LEHDEN UUSIN NUMERO

5/2011
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: Arvid Järnefelt vieraantuneisuuden kriitikkona ja päiväkirjan kirjoittajana

Pertti Karkama: Vallan orjat ja ihmisarvo. Arvid Järnefeltin ajatusmaailma. SKS 2010.

Juhani Niemi: Toinen herääminen. Arvid Järnefeltin päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1916–1919. SKS 2010.

 

Arvid Järnefeltin syntymästä on kulunut tänä vuonna 150 vuotta. Järnefeltin ja häntä kaksi kuukautta vanhemman Juhani Ahon erilainen asema kirjallisuuden kaanonissa on ilmennyt vuoden mittaan järjestetyissä 150-vuotisjuhlallisuuksissa. Aho-juhlavuosi on ollut näkyvästi esillä juhlaseminaarien, Aho-julkaisujen ja juhlapostimerkin kautta, kun taas Järnefelt on huomioitu ennen kaikkea yleisöluentoina ja lehtikirjoituksina. Järnefeltiin ja hänen lähipiiriinsä on kuitenkin viime vuosina kohdistunut juhlavuosista riippumatonta kasvavaa kiinnostusta.

Eettisiä kysymyksiä pohdiskellut Järnefelt on ajankohtaistunut uudella tavalla 2000-luvun ilmapiirissä, jossa kirjallisuuden etiikasta on alettu taas keskustella. Toisaalta Järnefelt käsitteli teoksissaan syvien yhteiskunnallisten murrosten keskellä identiteettiä ja elämänymmärrystä etsiviä ihmisiä. Globalisoituvan 2000-luvun lienee helppo löytää periaatteellisia yhtymäkohtia hänen teoksiinsa.

 

Orjuuttava yhteiskunta

Emeritusprofessori Pertti Karkaman 640-sivuinen tutkimus Vallan orjat ja ihmisarvo. Arvid Järnefeltin ajatusmaailma pureutuu Järnefeltin ajatteluun juuri modernisaatioprosessin näkökulmasta. Karkamalle Järnefelt on murroskauden kirjailija, joka vangitsee tuotantoonsa 1800-luvun lopun kulttuurin keskeiset kysymyksenasettelut ja ongelmat ja kartoittaa ihmisen asemaa käymistilassa olevassa modernissa maailmassa.

Järnefelt näyttäytyy älymystön edustajana, toisinajattelijana, joka ei tyytynyt vallitsevan ideologian tarjoamiin arvoihin ja elämäntapaan vaan etsi itsenäisesti eettisesti kestävää olemisen tapaa. Tutkimuksen läpikäyvän käsityksen mukaan Järnefelt näki modernin yhteiskunnan vieraannuttavana, ihmiset orjuuttavana rakenteena. Modernissa yhteiskunnassa elävä ihminen ei tunne todellista itseyttään vaan elää itsepetoksessa ja alistavien voimien orjana.

Vieraantuminen on psykologinen ja eettinen ongelma, ja Karkama näkee Järnefeltin löytäneen siitä ulospääsyn kahdelta suunnalta: tolstoilaisesta uskosta ja vieraantumattoman maatyön ihanteesta. Yhteydessä korkeampaan voimaan ihminen löytää toden minuutensa ja voi olla aito myös toista kohtaan. Maatyö puolestaan palauttaa ihmisen kosketuksiin työn konkreettisten tulosten kanssa ja poistaa vieraantuneisuuden, joskin yksilön henkisen vapauden toteutumiseen tarvitaan myös seksuaalisten viettien tukahduttamista.

Vaikka Järnefeltin anarkistinen ja askeettinen elämänkäsitys ei ehkä kokonaisuutena puhuttele valtaosaa nykylukijoista, sen pohjavirtana kulkeva käsitys maalaiselämän autenttisuudesta ja onnellistuttavasta vaikutuksesta elää omankin aikamme puheessa ja luo siltaa Järnefeltin ja nykyhetken välille – kukapa ei olisi kuullut kaupunkielämän oravanpyörän hylänneistä uraihmisistä, jotka ovat löytäneet onnellisemman elämänmuodon maaseudun rauhasta.

Karkaman tutkimus onnistuu luomaan valtavirrasta poikkeavalle kirjailijalle kehykset, jossa monet hänen tuotantonsa ja ajattelunsa keskeiset piirteet nousevat esille ja tulevat ymmärrettäviksi. Usein väheksytty ja kirjallisuushistorian marginaaliin jätetty aatekirjailija näkyy tutkimuksen kehyksissä ajantasaisena, aikansa peruskysymykset tunnistavana ja niihin pureutuvana ajattelijana.

Toisaalta Järnefeltin elämänratkaisut tulevat tulkituksi suhteessa laajoihin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin prosesseihin. Toisenlaisiakin tulkintoja on esitetty: esimerkiksi Juhani Niemi näki Järnefelt-elämäkerrassa Arvid Järnefelt: Kirjailija ajassa ja ikuisuudessa (2005) Järnefeltin kääntymyksessä myös isäkapinan kaltaisia ensisijaisesti yksilöpsykologisia motivaatioita.

Tutkimus on eräässä mielessä kuin keskiaikainen summa niin tietyistä Järnefeltin tuotannon piirteistä kuin tutkimuksen tekijän erittäin laajasta lukeneisuudesta. Vastaavasti teosta ei voi myöskään lukea yhdellä tai kahdella istumalla, ja se toiminee hyvin myös hakuteoksen tapaan Järnefeltin teosten kommentaarina.

