Nikusen tv-faniutta, Harri Heinosen jalkapallofaniutta ja Irma Hirsjärven scifi-faniutta käsitelleet väitöskirjat sekä lukuisia alemman tason opinnäytteitä. Tutkijoiden työtä valottaa tuore artikkelikokoelma Fanikirja, joka toimii tämänhetkisen suomalaisen fanitutkimuksen läpileikkauksena. Sen kirjoittajista kolme oli mukana myös Kulttikirjassa.

Arvostelin Lähikuva-lehdessä 4/2003 Kulttikirjaa ja silloista fanitutkimusta – mielestäni oikeutetusti – siitä, että fanit nähtiin yleensä vastarannan kiiskinä, joiden yhteisöllisyys ja toiminta rapauttavat kaupallista populaarikulttuuria. Fanikirjan johdannossa kerrotaan tutkimuksen siirtyneen nyt kolmanteen vaiheeseen, jossa se ei enää puolustele tutkimuskohdettaan ja kykenee jopa faniuksien kriittiseen arviointiin. Missä määrin nämä lupaukset toteutuvat Fanikirjan teksteissä?

 

Fanien kokemus pääosassa

Nikunen muistuttaa teoksen johdannossa, että faniuden kytkeytyminen kaupalliseen kulutuskulttuuriin jää tutkimuksissa usein taka-alalle. Fanitutkimus lähestyy kohdettaan pikemminkin henkilökohtaisena kokemuksena kuin makrotasolla. Myös monissa Fanikirjan teksteissä fanien kokemus on pääosassa. Esimerkiksi Eeva Haverinen analysoi runoilija Sylvia Plathille omistetun nettifoorumin keskusteluja, Helena Saarikoski Spice Girls -faniuden näkymistä tyttöjen leikeissä, Päivi-Tuulikki Hynynen Ismo Alangon fanien kirjeitä ja Irma Hirsjärvi suomalaisten tieteiskirjallisuuden fanien teemahaastatteluja. Näissä artikkeleissa painottuvat fanien oma aktiivisuus ja faniuden poliittisuus.

Fanikirjassa on kuitenkin myös artikkeleita, joissa tarkastelua laajennetaan henkilökohtaisesta fanikokemuksesta sitä kehystäviin rakenteisiin. Selkeimmin tällainen näkökulma on Saara L. Taalaksen ja Irma Hirsjärven organisaatioanalyysissa tieteiskirjallisuuden fanien kulutuskäytännöistä, Mikko Hautakankaan Big Brother -analyysissa sekä Riikka Turtiaisen pohdinnoissa penkkiurheilijan muuttumisesta digitaalisten palvelujen kuluttajaksi ja muokkaajaksi. Näissä artikkeleissa on keskiössä faniuden ja kaupallisen kulutuskulttuurin suhde, mutta nekään eivät ylly fanikulttuurien kriitikoiksi. Hautakankaan artikkelia lukuun ottamatta kirjoittajat todistavat fanien vastustavan kaupallisuutta ja korostavat faniutta ruohonjuuritason toimintana, jota ei saada aikaan suuryritysten markkinointiponnistuksilla.

 

Monimuotoista fanitutkimusta

Täyttääkö Fanikirja siis lupauksensa? Kyllä, ainakin siinä mielessä, että se osoittaa suomalaisen fanitutkimuksen monimuotoiseksi. Neljässä artikkelissa käsitellään kirjallisuuden, kahdessa television, kahdessa musiikin ja yhdessä urheilun faniutta. Mukana on myös fanitutkimuksen teoriaa. Toisaalta kovin kriittisiksi fanitutkijat eivät heittäydy. Faniuden mahdollisten lieveilmiöiden tarkastelu jää lähinnä hajamaininnoiksi. Hampaattomuus voi liittyä siihen, että monet kirjan kirjoittajista tunnustautuvat tutkimuskohteensa faneiksi ja lähestyvät ilmiöitä ennen muuta sisältä käsin.

Fanikäytännöt nähdään ilmiöstä riippumatta varsin samanlaisina. Tämä voi vääristää faniuksista syntyvää kuvaa – siinä määrin omanlaisiaan ovat vaikkapa Sylvia Plathin, tieteiskirjallisuuden ja Big Brotherin tiimoille rakentuneet fani-ilmiöt. Urpo Kovala esittää kirjan mainiossa päätösartikkelissaan ratkaisuksi fanikulttuurien historiallista tai kulttuurien välistä vertailua, joka nostaa esille paitsi ilmiöiden jatkuvuudet myös niiden kontekstikohtaiset erot. Kovala käyttää esimerkkinä J. L. Runebergin ympärille Suomessa jo hänen elinaikanaan rakennettua kulttia.

Kolmas vertaileva lähtökohta on aito poikkitieteellisyys, joka voi haastaa fanitutkimuksen hokemat muilta tutkimusaloilta tuoduilla teoretisoinneilla. Tässä mielessä Fanikirjan valaisevin artikkeli on Teemu Tairan uskontotieteiden ja fanitutkimuksen rajapinnan kriittinen tarkastelu.

Vaikka Fanikirjan artikkeleissa keskitytään pääosin aina yhteen ilmiöön, kirja muodostaa kokonaisuudessaan varsin monipuolisen, vertailevan näkökulman alan suomalaiseen tutkimukseen. Teos osoittaa, että faniudessa on viime kädessä kyse sitoutumisesta, intohimosta, yksilön ja yhteisön identiteeteistä sekä kulutuskulttuurin ja oman osallistumisen välisestä jännitteestä. Näissä suhteissa fanitutkimus voi auttaa ymmärtämään nykykulttuuria laajemminkin.

 

JUHA HERKMAN, dosentti, Suomen Akatemian tutkijatohtori



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.