LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Leena Holst: Kansallispuku. Maahenki 2011.

 

Kansallispukuneuvoston tutkijana toiminut Leena Holst on 1980-luvun alkupuolelta lähtien saanut aitiopaikalta seurata ja toteuttaa uusien kansallispukujen muotoutumista ja vanhojen tarkistuksia. Kansallispuku-kirja on kirjoitettu pääasiassa näiden vuosien varrella kertyneen tiedon pohjalta. Teos kertoo tutkimuksen tuomasta ”kurinpalautuksesta”, kansallispukujen sekä kuosin että yksityiskohtien palauttamisesta kansanpukujen juurille.

Kansallispuvut olivat ensimmäistä kertaa julkisesti esillä 5. elokuuta 1885. Tuolloin keisari Aleksanteri III:n puoliso Maria Feodorovna sai Lappeenrannassa suomalaisten naisjärjestöjen lahjana soutuveneen. Venettä souti kahdeksan maakuntien kansallispukuihin pukeutunutta neitoa. Siitä alkoi kansallispukujen valmistus suomalaisiksi esiintymis- ja juhla-asuiksi. Ne olivat 1700- ja 1800-luvun kansanasujen pohjalta toteutettuja ja usein myös tekopaikkakunnan mukaan nimettyjä.

1900-luvulla kansallispukuihin alettiin tehdä muodin mukaisia muutoksia, jolloin ne alkoivat etääntyä lähtökohtina pidetyistä asuista. Myös perinteisen käsityötaidon toteuttamisesta alettiin tinkiä. Kansallispukujen valmistusohjeista tuli niin viitteellisiä, että samasta puvusta tehtiin jopa häiritsevästi toisistaan poikkeavia asuja.

Tilanteen korjaamiseksi perustettiin vuonna 1979 Suomen kansallispukuneuvosto. Asialla oli kuusi pukujen säilymisestä huolestunutta kansalaisjärjestöä. Neuvoston yhtenä tärkeänä tehtävänä oli suunnitella tutkimukseen pohjautuen uusia kansallispukuja ja tarkistaa vanhoja. Tutkimusaineistoa olivat pääasiassa museoiden kokoelmissa olevat, taideteoksissa kuvatut ja perukirjoissa mainitut vaatekappaleet.

Työstä vastasivat kansallispukuneuvoston puolesta kansallispukukonsultti ja tutkija sekä kansan- ja kansallispukujen sekä muinaispukujen asiantuntijoista koostunut raati. Se tarkasti ja hyväksyi tutkimusten pohjalta tehdyt pukusuunnitelmat. Uusien pukujen tai tarkistusten tilaajan puolesta oli paikallinen pukuneuvosto, joka osaltaan hyväksyi tehdyt ratkaisut. Pukusuunnitelmista tehtiin työohjeet ja kaavasarjat sekä mallikappaleet kansallispukuneuvostolle. Usein myös tilaajataho teetti mallipuvun omaan käyttöönsä.

Tutkimus monipuolisti kansallispukuja tuomalla niihin muun muassa kansallispukuihin soveltuvat ohuet ja paksut sarkakankaat sekä pellavatoimikkaat. Esimerkiksi esiliinoja, sormikkaita ja hattuja suosittiin aikaisempaa enemmän ja pukuihin saatiin kesään ja talveen soveltuvia vaihtoehtoja. Kansallispukuneuvosto osoitti myös monia puvun osia, joita voi käyttää useamman kansallispuvun kanssa. Suositeltavaa pukeutumistakin ohjattiin.

Kirjassa miesten ja naisten kansallispukujen osat käydään läpi kappale kappaleelta. Yllättävää kyllä se on suhteellisen kevyttä luettavaa, joka ei liian tiukasti selitä asioita, jotka tarvittaessa löytyvät pukujen valmistusohjeista. Runsas ja upea kuvitus täydentää tekstiä sopivasti. Hankalien termien merkityksen voi tarkastaa kirjan lopussa olevasta sanastosta.

Kirja kertoo kansallispukujen toteutuksen nykyiset periaatteet. Vaikka ne monessa suhteessa poikkeavat aikaisemmista, ovat sekä uudet että vanhat kansallispuvut, niin juhla- kuin muussa käytössä, tasaveroisia asukokonaisuuksia.

Suomen kansallispukuneuvoston toiminta päättyi vuonna 2010. Sen arkisto ja mallipukukokoelma ovat Suomen käsityön museon kansallispukukeskuksessa Jyväskylässä. Sieltä saa vastauksia kansallispukuja koskeviin kysymyksiin.

 

LAURI POHJAKALLIO, Suomen Kansallispukujen Ystävät ry:n puheenjohtaja



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.