LEHDEN UUSIN NUMERO

6/2011
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: ”AKS:n kantajäsen syöksyveneessä Syvärillä”

Taistelu Aunuksesta. Toimittaneet Martti Haavio ja Olavi Paavolainen. Aineiston uudelleen koonnut Helena Pilke. SKS 2011.

 

Heinäkuussa 1941 kenraalimajuri Paavo Talvelan komentama VI armeijakunta ylitti Moskovan rauhassa piirretyn valtakunnanrajan. Talvelan joukkojen mukana Aunuksen Karjalaan eteni 1. tiedotuskomppania, jonka päällikkönä toimi luutnantti Martti Haavio. Haaviolla oli komennettavanaan vaikuttava joukko TK-miehiä, esimerkiksi Yrjö Jylhä, Olavi Paavolainen, Tapio Hiisivaara, Gunnar Johansson, Unto Varjonen ja vapaaehtoisena rintamalle lähtenyt Sakari Pälsi. Kuvaajina toimivat Kim Borg ja Teuvo Tulio, ja radiolähetyksistä vastasivat Pekka Tiilikainen ja Enzio Sevón.

Joukkojen saavutettua Syvärin ja kun Petroskoista oli tullut Äänislinna, Haavion TK-miehet olivat kirjoittaneet yli 500 artikkelia pääasiassa kotimaisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Näiden jo julkaistujen tekstien ja runsaan kuvamateriaalin pohjalta Talvela pyysi Haaviota kokoamaan Aunuksen Karjalan valloituksesta muistojulkaisun Taistelu Aunuksesta. Avuksi tähän urakkaan Haavio värväsi loppuvuodesta 1941 Paavolaisen, jonka harteille käytännön toimitustyö lopulta tuntui kasaantuvan.

Taistelu Aunuksesta -teoksen julkaisuhistoria on vähintäänkin monipolvinen. Haavio ja Paavolainen valikoivat julkaistuista TK-miesten kirjoittamista artikkeleista sopivat, stilisoivat niitä ja monessa tapauksessa kirjoittivat artikkelit käytännössä uudestaan. Helmikuussa 1942 Paavolainen oli saanut kasaan käsikirjoituksen, jonka hän toimitti sensuurin tarkastettavaksi.

Kaikkien asianosaisten hämmästykseksi teoksen julkaisu kiellettiin sodan aikana. Taistelu Aunuksesta toimitettiin sensuurille uudelleen loppuvuodesta 1942, mutta aikaisempaa päätöstä ei muutettu. Tämän jälkeen Paavolainen ja jo kotiutettu Haavio eivät teosta enää maininneet, eikä valmiista käsikirjoituksesta ollut enää havaintoa.

 

Uudelleen koottu taistelu

Taistelu Aunuksesta on kokenut renessanssin sotasensuuriin erikoistuneen historioitsijan Helena Pilkkeen käsissä. Osin puutteellisen arkistoaineiston pohjalta Pilke on ”uudelleen koonnut” teoksen mahdollisimman samankaltaiseen muotoon, johon Haavio ja Paavolainen sen jättivät. Mutta, kuten Pilke itsekin toteaa teoksen johdannossa, nyt julkaistu teos ei ole sama kuin vuonna 1942 julkaistavaksi aiottu teos.

Erityisesti jää kaivelemaan Pilkkeen huomautus, että kirjaan aiotuista kuvista nyt julkaistuun versioon on valittu mielenkiintoisimmat. Kun ottaa huomioon Paavolaisen tunnetun paneutumisen kirjojensa kuvituksiin, niin tuntuu tämä, varmasti pakosta tehty valinta, yksinomaan menetykseltä.

Sotakirjahan Taistelu Aunuksesta tietenkin on, siihen kuuluvat tekstit on kirjoitettu sodasta sodan keskellä. Teoksen sotatoimien etenemistä noudattavassa jaottelussa ensimmäiset kirjoitukset kertovat iskusta vanhalle rajalle, mistä siirrytään asemasotavaiheen ja partiotoiminnan jälkeen Syvärille ja Äänislinnan valtaamiseen.

Useat kirjoituksista ovat piristävän propagandistisia, suomalaiset joukot hyökkäävät ”railakkaasti” ylivoimaista vihollista vastaan ja ”ryssä” tuntuu keskittyvän lähinnä antautumiseen. Mutta ei voi väheksyä niiden TK-miesten antaumusta toimelleen, jotka vapaaehtoisesti pestautuvat partioretkelle vihollisen selustaan tai ahtautuvat rynnäkköpanssarivaunuun lataajan paikalle. TK-miehiä kuoli ja haavoittui vakavasti Aunuksen Karjalassa.

