LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Robert Nyberg kasakkaunivormussa Kaukasian sodan aikana.

 

ALEKSI AHTOLA

 

Melkein puoli vuosisataa kestäneessä Kaukasian sodassa taisteli yllättävän moni suomalainen upseeri Venäjän keisarikunnan puolella. Suomalaiset menestyivät ja kohosivat usein korkeisiin asemiin, jopa kenraaleiksi. Kerrotaan, että osalla suomalaisista riitti sympatiaa myös alueen alkuperäisiä asukkaita kohtaan.

 

Raskas ja verinen Kaukasian sota käytiin 1817–1864 venäläisten päätettyä vallata Pohjois-Kaukasian. Alkuperäisväestöä yritettiin alistaa kaikin keinon, muun muassa hakkaamalla kaukasialaisia suojelevaa metsää. Taistelu kiihtyi imaami Šamilin johtaessa vastarintaa 1834–1859.

Myös suomalaisia oli mukana Kaukasian sodassa, sillä Suomen suuriruhtinaskunta oli osa laajaa Venäjän imperiumia. Sotaan osallistui arviolta toista sataa suomalaista upseeria, joita houkutti normaalia palvelusta parempi ylenemismahdollisuus. Heitä tuli varsinkin suomenruotsalaisista aatelis- tai sotilassuvuista: von Essen, Carpelan, Tawaststjerna.

 

Tšetšeenien suomalainen kauhu

Eräs tunnetuimmista suomalaisista upseereista, husaari- ja kasakkajoukoissa palvellut Fredrik Aminoff (1805–1868) taisteli kymmenen vuotta Kaukasiassa. ”Tšetšeenien kauhuna” tunnettu Aminoff haavoittui 1839 vakavasti, vasen lapaluu murskaantui. Everstiksi ylennettynä hän toimi Kaukasian 8. linjakasakkaprikaatin komentajana 1846–1849.

Aminoffin innoittamana Mozdokin kasakkarykmenttiin liittyi myös Robert Nyberg (1827–1909). Hän osallistui aktiivisesti sotatoimiin, ja hänet palkittiin Pyhän Annan kunniamerkillä ja ylennyksellä 1852.

Nyberg käytti eksoottista kasakkaunivormuaan myös lomallaan Helsingissä. Kerrotaan, että maailmankuulu orietalisti G. A Wallin hakeutui nuoren upseerin juttusille puhutellen tätä erehdyksessä itämaisella kielellä.

Nybergin kirje vanhemmilleen uhkuu sotaisia tunnelmia: ”Erityisellä innolla ajattelen sitä aikaa, että saan käskyn pakata ja lyödä pyhän asian puolesta Kristuksen haudan vapauttamiseksi.”

Nybergin suhtautuminen sotakokemuksiinsa kypsyi ajan myötä. Päästyään eläkkeelle Nyberg palasi Suomeen kenraalimajurina  ja harrasti puutarhatöitä vanhoissa univormuissaan. Kysyttäessä Kaukasian sodasta Nyberg vastasi melko tyhjentävästi: ”Siellä vuorilla asui rauhallista väestöä, jota kutsuttiin ryöväreiksi, mutta todelliset ryövärit olimme me.”

 

Kaukasiasta Bulgarian diktaattoriksi

Yksi monista Tšetšenian kautta vallan huipulle kohonneista suomalaisista oli Johan Casimir Ehrnrooth (1833–1913), joka osallistui strategisesti tärkeän Argunin solan valtaamiseen. Ehrnrooth haavoittui luodista 25-vuotiaana, ja tsaari palkitsi hänen urheutensa kultamiekalla.

Kenraaliluutnantiksi kohottuaan Ehrnrooth  toimi vuosina 1880–1881 Bulgarian sotaministerinä ja ministeripresidenttinä. Hän sai huomattavan vallankäyttönsä ansiosta liikanimen ”Bulgarian diktaattori”.

