LEHDEN UUSIN NUMERO

4/2011
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Uhanalaiset saamen kielet elpyvät

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteerin Siiri Jomppasen mukaan kielenelvyttämisohjelma pitää saada kaikkien ikäluokkien ulottuville. (Kuva: Janne Kaulanen)

 

 

JANNE KAULANEN

 

Suomessa arvioidaan olevan noin 350 inarinsaamea ja 300 koltansaamea äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Katoamisuhan alaisia kieliä on elvytetty hartiavoimin.

 

Inarinsaamen tutkija Marja-Liisa Olthuis Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kertoo inarinsaamea elvytetyn vuodesta 1997 lähtien. ”Tuolloin alkoi kielipesätoiminta, jonka tarkoitus on saada inarinsaame alle kouluikäisten käyttökieleksi. Vuodesta 2000 alkaen kieli on ollut Inarin koulun opetuskielenä”, Olthuis kertoo.

Viime vuosi oli Olthuisin mukaan merkityksellinen monellakin tavalla. Vuoden intensiivijakson aikana täydennyskoulutettiin eri alojen asiantuntijoista inarinsaamen taitajia. ”Lisäksi kieli sai 17 uutta kielensiirtäjää kotien ulkopuolelle. muun muassa opettajia, lastenhoidon ammattilaisia, toimittajia, pappeja ja virkamiehiä.”

Kielikoulutettavat irrotettiin leipätyöstään erinäisillä rahoitusmuodoilla: vuorottelukorvauksella, Saamen kielilakiin perustuvalla erillisrahoituksella, Työ- ja elinkeinohallituksen rahoituksella, apurahoilla ja koulutusrahastojen tuella. Lisäksi työnantajat maksoivat normaalia palkkaa koulutuksen ajalta.

 

Lisäpontta saamenkielistämiseen

Täydennyskoulutuksen avulla kielipesätoimintaa pystyttiin laajentamaan siten, että Ivalo sai oman kielipesän lokakuussa 2010. Lisäksi Inariin saatiin toinen pesä vanhan rinnalle maaliskuussa. Näin saamelaiset pyrkivät vakiinnuttamaan nuorten inarinsaamen osaajien määrän.

Entäpä kun valtaosa nuoria kiinnostavista aktiviteeteista ja mediasta on edelleen suomenkielistä?

Vapaa-ajan kielitaito onkin haaste. Inarinsaamen kielen yhdistys on pystynyt järjestämään lasten luovistoimintaa Suomen Kulttuurirahastolta saadun apurahan turvin.

Silti lasten ja nuorten toimintaa saisi olla enemmänkin. Kielen elvyttäjät kaipaavat muun muassa omaa inarinsaamenkielistä nuoriso-ohjaajaa. Toisaalta parhaalla tavalla kielen suosiota on jo nostanut inarinsaamenkielinen räppäri Amoc, ja silläkin on suuri vaikutus, että lastenohjelma Unna Junna on saanut omankielisen juontajan.

Elvytystyön alku on ollut varovaista ja projektit ovat edenneet resurssien mukaan. Olthuis iloitsee siitä, että resursseja parempaan ja tehokkaampaankin elvytykseen on tiedossa. Lisäksi lasten motivaatiota varmasti kohottaa se, että monet vanhemmat ovat innostuneet opiskelemaan inarinsaamea.

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi saamen kielten elvytysohjelman laatimisen. Tämä kirjattiin vuonna 2009 ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon. ”Eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy tehostettuihin toimenpiteisiin saamen elvyttämiseksi kiinnittäen erityishuomiota uhanalaisten inarin- ja koltansaamen säilymiseen”, muistuttaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri, oikeustieteen kandidaatti Siiri Jomppanen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä alkoikin laatia saamen kielten elvytykseen tähtäävää toimintasuunnitelmaa marraskuussa 2010. Tulevaisuudessa aloitetaan nykyistä kokonaisvaltaisempi ja pitkäjänteisempi toiminta kielten säilymisen ja kehittymisen varmistamiseksi.

