LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

 

Kesämökkimme on Lummenteen rannalla. Lummenne on järvi Kuhmoisissa, ja sen eteläisimmät vedet osuvat Padasjoen puolelle. Järveä kutsutaan myös nimellä Lummene. Eivätkä kaikki asukkaat sano olevansa Lummenteen vaan Lummenneen tai Lummennen rannalla.

Mistä tämä suurehko ja komea järvi sitten on saanut nimensä? Helppo mutta kansanetymologinen selitys on tietenkin uskoa nimen tulevan lumpeista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan nimen tausta on saamelainen.

Lummenne-nimi tulee saamelaisesta vesistötermistä luoppal (pohjoissaamessa), luobâl (inarinsaamessa). Sanan merkitys on ’järvimäinen laajentuma joessa, joen varrella oleva lampi’. Sama saamen sana on lainautunut suomen peräpohjalaismurteisiin asussa lompolo. Kesämökkijärveni nimen aiheena lienee se, että Lummenne on bifurkaatiojärvi: sen vedet laskevat sekä Kymijoen että Kokemäenjoen vesistöön.

Moni maamme vanhojen ja keskeisten paikkojen nimistä kantaa alkuperältään saamenkielistä nimeä. Suomen kielestä haettu selitys on silloin väärä. Lummenne ei saa nimeään lumpeista eikä esimerkiksi Nastolan Kukkanen kukkasista. Jälkimmäisen järvennimen taustalla on saamen kielen ’pitkää’ merkitsevä sana guhkki (pohjoissaamessa).

Etelä-Suomen tunnetuimman saamelaisperäisen paikannimen, Nuuksion, asua on tarinan mukaan hieman ”tuunattu”, jotta nimi näyttäisi enemmän suomenkieliseltä. Nuuksion kylän nimi tulee järvennimestä (nykyisin Nuuksion Pitkäjärvi), joka on alkuaan voinut olla *Nuoksu- tai Nuoksijärvi. Nimeen sisältyy saamen kielen joutsenta merkitsevä sana njukca (pohjoissaamessa).

Kerrotaan, että Nuuksio-muodon olisi 1920-luvulla keksinyt suomenmielinen kansakoulunopettaja, joka piti siihenastisia nimiä Nuuksi, Nuoksi, Nuoksu ja Nouksi liian ruotsinkielisinä. Toisaalta – ja kenties luultavammin – Nuuksio on voinut lohjeta taivutusmuodosta *Nuuksjoen > Nuuksjoon > Nuuksion.

Nimi voidaan siis alkuperästään huolimatta kääntää suomalaisuuden ilmentäjäksi tai ainakin enemmän suomalaiseksi. Kaupallisesti suomalaisuus on usein tärkeä arvo, ja se voi olla merkki aitoudesta ja puhtaudesta. Kosmetiikkayritys Lumene nojaa tuotteissaan ja markkinoinnissaan vahvasti suomalaisuuteen. Nimensä se on ottanut kesämökkijärveni nimestä. Hyvän nimen onkin ottanut.

 

TERHI AINIALA, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.