LEHDEN UUSIN NUMERO

6/2010
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Rintalan veljesten museo esittelee Savitorpan keramiikkaa

Savitorpan keramiikan tunnistaa kultapatinaksi kutsutusta lasitteesta. (Kuva: Aleksi Ahtola)

 

ALEKSI AHTOLA

 

Legendaarisen nurmijärveläisen keramiikkapajan Savitorpan upeaa kulta- ja koboltinsinistä keramiikkaa on näytteillä Juhani ja Matti Rintalan vuonna 2007 perustamassa Nurmijärvi-Taiteen Museossa. Savitorppa oli 1960–1980-luvulla kuuluisimpia suomalaisia keramiikkapajoja. Museossa on myös maan laajin Aleksis Kiven kirjojen ja kuvien kokoelma.

 

Veljesten kiinnostus Savitorpan keramiikkaan heräsi Matti Rintalan vierailtua pajassa vuonna 1967. ”Tein Savitorpasta jutun paikallislehti Nurmijärven Sanomiin ja ostin ensimmäisen esineeni. Sen jälkeen kävin Savitorpassa joka vuosi ja pyysin myös veljeni mukaan”, muistelee Matti Rintala.

Veljekset asuivat Nurmijärvellä, joten Savitorppaan saattoi myös vieraat viedä helposti. Vähitellen koko Kauhajoelta kotoisin oleva Rintalan suku innostui keramiikan keräämisestä.

”Aina kun joku sukulainen vieraili luonamme, käytiin Savitorpassa. Varsinkin tätimme oli innokas Savitorpan esineiden kerääjä. Kun hän kuoli, osti Matti kuolinpesästä kaiken siellä olleen Savitorpan keramiikan”, kertoo Juhani Rintala.

 

Kansainvälinen taiteilijayhteisö

Holger Granbäck (1927–1985) ja Saul Nordqvist (1911–2003) perustivat Savitorpan 1951. Pajassa vieraili monia diplomaatteja ja valtiovieraita, olivathan kansainväliset yhteydet suomenruotsalaisille taiteilijaystävyksille luontaisia. Ainutlaatuisen taiteilijayhteisön muita vakituisia jäseniä olivat myös monitoiminainen Kaarina Rinne ja velhomaisen taitava dreijari Kauko ”Kage” Forsvik. Savitorpan muita tärkeitä työntekijöitä olivat muun muassa Erkki Stenius, Eira Savolainen ja Garazim Hansen.

Savitorpan keramiikka oli korkealuokkaista ja uniikkia. Alkuperäiseltä ammatiltaan Nordqvist oli tanssija ja Granbäck oopperalaulaja.

”En voi muuta kuin arvostaa heitä, sillä he opettelivat hyvin korkealuokkaisen keramiikanteon amatööripohjalta”, summaa Matti Rintala.

Savitorpan tavaramerkiksi muodostui jo varhain kultapatinaksi kutsuttu lasite, joka keksittiin melkein vahingossa. Kun 1970-luvulla suuri osa muusta suomalaisesta taideteollisuudesta tuotti ankaran pelkistettyä modernia muotokieltä, Savitorpan tuotteet olivat avoimen romanttisia. Myös itse rakennus hirsiseinineen ja antiikki- ja keramiikkaesineineen oli tunnelmaltaan kuin suoraan 1800-luvulta.

 

Nurmijärven taidetta

Granbäck kuoli inhimillisesti ottaen liian aikaisin, 58-vuotiaana. Alle vuoden kuluttua hänen kuolemastaan Savitorppa sulki ovensa moneksi vuodeksi. Vaikka Savitorppa toimi uudestaan 1996–1999, tunnelma ei ollut enää entisensä ilman Granbäckia.

Matti ja Juhani Rintala ostivat Saul Nordqvistin kuoltua 2003 hänen irtaimistonsa ja perustivat muutamaa vuotta myöhemmin Nurmijärvi-Taiteen Museon.

”Emme ole saaneet penniäkään julkista rahoitusta. Museo on auki sopimuksen mukaan, sillä meillä ei ole varaa palkata oppaita, emmekä aio käyttää kaikkia eläkepäiviämme museon auki pitämiseen”, kertoo Juhani Rintala.

Museossa on Savitorpan esineistön lisäksi paljon muutakin veljesten keräämää nurmijärveläistä taide- ja kulttuurihistoriallista esineistöä. Kokoelmissa on muun muassa taiteilija Vilho Askolan tauluja ja sota-aikaan liittyvää esineistöä. Juhani Rintala on kerännyt myös laajan Aleksis Kivi -aiheisen kokoelman. Häneltä on juuri ilmestynyt Kivestä kirja, jossa tuodaan esille uusia näkökulmia kirjailijan persoonaan ja elämään.

 

Aleksi Ahtola on historian jatko-opiskelija ja freelance-toimittaja.



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Päiviä kustannusosastolla

Päivystävä tekstintutkija: Vihanvapaus

Akseli Gallen-Kallelan kesken jäänyt fontti

Kehittyvät ja vanhat kartat

”Läskille voille, läskille voille!”

Ufo vai kirja?

Toiseuden kuvat muuttuvassa museossa

Rintalan veljesten museo esittelee Savitorpan keramiikkaa

Tolstoin muuttoaikeet Suomeen

Muistelmateos paikallishistoriallisena johtolankana

Nimenpyörittäjä: Vaarilla on Jaguaari

Yleisökysymys: Milloin kuulit Aleksis Kivestä?

Mielen ja maailmanhistorian liikuttajat

Nilkan pakina: Sanataidetta rakettinopeudella

Aineksista aiheiksi: Kansan elämää Inkerissä

Ajan sana: Crocsit ja pädi

Arvioita, katsauksia: Esineilläkin on luonteensa

Arvioita, katsauksia: Miten Saamen kansa tuotettiin

Arvioita, katsauksia: Enemmän kuin leikattu ja liimattu

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilainen labyrintissä

Arvioita, katsauksia: Unien kerronnassa pitkä ja elävä perinne

Arvioita, katsauksia: Maailman vanhin vitsi

Arvioita, katsauksia: Neljäkymmentä vuotta työväentalojen asialla

Arvioita, katsauksia: Alati syntyvä laji

Arvioita, katsauksia: Sekalaista Suomi-sälää

Arvioita, katsauksia: Norjalainen pettää aina?

Arvioita, katsauksia: Mustavalkoista läheltä ja kaukaa

Märepala: Viranomainen kiukuttelee

Pääkirjoitus: Sosiaalinen esine

Aulanko-nimi on menneiden sukupolvien kieltä (VAIN VERKOSSA)

Mobiilinuoruus

Oikaisu Tsasounan ihme -artikkeliin (Hiidenkivi 5/2010)

Kalevalaseura 1911–2011: Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.