LEHDEN UUSIN NUMERO

6/2010
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: Maailman vanhin vitsi

Tiia Aarnipuu: Sinivalkoisissa höyhenissä. Suomalainen drag. Like 2010.

 

Mikäpä naurattaisi varmemmin kuin naiseksi pukeutunut mies. Pahimmillaan kyseessä on väsynyt ja mauton pikkujoulu- tai polttarivitsi, parhaimmillaan kansainvälisen tason yökerhoshow, joka kutkuttaa niin aisteja kuin nauruhermojakin.

Sukupuolitutkija Tiia Aarnipuu paneutuu toisessa kirjassaan Sinivalkoisissa höyhenissä suomalaisen dragtaiteen historiaan ja luonteeseen. Miehet ovat esittäneet naisia antiikin ajoista asti. Dragtaiteen juuria esitellään niin teatterimaailman kuin kuplettiviihteen ja sota-ajan rintamaviihteenkin kautta. Asemasota synnytti kuin luonnostaan joukon lyhytaikaisia dragartisteja eli naisjäljittelijöitä, joita esimerkiksi Olavi Paavolainen kirjoituksissaan paheksui.

Suomessa dragia on esitetty 1970-luvun lopulta lähtien, ja taiteenlaji on useimmiten ollut homojen hallussa. Kirjassa edetään kronologisesti viidessä luvussa lähtien 1800-luvun lopun varietee-esityksistä ja päätyen Turun kaupungin uuteen maskottiin Marja Tyrniin. Tässä välissä Aarnipuu päästää ääneen parikymmentä eri ikäistä dragia. Jokainen heistä kertoo alalle ”ajautumisestaan” ja tavastaan toteuttaa taidettaan ja vastaa samalla muutamaan ikuiseen kysymykseen: ”Ei, en ole transvestiitti” ja ”Ei, en pukeudu naisten vaatteisiin kotonani”.

Kirjan kieli ja ilmiön eri puolten käsittely on sujuvaa. Aarnipuu on selvästi kotonaan käsittelemiensä asioiden parissa. Hän antaa informanttiensa ilmaista myös eriävät mielipiteensä, joita näillä diivoilla välillä onkin. Aarnipuun ensimmäinen kirja Trans – sukupuolen muunnelmia (2008, ks. Hiidenkivi 3/2009) käsitteli sukupuolten vaihteluita ja määritelmiä, mikä näkyy tekstissä; sukupuolikäsitteiden pohdinta on tiivistettyä ja sujuvaa. Kirjat ovat selvästi sisarteoksia.

Taiteilijoiden esityksistään saama palaute on usein ylitsevuotavaa. Useimmat fanit ovat naisia, ja kehuja saavat niin loistelias ja hämäävä ulkonäkö, imitoitujen tähtien maneerien hallinta kuin sukupuolien eroavuuksien alleviivaaminenkin. Huikean juhlavia ulkoasuja on syytäkin kehua Suomessa, alipukeutumisen luvatussa maassa. Aarnipuu tunnustautuu heti alkusivuilla tutkimansa ilmiön ylimmäksi faniksi, eikä epäröi ylistää informanttiensa rohkeaa työtä, joka Jarkko Valteeta lainaten ”ei ole selväjärkisen ihmisen duunia”.

Dragtaiteen sisällä on lukuisia koulukuntia: On niitä, jotka esittävät huulisynkkaa ja niitä, jotka laulavat omalla äänellään. Jotkut vaihtavat vaatteensa lavalla yleisön edessä ja toiset kulisseissa. On niitä, joilla on yksi hahmo ja niitä, joilla hahmoja on parikymmentä.

Suurin osa Suomessa esiintyvistä artisteista tuntee toisensa, ja he antavat teoksessa sekä ruusuja että risuja toistensa työskentelytavoista. Käy selväksi, että dragtaidetta tehdään tässä maassa melkoisen tarkasti ja kunnianhimoisesti. Muutamat taiteilijat haluavatkin pitää lavaminänsä ja yksityisen minänsä erillään, eivätkä he kerro nimeään tai anna kuvata itseään ilman meikkiä.

Aarnipuu ei käsittele pelkästään naisiksi pukeutuvia miehiä vaan keskustelee myös miehinä lavalle nousevien naisten eli drag kingien kanssa. Välillä sorrutaan ehkä liialliseenkin pikkutarkkuuteen käsiteltäessä keikkapäiviä ja ravintoloiden tiloja. Tämä kertoo siitä, että alan piirit ovat todella pienet.

Sinivalkoisissa höyhenissä on alallaan ensimmäinen teos Suomessa ja ansaitsee kiitoksen. On hienoa, että näinkin visuaalista taidetta käsittelevässä teoksessa on kunnon kuvitus. Värikuvaliitteen lisäksi teoksessa on kymmeniä mustavalkoisia otoksia niin lavalta kuin studiosta. Dragin kiehtovuuden tiivistää ehkä parhaiten taiteilija, joka kutsuu ilmiötä fiktiiviseksi sukupuoleksi.


SATU JAATINEN, filosofian maisteri, tietokirjailija



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Päiviä kustannusosastolla

Päivystävä tekstintutkija: Vihanvapaus

Akseli Gallen-Kallelan kesken jäänyt fontti

Kehittyvät ja vanhat kartat

”Läskille voille, läskille voille!”

Ufo vai kirja?

Toiseuden kuvat muuttuvassa museossa

Rintalan veljesten museo esittelee Savitorpan keramiikkaa

Tolstoin muuttoaikeet Suomeen

Muistelmateos paikallishistoriallisena johtolankana

Nimenpyörittäjä: Vaarilla on Jaguaari

Yleisökysymys: Milloin kuulit Aleksis Kivestä?

Mielen ja maailmanhistorian liikuttajat

Nilkan pakina: Sanataidetta rakettinopeudella

Aineksista aiheiksi: Kansan elämää Inkerissä

Ajan sana: Crocsit ja pädi

Arvioita, katsauksia: Esineilläkin on luonteensa

Arvioita, katsauksia: Miten Saamen kansa tuotettiin

Arvioita, katsauksia: Enemmän kuin leikattu ja liimattu

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilainen labyrintissä

Arvioita, katsauksia: Unien kerronnassa pitkä ja elävä perinne

Arvioita, katsauksia: Maailman vanhin vitsi

Arvioita, katsauksia: Neljäkymmentä vuotta työväentalojen asialla

Arvioita, katsauksia: Alati syntyvä laji

Arvioita, katsauksia: Sekalaista Suomi-sälää

Arvioita, katsauksia: Norjalainen pettää aina?

Arvioita, katsauksia: Mustavalkoista läheltä ja kaukaa

Märepala: Viranomainen kiukuttelee

Pääkirjoitus: Sosiaalinen esine

Aulanko-nimi on menneiden sukupolvien kieltä (VAIN VERKOSSA)

Mobiilinuoruus

Oikaisu Tsasounan ihme -artikkeliin (Hiidenkivi 5/2010)

Kalevalaseura 1911–2011: Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.