LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2010
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Kouluja varattomille tytöille

Sofia Lybecker (Kuva: Raahen museo)

 

EIJA TURUNEN

 

Fredrika Runeberg (1807–1879) oli mukana perustamassa naisyhdistystä Porvooseen vuonna 1846. Muun toiminnan ohella yhdistys perusti koulun varattomille tytöille. Mallia porvoolaiset saivat Raahesta, jonne tyttökoulu oli saatu muutamaa vuotta aikaisemmin.

 

Porvoon naisyhdistyksen tarkoituksena oli lieventää rahvaan puutteenalaista tilaa ja löytää köyhille naisille töitä. Se edisti myös paikkakuntansa kotiteollisuutta monin tavoin. Jäsenet kokosivat erilaisia kudontamalleja, hankkivat lankoja ja opettivat naisia kutomaan. Porvoolaisrouvat välittivät tuotteita myyntiin, ja näin yhdistyksen tarkoitus toteutui mitä parhaimmin.

Porvoon naisyhdistys perusti myös koulun varattomille tytöille. Koulu aloitti toimintansa 1847 ja osoitti heti tarpeellisuutensa. Tytöt saivat luku- ja laskutaidon lisäksi ompelun ja kudonnan opetusta – aina kehräämisestä alkaen. Näin he pystyivät myöhemmin hankkimaan elantoa itselleen ja perheelleen.

Koulua ylläpidettiin avustusten ja lahjoitusten turvin. Koulu toimi 1870-luvulle saakka, jolloin se yhdistettiin osaksi Porvoon kansakoululaitosta.

 

Sofia Franzénin idea

Mistä Fredrika Runeberg (s. Tengström) ystävättärineen sai idean kouluunsa? Valveutuneet ja aikanaan jossain määrin radikaalit naiset toki olivat köyhien tyttöjen asialla. Mutta ehkäpä Fredrika Runeberg innoittui kouluasiasta kuultuaan, että hänen serkkunsa Karl Gustaf Bergbomin vaimon Helena Franzénin sisar Sofia Lybecker (s. Franzén) perusti hääpäivänään 14.2.1843 koulun köyhille tytöille Raaheen. – Itse asiassa kauppaneuvos Zachris Franzénin tyttäret viettivät tuolloin kaksoishäitä.

Fredrika Tengström oleskeli nuorena tyttönä yhden talvikauden Bergbomin serkkujen luona Raahessa Ollinsaaren kartanossa, äitinsä syntymäkodissa, parannellen pitkäaikaista vilutautia. Tuon talven aikana Raahe ja sen seurapiirit tulivat varmasti tutuiksi ja yhteydet serkusten välillä säilyivät.

Sofia Franzén (1816–1847) oli saanut 1826 äidinperintönä kelpo summan rahaa, jonka hoidosta vastasi isä. Avioitumisen jälkeen omaisuus siirtyisi aviopuolison hoteisiin.

Sofia Franzén oli huomannut, että Raahessa kaikilla asiat eivät suinkaan olleet yhtä mallikkaasti kuin hänellä, suuren kauppahuoneen kasvatilla. Kerrotaan, että Sofia oli äitinsä kuolinvuoteen äärellä sanonut perustavansa perintörahoillaan koulun köyhille tytöille ja ilmoittanut avioituvansa vain sellaisen miehen kanssa, joka hyväksyisi hankkeen. Isä Zachris Franzén ei asialle lämmennyt.

 

Suosiollinen kosija

Sofia Franzén opiskeli aluksi Raahessa mamsellikoulussa ja jatkoi opintojaan Ruotsissa koulukortteerissa setänsä, runoilijapiispa Frans Mikael Franzénin luona.

Raahen mamsellikoulussa oli herrastyttöjen lisäksi oppilaana kaksi merimiehen tytärtä. Nuo kaksi ”kummajaista” olivat edesmenneen merimiehen Anders Lindmanin tyttäret Susanna ja Elisabeth. He olivat päässeet koulunpenkille, koska tyttöjen topakanpuoleinen äiti Kaisa Lindman vuokrasi talostaan huoneita mamsellikoulun pitäjille ja oli saanut puhuttua tyttönsä oppilaiksi taloustöitä vastaan. Raahelaiset ivasivat ”Lindmanskaa” ja hänen ”papiksi lukevia” tyttöjään.

Kun Sofia Franzén palasi Ruotsista, alettiin seurata, jääkö ”Ranseenin mamselli” vanhaksipiiaksi ”houkkamaisine suunnitelmineen”. Melkein niin kävikin, kunnes vapaaherra Georg Henrik Lybecker (1799–1885) tuli Raaheen vierailulle ja kohtasi Sofian. Tarinan mukaan Sofia suuresti rakastuneena hirvitteli, pystyykö hän pitämään päätöksensä koulun perustamisesta, jos kosija ei suostukaan suunnitelmaan.

Huoli oli turha, ja Lybeckerin koulu saattoi aloittaa toimintansa tasan vuoden kuluttua.

 

Opettajat oppilaiden säädystä

Koulunsa opettajiksi rouva Lybecker määräsi mamsellikoulua käyneet Lindmanin tytöt. Opettajavalinta oli todella viisas, sillä he puhuivat suomea ja olivat kotoisin samasta säädystä kuin kouluun tulevat tytöt.

Oppilaat olivat noin 10-vuotiaita vähävaraisia tyttöjä. Etusija oli orvoilla, ja yhdestä perheestä pääsi kouluun vain yksi tyttö kerrallaan. Oppiaineina olivat uskonto, laskento, kirjoitus ja ”sellaiset naisten käsityöt, jotka ylimalkaan edistävät köyhemmän kansanluokan toimeentuloa”. Koulussa opiskeltiin myös maantietoa.

Vapaaherratar Sofia Lybecker ei osallistunut itse koulun toimintaan, sillä hän muutti miehensä asuinsijoille Etelä-Suomeen ja kuoli jo vuonna 1847. Kauppaneuvos Zachris Franzén kuoltua vuonna 1852 hänen tyttärensä Helene Bergbom osti perintörahoillaan miehensä kanssa köydenpunoja eli reipslaakari Vestbergin talon Raahesta ja lahjoitti sen sisarensa perustaman koulun koulutaloksi.

 

Tyttöjen koulusta käsityökouluksi

Raahe sai kansakoulun vuonna 1872. Tuohon asti tuiki tarpeellinen ”köyhäin tyttöin koulu” oli sen jälkeen turha. Raahen kaupungin raatimiehet esittivät koulun lakkauttamista vapaaherra Lybeckerille, joka kuitenkin tyrmäsi ajatuksen.

Uudelleen asiaa harkittuaan raatimiehet ehdottivat koulun muuttamista käsityökouluksi, mihin Lybecker suostui ilomielin. Koulu elää edelleen – toki nykyajan vaatimuksiin vastaten – Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistona.

Tieto Lybeckerin tyttökoulusta oli melko varmasti kiirinyt Fredrika Runebergin tietoon jo heti perustamisvaiheessa ja sytyttänyt hänessäkin halun perustaa koulu köyhille tytöille. Raahen koulu oli taloutensa suhteen hieman paremmassa asemassa kuin sisarlaitoksensa Porvoossa. Ainakin alkuun Sofia Lybeckerin perintörahoilla tai sen koroilla pystyttiin maksamaan opettajien palkat ja muut koulun menot.

 

Eija Turunen on filosofian maisteri ja Raahen museon johtaja



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.