LEHDEN UUSIN NUMERO

4/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: Jotain ruotsalaista, jotain venäläistä, ripaus suomalaista

Henrika Tandefelt: Porvoo 1809. Juhlamenoja ja tanssiaisia. SKS 2009. Henrika Tandefelt: Bårgå 1809. Ceremoni och fest. SLS 2009.

 

Kuten odottaa saattoi, Suomen sodan ja autonomian perustamisen 200-vuotismuiston näyttävä juhlinta on tuottanut parin vuoden aikana joukon erilaisia tapahtumia koskevaa kirjallisuutta. Aiheesta on toki kirjoitettu aikaisemminkin varsin paljon – onhan tuo vaihe yksi kansallisen historiamme merkkipaaluja. Tutkimuksissa on keskitytty pohtimaan sodan ja valtioyhteyden muutoksen poliittisia vaikutuksia ja Porvoon valtiopäivistä etenkin sitä, mitä siellä luvattiin, kuinka sitovia lupaukset olivat ja mikä keisari todella tarkoitti ilmoituksellaan, että Suomi oli korotettu kansakuntien joukkoon.

Henrika Tandefelt lähestyy teoksessaan Porvoo 1809 säätykokousta tai maapäiviä, kuten käännös sanasta lantdag kuuluu, tapahtumana ja selvittää paikoin varsin yksityiskohtaisesti sen valmistelua, eri vaiheita ja juhlamenoja. Tekijä pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi maapäivien ohjelma ja seremoniat vietiin läpi juuri tietyllä tavalla ja tiettyjä muotoja noudattaen. Tandefelt osoittaa, että maapäivien muodot seurasivat tarkoin ja keisarin hyväksyminä totuttuja ruotsalaisia käytäntöjä. Vain pienissä yksityiskohdissa, kuten koristelussa, asujen värityksissä ja malleissa luotiin uutta.

 

Virallisia näkymiä

Vanha emämaa oli siis näkyvästi läsnä Porvoossa. Entä venäläisyys? Se näyttäytyi tietysti keisarin vierailuissa, hänen seurueessaan ja sotilaiden läsnäolona. Muuten venäläistä vaikutusta edustavat vain maapäivien ruplamääräinen budjetti, mikä on tietysti toinen asia kuin todelliset maksuvälineet. Ruotsin raha oli Suomessa edelleen käytössä. Vahvasti venäläistä oli vielä maapäivien päättäjäisten mitalisade ja huomionosoitukset, sillä Suomessa ei ollut omia ritarikuntia.

Tandefeltin kirjassa painottuvat maapäivien seremoniat ja viralliset tilaisuudet, joista löytyy myös helposti lähdemateriaalia. Teokseen on otettu mukaan runsaasti julkisia valtiopäiväpuheita sekä alkukielellä että käännöksinä. Sen sijaan teoksen alaotsikon lupaamat tanssiaiset jäävät aika valjuiksi. Lukija ei oikeastaan saa tietää, ketkä olivat kutsuttuja, mitä soitettiin, tanssittiin ja tarjottiin.

Porvoo oli muutaman kuukauden ajan poliittisen Suomen keskipisteessä, ja tämä vaikutti monin tavoin kaupungin ja kaupunkilaisten elämään. Aikakauden ”julkkiksia” oli paikalla keisarista alkaen, ja kulkueet tarjosivat nähtävää kaupunkilaisille.

Tandefelt kyllä kertoo lumitöistä maaliskuisessa loskasäässä ja siitä, kuinka pääosa maapäiviin varatuista rahoista kului säätyedustajien majoitukseen ja ruokailuun. Myös keisarillisen valtaistuimen siirtelystä tilasta toiseen kerrotaan, mutta sen enempää ei kuitenkaan kurkisteta virallisten kulissien taakse. Emme saa tietää, mitä säätykokous merkitsi itse porvoolaisille.

 

Missä naiset?

Myös naisten rooli Porvoossa jäi täysin toissijaiseksi. Poliittista vaikutusta heillä ei ollut, mutta maalaukset kertovat, että naisia oli virallisissakin tilaisuuksissa läsnä. Naiset esiintyvät tanssiaiskuvauksessa lähinnä juoruilevan pilkkarunon kohteina, eikä tekijä ole ryhtynyt selvittämään, keistä siinä oikein oli kyse. Puhutaan vain jostakin ”Boije-rouvasta” ilman tarkempaa identifikaatiota.

Lähes ainoaksi henkilöksi näistä juhlista nousee tuttu Ulla Möllensvärd, josta toistetaan kirjallisuudessa ja elokuvassa esiintyviä kertomuksia ja niistä tehtyjä tulkintoja. Maapäivien aikana naisia oli varmasti mukana erilaisissa huoltotehtävissä, muonittamassa, siivoamassa, pyykkäämässä ja siten ”näkymättöminä” takaamassa tapahtumien onnistumista.

Tandefeltin teos antaa hyvän kuvan Porvoon maapäivien virallisesta julkisivusta, jota kirjan kaunis ja huoliteltu ulkoasu myös korostaa. Kirja on ilmestynyt samaan aikaan sekä suomeksi että ruotsiksi, ja suomennoksesta voi kiittää vuosien 1808–1809 sotahistoriaan perehtynyttä Jussi T. Lappalaista.

Kirjan lukija jäi kuitenkin vähän kaipaamaan ”elämän makua”. Monet porvoolaiset varmasti kokivat kevätkuukausina 1809 ikimuistoisia päiviä. Ovatko ne kokemukset jääneet historian hämärään?

 

PIRKKO LEINO-KAUKIAINEN, historiantutkija, Hiidenkiven päätoimittaja



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.