”Kielellisten oikeuksien turvaamisen kannalta keskeisiä toimintoja ovat saamenkieliset varhaiskasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kulttuuri- ja media. Myös elinkeinopolitiikka mainittiin työryhmän tavoitteissa”, Jomppanen kertoo.

 

Kielikeskuksista ratkaisu

Elvytysohjelman toteuttamiseksi tarvitaan Jomppasen mukaan tarpeeksi resursseja, ja niitä onkin luvattu. Lisäksi käytössä pitää olla pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen suunnitelma, joka tuo kielenelvytysohjelman kaikkien ikäluokkien ulottuville. ”Myös eri puolilla maata asuvilla saamelaisilla tulisi olla mahdollisuus saamenkielisiin päiväkoti- ja koulupalveluihin”, sanoo Jomppanen.

Yhdeksi käytännön ratkaisuksi on esitetty saamen kielikeskusten perustamista alueille, joissa saamen kieli on heikossa asemassa ja häviämisvaarassa. Norjassa eri alueille perustetut saamen kielikeskukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi kielen käytön lisäämisessä, kehittämisessä ja elvyttämisessä.

Norja, Ruotsi ja Suomi myös valmistelevat pohjoismaista saamelaissopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia. Tavoitteena mainitaan, että saamelaiset voisivat säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä, ja säilyä omaleimaisena alkuperäiskansana.

 

 Janne Kaulanen on toimittaja.



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Oikeus kulttuuriperintöihin

Päivystävä tekstintutkija: Muu maa mutikka

Avioaikeita vai syntistä menoa?

Nimenpyörittäjä: Rakkauden puistossa

Juhani Aho 150 vuotta

Juhani Aho ja pariisilainen rakkauden fysiologia

Väärnissä vaalitaan pappilaperinteitä

Sudenkuoppa ja muita tekstejä

Juoksija sortuu, runoilija syttyy

Arjen tarkkanäköinen tulkki

Miten lappalainen muuttui saamelaiseksi

Nilkan pakina: Syväoppineita ja sanan säiliä

Sodankyläläinen identiteetti

Ajan sana: Voodoosta vodou

Uhanalaiset saamen kielet elpyvät

Gradut: Kuka omistaa menneisyyden?

Valtakunnalliset kotiseutupäivät Turussa: Eurooppalaisuutta etsimässä

Kirjan tarina valtasi apteekkarin talon

Puna-armeijan kenraalilla oli sotavankileirillä oma parakki (VAIN VERKOSSA)

Arvioita, katsauksia: Vastakohdista syntyy rikas kokonaisuus

Arvioita, katsauksia: Näkökulmia virsiin

Arvioita, katsauksia: Soveliaan vastarinnan rajat

Arvioita, katsauksia: Ajatuksia herättävä historiikki

Arvioita, katsauksia: Elämän ykseyden puolustaja

Arvioita, katsauksia: Museoalan jyhkeä jättiläinen

Arvioita, katsauksia: Ennakkoluuloista valaistumiseen

Arvioita, katsauksia: Nukketeatterit vierailulla

Arvioita, katsauksia: Ikäihmiset yliopistossa

Arvioita, katsauksia: Unohdettu kylätontti tuli päivänvaloon

Arvioita, katsauksia: Parnasso, oman tiensä tallaaja

Arvioita, katsauksia: Urheilusankaruuden uudet raamit

Arvioita, katsauksia: Muuttuva metsä ja metsämaisema

Arvioita, katsauksia: Posliinia sosialistisesta laboratoriosta

”Teatterin oikullisuus, onnen vaihtelevaisuus...”

Märepala: Jaloa ihmistä jäljittämässä

Pääkirjoitus: 150 vuoden aikaperspektiivi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.