LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Ajan sana: Ekoluokassa

 

Kun Stephen Elop viime vuonna käytti sanaa ekosysteemi muun muassa kuvatessaan Nokian yhteistyötä Microsoftin kanssa, yksi ja toinenkin ihmetteli, mitä tekemistä ekosysteemillä on kännyköiden kanssa. Ekosysteemihän tarkoittaa eliöyhteisön ja sen ympäristön muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta (esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja).

Mutta Elop käyttikin englannin sanaa ecosystem sen kuvallisessa merkityksessä. Sen mukaan ekosysteemi on myös ”jonkin tekniikan alan tai tuotteen ympärille muodostunut palvelujen ja oheistuotteiden verkosto” (Wikipedia).

Ekologia ja ekologi esiteltiin meillä yleiskielen sanakirjassa ensi kerran vuonna 1979 (Uudissanasto 80).  Ekologia on elollisten olentojen ja ympäristön suhteita tutkiva tiede, ekologi tämän tieteenalan tutkija. Ympäristöasioiden nousun ja vihreiden arvojen myötä käsitteistä tuli nopeasti tuttuja. Yhteiskunnan eri aloilla niin maailmalla kuin meilläkin alettiin pyrkiä ekologiseen kestävyyteen, jonka ansiosta luonnonvarat riittäisivät myös tuleville sukupolville.

Aihepiirin keskeisyys näkyy myös sanastossa. 1990 ilmestynyt Suomen kielen perussanakirja tunsi ekotyypin ja ekolokeron lisäksi sanat ekokatastrofi, ekokunta, ekolääni ja ekotalo. Kielitoimiston sanakirjassa eko- on erillisenä hakusanana: yhdyssanan alussa se voi tarkoittaa toisaalta ympäristöä tai energiaa säästävää, toisaalta ekologiaan kuuluvaa, ekologista. Sananalku eko on siis itsenäistynyt, ja sen avulla luodaan yhä uusia yhdyssanoja monenlaisiin tarpeisiin. Kielitoimiston sanakirjasta niistä löytyy osa, muun muassa ekomatkailu, ekopiste ja ekotuote. – Ekotekojen avulla pyritään pienempään ekologiseen jalanjälkeen, ja tästä toiminnasta voidaan käyttää verbiä ekoilla.

Suomessa tosin käytetään monissa yhteyksissä, erityisesti luonnonmukaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin viitattaessa, myös luomu-alkuisia sanoja siinä, missä joissakin muissa kielissä on käytössä vain ekologinen.

Ekoa käytetään luomun tavoin myös myönteisten mielikuvien luomiseen ja markkinointiin. Mitä pitäisi ajatella esimerkiksi siitä, että VR on suuren lippu-uudistuksen yhteydessä muuttanut entisen 2. luokan eli kakkosluokan nimeksi ekoluokka? Matkustaja pohtii, mitä erityisen ekologista siihen liittyy. Selitys piilee siinä, että toisin kuin muissa eko-alkuisissa sanoissa tässä on lähtökohtana sana ekonominen eli ’taloudellinen’. Ekoluokka on taloudellisempi eli halvempi kuin entistä ykkösluokkaa eli businessluokkaa vastaava ekstraluokka.

 

RIITTA ERONEN, tutkija, Kotimaisten kielten keskus



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.