 

Unelmien mailla

Rintamakuvauksia jaksottavat pääasiassa Haavion ja Paavolaisen kuvaukset Aunuksen ja Vepsän maisemista, joissa Karjalan muinaisuutta tuodaan osaksi suomalaista nykyisyyttä. Varsinaiset rintamakuvaukset saattavat antaa välähdyksen sodan raadollisuudestakin, mutta nämä kirjoitukset avautuvat usein suoraan edellisten vuosikymmenien kulttuurihistoriaan. Edelliseltä vuosisadalta lähtien Karjalan maaperään oli kuitenkin ehditty ankkuroida monenlaisia unelmia Suomesta ja suomalaisuudesta.

Erityisesti Haavion tapauksessa tämä laahus on erityisen pitkä. Jo 1920-luvulla nuori kansanrunoudentutkija Haavio oli perustamassa Akateemista Karjala-Seuraa, liittyi ”Lotinanpellon liittoon” ja saattoi ainakin hengessä jakaa nuoren Talvelan ajatukset Aunuksen vapauttamisesta 1920-luvun alussa. Karjala, Aunus ja Vepsä olivat olleet osa tämän kulttuurivaikuttajan ja yliopistoihmisen kasvatusta nuoresta miehestä asti.

Mutta mitä miehessä tapahtuu, kun lähes 20-vuotinen unelma Suur-Suomesta muuttuu ainakin hetkeksi todellisuudeksi? Tätä ihmettelee myös Paavolainen, kun hän artikkelissa ”Syvärin virsi” kirjoittaa istuvansa Haavion rinnalla pitkin Syväriä kiitävässä syöksyveneessä:

”AKS:n kantajäsen syöksyveneessä Syvärillä. Historian jumalatar on joskus suopea ja antaa miehen kasvaa nuorukaisunelmiensa täyttymyshetken näkijäksi. Ylpeä, kadehdittava hetki.”

 

VELI-MATTI PYNTTÄRI, filosofian tohtori, kirjallisuudentutkija



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Rahat tai kulttuuri!

Päivystävä tekstintutkija: Tapa kaikki nappula

Perämeren nimistössä elää kokemustieto

Elmon syvempi olemus

Helene Schjerfbeck: Täydellisyys tulee keskeneräisyydestä

Kantaisä karhu Suomen paikannimistössä

Omissa nimissäni

Viro vai Eesti?

Nimenpyörittäjä: Laika, Haukku ja muut haukkujat

Köyliöläinen muinaiskulkunen soi jälleen

Kirkkoveneellä kuin ennen vanhaan

Pyhäjärven kirkkoveneissä riitti kokoa (VAIN VERKOSSA)

G. A. Wallin ja 200-vuotistase

Aineksista aiheiksi: Aleksandrian pyhä Katariina Suomessa

Nilkan pakina: Spekulatiivista menestystä ja tantrista kutsumusta

Gradut: Fingerporin kieli on taipuisa

Kenttäpostikirje oli elämän merkki (VAIN VERKOSSA)

Arvioita, katsauksia: ”AKS:n kantajäsen syöksyveneessä Syvärillä”

Arvioita, katsauksia: Tamperelaisten kielenkäyttö suurennuslasin alla

Arvioita, katsauksia: Suomen kielen pelastussuunnitelma

Arvioita, katsauksia: Keskiajan Suomen kirjallinen maailma oli runsas

Arvioita, katsauksia: Tutkimuskohteena parisuhde

Arvioita, katsauksia: Kirjavista langoista komeaksi kudokseksi

Arvioita, katsauksia: Laestadiuksen elämä seitsemästä näkökulmasta

Arvioita, katsauksia: Mehevä siivu radiohistoriaa

Arvioita, katsauksia: Sivistämisestä formaatteihin

Arvioita, katsauksia: Elokuvaväkivalta – vastenmielistä ja kamalan ihanaa

Arvioita, katsauksia: Maisemallakin on historiansa

Arvioita, katsauksia: Muotoilijaelämää

Arvioita, katsauksia: Lapin maisemia, kansaa ja ahdistusta

Arvioita, katsauksia: Rajapintoja (VAIN VERKOSSA)

Ajan sana: Moderaattori valvoo

Menestyksen jano suomalaisessa elokuvassa 2000–2009

Erheitä, etikettivirheitä, emämokia

Pääkirjoitus: Nimittäin

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.