 

Merkintöjä kriittisiltä vuosilta

Emeritusprofessori Juhani Niemen toimittama päiväkirjaeditio Toinen herääminen. Arvid Järnefeltin päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1916–1919 tarjoaa toisenlaisen väylän Järnefeltiin, sillä se koostuu Järnefeltin 55–60-vuotiaana kirjoittamista päiväkirjateksteistä. Niteessä ovat myös Järnefeltin keväällä 1917 Helsingin kirkoissa ilman lupaa pitämät ”Kirkkopuheet”, jotka johtivat vankilaan ja lopulta valtionhoitaja Mannerheimin myöntämään armahdukseen 1919. Teokseen kuuluu myös Niemen kirjoittama, päiväkirjaa taustoittava johdanto ja kirjallisuusluettelo.

1910-luku oli Järnefeltin elämässä murroksen aikaa, sillä siihen sattuivat oppi-isä Leo Tolstoin kuolema 1910, Veneh’ojalaiset-romaanista (1909) noussut katkera kiista Johan Kockin kanssa, maailmansodan syttyminen 1914, Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen 1917 sekä kansalaissota 1918.

Pasifistin usko rauhan aatteeseen oli koetuksella, mutta samalla vahvistui käsitys omasta roolista Jumalan sanansaattajana. Järnefelt lähtikin toteuttamaan uskoaan käytännössä vuonna 1917: hän hylkäsi Tolstoin tapaan omaisrakkauden ja kotinsa tehdäkseen rakkaudentekoja ihmiselle erotuksetta. Irtiotto huipentui kirkkopuheisiin. Päiväkirjakatkelmat ajoittuvat näihin kriittisiin vuosiin Järnefeltin elämässä ja avaavat sisäisen näkökulman julkisuudessa kritisoidun toisinajattelijan ajatteluun.

Järnefelt ei ollut päiväkirjan kirjoittajanakaan tavanomainen. Hän kirjoitti merkintänsä pikakirjoituksella saadakseen ajatuksensa vangituksi paperille sitä mukaa kuin ne syntyivät, mikä synnytti myös tarpeen kirjoittaa selkokielelle aiempia tekstejä. Tämä heijastuu päiväkirjaeditiossa, jossa kulkee rinnakkain kahden aikakerrostuman tekstit, kirjoituspäivän merkinnät ja samana päivänä puhtaaksi kirjoitetut aiemmat päiväkirjamerkinnät.

Merkinnöistä voi seurata esimerkiksi Järnefeltin pääsiäisenä 1917 alkaneen kriisin kehittymistä. Uskonnollisten pohdiskelujen lisäksi Järnefelt kirjoittaa myös arjesta, ihmissuhteista, ihmisen osasta, vanhenemisesta ja taiteesta. Yksityiset, toisinaan kryptisiksi jäävät merkinnät lomittuvat yleisiin, teräviin pohdintoihin kulttuurista ja ajan poliittisesta tilanteesta. Ihmisluonnon monimutkaisuus kirvoittaa hetkittäin kirpeitä mutta rehellisyydessään pysäyttäviä huomioita.

Vaikka Järnefeltin omaleimainen tyyli ja päiväkirjan kerroksellinen rakenne eivät tee kirjasta helppolukuista, se kuitenkin palkitsee sinnikkään lukijan syvällisellä sisällöllään ja tarjoamallaan ajankuvalla. Tällaisiakin ajatuksia ja tuntoja on suomalaisessa älymystössä liikkunut 1910-luvun loppuvuosina.

Niemi on tehnyt viime vuosina tärkeää työtä julkaisemalla Järnefelt-tutkimuksia ja edistämällä Järnefeltin vähemmän tunnettujen teosten julkaisua. Yhdessä Niemen ja Karkaman teokset avaavat uuden näkökulman aikanaan merkittävän toisinajattelijan ajatteluun.

 

SAIJA ISOMAA, tutkijatohtori



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Suomalainen kritiikki

Kriitikko vastaa: Kuvaile, tulkitse, arvota

Kriittinen ja kokeellinen tiede syntyi Turussa

Päivystävä tekstintutkija: Reunahuomautuksia itse kritiikistä

Monipuolinen Juteini

Nilkan pakina: Kritiikin kannuksia ja muuta sparnologiaa

Aineksista aiheiksi: Kiellettyjen kirjoitusten jäljillä

Kustannuspolitiikkaa vai sensuuria?

Nimenpyörittäjä: Slangia kadunnimiin?

Tulkintaerot – viharyhmien generaattori vai kehityksen moottori?

Anna majakoiden kaatua!

Gradut: Slangi kielenkäyttäjien näkökulmasta

Aiheena ihmisluonto

Reheviä kirjoituksia Sompiosta

Naurava Lohikäärme elävöittää entisaikoja

Vanha arkku tarinoi (VAIN VERKOSSA)

Arvioita, katsauksia: Tarvitaanko kriitikoita?

Arvioita, katsauksia: Klimppistä tekijänoikeussoppaa

Arvioita, katsauksia: Miten puhua eduskuntaa demokraattisesti?

Arvioita, katsauksia: Kieli keskellä työtä

Arvioita, katsauksia: Lasten- ja nuortenkirjojen luonto

Arvioita, katsauksia: Käsikirja tekstintutkijoille

Arvioita, katsauksia: Arvid Järnefelt vieraantuneisuuden kriitikkona ja päiväkirjan kirjoittajana

Arvioita, katsauksia: Ei-teologit argumentoivat uskonnosta

Arvioita, katsauksia: Populaarimusiikin historian perusteos

Arvioita, katsauksia: Kun koko kansa koulutettiin

Arvioita, katsauksia: Haaveiden kuja

Arvioita, katsauksia: Uusi Kallas-sovitus kiehtoo kantaesityksenä Tampereella

Ajan sana: Vauvamaha ja masutuubi

Pääkirjoitus: Esilukijamme

Kritiikkiä satiirin muodossa

Merimieselämästä ja sielun olemuksesta

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.