LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2011
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Merikapteenin jäljillä

Salin lattia ja katto ovat todennnäköisesti vuodelta 1844, jolloin kapteeni Abraham
Lagerstam rakennutti talon perheelleen. (Kuva: Jukka Piiroinen)

 

AUNE WARONEN

 

Kesällä 1990 muutimme keskelle Kristiinankaupunkia, vanhaan taloon. Kuluneet kynnykset saivat miettimään, kuka muu niiden yli oli astunut.

Talomme on aivan Kristiinankaupungin sydämessä. Julkisivun empiren leveät vaakalaudat ja vaalea keltainen sekä ikkunoiden keveä jugend antavat talolle omaleimaisen ilmeen.

Kapean Kissanpiiskaajankujan ja Läntisen Pitkänkadun kulmassa vuonna 1844 rakennettu vinkkelitalo näyttää isommalta kuin onkaan.

Kun ostimme talon, se oli juuri kunnostettu lempein käsin. Olemme jatkaneet kunnostamista samassa hengessä. Ison salin leveät lattialankut ovat todennäköisesti alkuperäiset, valkoiseksi maalattu salin katto samoin. Jokaisesta kynnyksestä näkyy, että talossa on kulkenut monta sukupolvea.

 

Vakuutuskirjojen kertomaa

Meitä onnisti, sillä kadunpätkälle, jolla talomme sijaitsee, tehtiin vuonna 1995 kaupunkikuvan parantamisehdotus. Sitä varten oli tutkittu vanhoja vakuutuskirjoja Valtionarkistosta sekä paikallisen Lebellin kauppiaantalon arkistosta.

Vakuutuskirja vuodelta 1849 kertoo, että talon rakennutti ja omisti laivuri Abraham Lagerstam. Vakuutuskirjasta selviää myös, että talo rakennettiin kahdesta osasta.

Vuoden 1751 kaupunkikartassa nykyisen talon kohdalla Läntisen Pitkänkadun varrella on jokseenkin nykyisen siiven kokoinen rakennus. Sen hirret käytettiin kujan siipeen, kun niistä oli leikattu huonot päät pois. Siksi toinen siipi on toista osaa kapeampi.

Vakuutuskirjan mukaan talossa oli kahdeksan huonetta: sali, viisi kamaria, porstua ja keittiö. Kahdessa huoneesta oli öljymaalatut tapetit ja kuudessa vesiväreillä värjätyt. Kaakeliuuneja oli kuusi, ja keittiössä oli leivinuuni.

Nyt huoneita on viisi. Pikkukamarista on tehty kylpyhuone. Lisäksi vintillä on yksi iso huone. Kaakeliuunit eivät ole samoja, mutta niitä on yhä neljä, joista kolme on käytössä.

 

Tapetin alla tullauskirja

Ennen meitä talolla on ollut ainakin tusinan verran omistajia. Talon historia on avautunut kerros kerrokselta, usein remonttien yhteydessä.

Kun uusimme salin kaakeliuunin vuonna 2000, kaakelien sisäpuoleltä löytyneistä merkinnöistä selvisi, että uuni on Rakkolanjoen kaakelitehtaan tuotantoa 1910-luvun puolivälistä. Vakuutuskirjasta löytyi tieto, että vuonna 1916 talon oli ostanut Alma Sandbäck. Näytti siltä, että hän teki muuton yhteydessä ison remontin, toi saliin uunin, nosti kattoa ja uusi ikkunat jugend-henkisiksi.

Iloisina annoimme muurarille luvan jatkaa työtä ja koota 84-vuotias uuni paikoilleen.

Asukkaiden kohtalot pysäyttivät minut kylpyhuoneremontissa heinäkuussa 2003. Seinästä löytyi seitsemän tapettikerrosta, alimmaisena turkoosi vesiväritapetti. Sen alla oli hirsiseinään liisteröityinä 1840-luvun sanomalehtien lisäksi käsinkirjoitettua paperia.

Hauraassa asiakirjan palasessa oli päiväys ja allekirjoitus. Herra Sundman oli piirtänyt koukeroisella käsialalla nimensä paperiin ”den tredje julii 1834” – tasan 169 vuotta ja kolme päivää aikaisemmin. Tunsin historian tuulahduksen.

Pian selvisi, että taloa oli paperoitu vanhoilla tullikirjoilla. Ainakin puuvillalankaa (”bomullsgarn”) oli tullattu, sekä ”soppskål med lack”, lasitettu soppakulho.

 

Kapteenin perheen koti

Tullimies Sundmanista en löytänyt tietoja, mutta vähitellen tutustuin laivuri Lagerstamiin.

Paikallisarkiston kristiinalaisten kapteenien elämäkertatiedot sekä Christer Norrvikin mainio kirja Purjeiden kaupunki antoivat perustiedot Lagerstamin matkoista. Käytin myös Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokantaa, jonka tietoja pyrin varmistamaan toisista lähteistä.

Talon rakentanut Lagerstam tuli Kristiinankaupunkiin Pernajasta vuonna 1838 ja meni naimisiin kapteenintytär Vilhelmina Höökin kanssa. Kesällä 1843 syntyi tytär Natalia. Pieni perhe sai oman kodin seuraavana vuonna, kun talo valmistui.

