LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Elina Kuschnirin (vas.) kotona puhuttiin venäjää ja Njomza Zyperin kotona albaniaa. Kumpikin oppi päiväkodissa suomea ja käyttää nyt jompaa kumpaa äidinkieltään sen mukaan, mitä keskustelukaveri puhuu. (Kuva: Mia Hemming)

 

MIA HEMMING

 

Peruskouluissa ne oppilaat, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoa, voivat opiskella suomea myös omissa ryhmissään. Suomi toisena kielenä -opetuksessa pyritään siihen, että oppilas osaa suomea kaikilla kielen osa-alueilla yhtä hyvin kuin äidinkieltään.

 

Elina Kuschnir ja Njomza Zyperi ovat kuudennella luokalla Tampereen Etelä-Hervannan koulussa. Tytöt opiskelevat suomen kieltä kaksi tuntia viikossa, mikä on heidän mielestään riittävästi. Oppivathan he suomea jo päiväkodissa kaksi–kolmevuotiaana. He pitävät hyvänä erillisiä suomen kielen tunteja yhteisten äidinkielen tuntien lisäksi, sillä omilla tunneilla oppii enemmän.

”Suomen kielen tunneilla voi kysyä, jos vaikka ei ole jotakin tajunnut äidinkielen tunneilla”, Njomza kertoo, ja Elina lisää, että tunneilla saa enemmän tukea oppimiseen ja voi harjoitella kokeisiin. Tytöt kuvailevat suomen kielen taitoaan hyväksi, ja siltä se myös kuulostaa. Elina ja Njomza ovat eläneet koko elämänsä Suomessa. Elinan vanhemmista toinen on Venäjältä ja toinen Ukrainasta, Njomzan vanhemmat ovat Kosovosta.

Molemmat tytöt ovat sitä mieltä, että heillä on kaksi äidinkieltä. He myös haluavat säilyttää molemmat äidinkielensä ja haluavat siirtää vanhempiensa äidinkielen mahdollisille seuraavillekin sukupolville.

 

Ei ainoastaan maahanmuuttajille

Etelä-Hervannan koulussa suomea toisena kielenä (S2) opettaa Miia Kuorilehto. Koulussa toimivat luokat 1¿9, joilla on noin 650 oppilasta. Heistä noin 150 käy suomi toisena kielenä -opetuksessa.

Periaatteessa äidinkielen tunneilla voidaan opettaa suomea toisena kielenä opetusta eriyttäen. Useimmiten kieliä opetetaan kuitenkin erillisenä, niin myös Hervannassa.

”Minulla on nyt alakoulussa seitsemän oppilaan ryhmä S2-petuksessa. Kaikki oppilaat eivät aina ole samaa ikäluokkaa, sillä joskus vasta maahan muuttanut lapsi sijoitetaan vuotta tai kahta vuotta ikävuottaan alemmalle luokalle”, Kuorilehto kertoo.

Koulun S2-opetus on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille oppilaille, mutta opetusta voi saada kuka tahansa, jonka suomi ei ole äidinkielen tasoa. Esimerkiksi suomenruotsalaiset tai saamelaiset voitaisiin ohjata S2-opetukseen, samoin paluumuuttajat tai pitkään ulkomailla asuneet, joiden suomi on päässyt unohtumaan.

 

Oppilaslähtöistä opetusta

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että oppilaan suomen kielestä tulee hänen äidinkielensä tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Oppilaat saattavat olla hyvin eri vaiheessa suomen taidoiltaan. ”On haastavaa antaa henkilökohtaista opetusta, mutta meillä on nyt hyvä tilanne, sillä olemme voineet jakaa oppilaita joillain luokilla tasoryhmiin”, Kuorilehto kertoo.

Tavoitteiden saavuttaminen riippuu siitä, miten hyvin oppilas hallitsee oman tai toisen äidinkielensä. Oppimista voivat hidastaa kielten rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys sekä oppilaan sopeutumisvaikeudet ja psyykkisesti raskaat kokemukset.

Opettajat eivät voi ottaa huomioon kaikkia oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Kuitenkin poikkeavissa oppimisvaikeuksissa opettaja ottaa yhteyttä erityisopettajaan syiden selvittämiseksi. Kuorilehdon mukaan oppimista edistää kodin myönteinen ilmapiiri opiskelua kohtaan, ja se, että vanhemmat tukevat lastaan kiinnittämällä huomiota tämän kieliympäristöön.

 

Mia Hemming on filosofian maisteri ja vapaa toimittaja.



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.