Monet muutkin Kaukasiassa kyntensä näyttäneet suomalaiset, kuten Woldemar Carl von Daen tai Carl Gustaf Forstén, kohosivat kenraalikuntaan asti. Kaukasian jälkeen lienee ollut luontevaa palvella Venäjän keisarikunnan muissa eksoottisissa osissa, ja monet jatkoivatkin uraansa muualla Venäjän Orietissa. Kaikki suomalaiset upseerit eivät olleet näin onnekkaita; monen kohtalona oli taisteltuaan tai sairastuttuaan  kuolla  Kaukasiassa.

 

Suomalaisille sympatiaa Vladikavkazissa

Suomalaisilla oli Kaukasissa 1800-luvun lopulla hyvä maine. Vladikavkazin kaduilla kerrotaan liikkuneen venäläisiä sotaveteraaneja, jotka aikaansa tappaakseen kertailivat ulkomuistista jopa säkeitä Vänrikki Stålin tarinoista.

Suomalaisten aiempi hyvä maine suojeli myös uusia tulokkaita, vaikka toisaalta vuosisadan vaihteen poliittinen tilanne kiihotti mieliä Suomea vastaan.

Huonosti oli käydä myös Kaukasiaan vuonna 1896 saapuneelle Bruno Jalanderille, jonka luonnevikainen eversti Feodorov otti silmätikukseen. Muistelmissaan Jalander kertoo, kuinka hän olisi joutunut todellisiin vaikeuksiin, ellei divisioonankomentaja Treiter olisi sattunut pitämään erityisesti suomalaisista.

Kenraaliluutnantti Treiterin ystäväpiiriin  kuului vaikutusvaltainen suomalainen, Vladikavkazin sotilassairaalan päällikkö, kenraaliluutnantti Otto Enckell. Yli tuhannen vuodepaikan sairaalaa johtaneen Enckellin asennetta  kuvaa hyvin, että yksityistarpeita varten hän tilasi aina lääkkeet Molinin apteekista Tampereelta.

Alueen alkuperäisasukkaat ilmaisivat joskus sympatiaansa suomalaisia kohtaan, vaikka venäläinen miehittäjä oli muutoin epäsuosiossa. Jalander kuvaa tapausta, jossa muuan dagestanilainen heimopäällikkö hänen puhettaan kuunneltuaan oivalsi, ettei Jalander ollut venäläinen. Heimopäällikön asenne muuttui täysin. Hän alkoi kehua Jalanderin miekkaa, joka oli valmistettu ”Keisari Wilhelmin maassa”. Saksalaisista pidettiin, koska nämä olivat liitossa ”meidän sulttaanimme” eli Turkin sulttaanin kanssa. Sen sijaan ”Valkoiseen keisariin” eli tsaariin dagestanilainen naib suhtautui halveksivasti. Venäläisten julmaa ja taitamatonta valloituspolitiikka vihattiin näkyvästi: naisilla oli tapana sylkeä venäläisten sotilaiden perään.

                                                    *

Bruno Jalanderin ura eteni. Hänestä tuli aikanaan kenraalimajuri ja Uudenmaan läänin maaherra. Toimiessaan  Espanjan sisällissodan aikaan 1938–1939 Kansainliiton sotilaskomission puheenjohtajana hän tapasi valkoisen venäläisen emigrantin, joka taisteli nyt tasavaltalaisten puolella.

Tämän yllättävän kohtaamisen ansiosta miehet saattoivat muistella aikaa tsaarin palveluksessa Kaukasiassa. Ehkäpä se oli viimeinen kerta, kun tsaarin armeijassa Kaukasiassa palvellut suomalainen tapaisi venäläisen aseveljensä.

 

Aleksi Ahtola on filosofian maisteri, joka valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa aiheesta  Nuoren Suomen puolijumalat. Aino Ackté ja Bruno Jalander julkisuuden valokeilassa 1919–1944.



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.