Keväällä 1846 Lagerstam nousi parkki Hebeen, joka oli yksi kaupungin mahtavimman laivanvarustajan, S. A. Wendelinin, aluksista. Lagerstam purjehti laivan Vaasaan ja vei sieltä lastin puutavaraa Viipuriin.

Pitkä purjehdus oli vasta alussa: pian jatkettiin Malagaan, sieltä palattiin Hampuriin ja taas Malagaan. Edessä olivat vielä Kronstadt, Lontoo, Shields, Algerian rannikko ja lopulta Sardinian Cagliari. Viedessä lastina oli puutavaran ohella tervaa sekä potaskaa, jota käytettiin lasiteollisuudessa.

Lagerstamin jälkeen Natalia asui talossa merikapteenimiehensä ja tämän äidin Ulrika Sjöblomin kanssa. Vuonna 1859 sinne muutti meritullivahtimestari Karl Gustav Sangder vaimonsa Karolinan kanssa.

Nyt tiesin, että reilun sadan metrin päässä merenrannasta sijaitseva talomme oli kapteenien ja tullimiesten talo.

 

Aune Waronen on filosofian maisteri ja toimittaja, joka tekee Kristiinankaupungin taloista kertovaa kirjaa valokuvaaja Jukka Piiroisen ja filosofian maisteri Leena Kylmäsen kanssa.

 

AIHEESTA ENEMMÄN

Christer Norrvik, Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupunki 1999.

Per-Olof Jarle, Kristinestads byggnadshistoria. Scriptum 2006.

Kaupunkikuvan parantamisehdotus: Läntinen Pitkäkatu Hållfastinkadulta Puistokadulle. Työryhmä HuK Niklas Wenman, Ri Hannu Heikkinen, Rkm Päivi Heikkinen. Kristiinankaupunki 1995.

Arkistolaitoksen Digitaaliarkisto http://digi.narc.fi/digi/ Kristiinankaupungin henkikirjat vv. 1810–1860.

 

Yksi Brahen kaupungeista

Pietari Brahe perusti Kristiinankaupungin vuonna 1649. Kaupungin keskusta on edelleen alkuperäisellä paikallaan. Vanhimmat korttelit, jotka maanmittari Claes Claesson piirsi vuonna 1651, edustavat puhdasta renessanssiasemakaavaa. Kristiinankaupunki on ainoana kaupunkina Suomessa säästynyt isolta kaupunkipalolta. Puutalokaupungissa on jäljellä yli 300 vanhaa rakennusta, vanhimmat 1700-luvulta.

Merelle avautuva kauppatori on säilyttänyt 1600-luvun mittakaavan. Museovirasto pitää kaupunkia Suomen parhaiten säilyneenä suurvalta-ajan kaupunkina. Kristiinankaupungista tuli huhtikuussa 2011 Suomen ensimmäinen Cittaslow-kaupunki. Verkostoon valitaan kaupunkeja, jotka edistävät hyvää elämää ja kestävää kehitystä. Kaupungissa on 7 143 asukasta (maaliskuu 2011).

 

 

 

 



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Kansainväliset kansalliset yliopistot

Päivystävä tekstintutkija: SS ja muut sivu suunsa puhujat

Tärkeintä on ajatus ja vastaanottaja

Tarinat muovaavat maailmankuvaamme

Hyvä, paha pakana – saamelaiset islantilaisissa kuningassaagoissa

”Isän rakkauskirjeen” salaisuus

Nimenpyörittäjä: Millaisena minänä verkossa?

Tarinankerronnan mestariluokka

Kirjojen palvelijat Pariisissa

Nilkan pakina: Nakkiteatteria ja hullutusyllytyksiä

Roihuvuori on Itä-Helsingin helmi

Merikapteenin jäljillä

Luonnonkasvien tuntemus palautettava osaksi yleissivistystä

Seuralehti talletti paikallishistoriaa

Elsa Haavisto, murteen kerääjä

Aineksista aiheiksi: Perinteenkerääjät ja verkottuva Kansanrunousarkisto

Ajan sana: Somea

Arvioita, katsauksia: Arkistotutkimuksen haasteita ja hurmiota

Arvioita, katsauksia: Elämää ja kirjoitusta

Arvioita, katsauksia: Kirjallisuuden takamailta keskustaan – vihdoinkin

Arvioita, katsauksia: Kielikartasto, kunnianosoitus sanastajille

Arvioita, katsauksia: Postikortti Karjalasta

Arvioita, katsauksia: Siirtolaisuus oli Suomelle menestystekijä

Arvioita, katsauksia: Waimonpuoli on Turussa lukuisa

Arvioita, katsauksia: Kauppa-auto mukana elämässä

Arvioita, katsauksia: Vallan totta

Arvioita, katsauksia: Kaksisuuntaiset silmälasit johtajuuteen

Arvioita, katsauksia: Pohjoisen luonnonmetsän lumo

Arvioita, katsauksia: Eino Härkönen, klassisen taiteemme suuri tuntematon

Arvioita, katsauksia: Oiva Toikka, arkea ja ilotulitusta

Arvioita, katsauksia: Herrasväen kesäelämää

Dosentit ja opetus

Pääkirjoitus: Yhdistävien tarinoiden tarve

SYK antoi mallin oppikouluille

Kertoisinko tänään tarinan?

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.