LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Karoliina Ojanen: Tyttöjen toinen koti. Etnografinen tutkimus tyttökulttuurista ratsastustalleilla. SKS 2011.

 

Kritiikki raportoi, tulkitsee ja arvottaa, voi ottaa teoksen ponnahduslaudaksi ja joskus myös keskittyy kriitikon itseilmaisuun. Pyrin välttämään arvottamista, mutta varoituksen sana: Karoliina Ojasen Tyttöjen toinen koti kuvaa maailmaa, jossa olen elänyt lähes koko elämäni. Toisaalta samantapainen tilanne on myös Ojasella, joka väitöstutkimuksensa esipuheessa kiittää paitsi ihmistukijoukkojaan myös liutaa kavioeläimiä.

Ojasen erityisesti tyttötutkimukseen, folkloristiikkaan ja feministiseen teoriaan kiinnittyvä tutkimus alkaa kysymyksestä, miksi Suomessa juuri tytöt ja hevoset kuuluvat yhteen, kun perinteisesti hevosten maailma on ollut maskuliininen. Ojanen on haastatellut 10–27-vuotiaita tallityttöjä, jotka ovat hoitaneet ratsastuskoulujen opetushevosia.

Aineisto koostuu vuosina 2004–2005 Turussa, Rovaniemellä ja pääkaupunkiseudulla tehdyistä haastatteluista ja kenttäpäiväkirjasta, joiden perusteella tutkimuksessa muodostuu ”eräänlainen imaginaarinen tallityttöyhteisö”. Tausta-ajatuksena on, että yhteiskunnallisia ja tyttöyden muutoksia voi tarkastella erillisryhmän kautta.

Ojasen tutkimuksessa tallityttöys ei ole jonkin jo ennalta lukkoon lyödyn feminiinisen hoivaamisen opettelemista, josta muistan puhutun jo 1980-luvun alussa, kun itse aloitin ratsastuskoululaisena.  Tällaisen psykologisoivan tulkinnan Ojanen kiinnittää tiettyyn tutkimuksen vaiheeseen ja ottaa siihen etäisyyttä. Toisaalta tallityttöys ei ole pelkkää girl poweria, jossa vallan ja fyysisen suvereenisuuden kautta irrottauduttaisiin perinteisistä sukupuolikäytännöistä. Talli on tila, jossa kohtaavat monenlaiset vanhat ja uudet sukupuolta koskevat normit ja odotukset. Se on hierarkkisine järjestyksineen yksi subjektiksi tulemisen tila, jossa avainteemoja ovat luottamus, pystyvyys, kurinalaisuus ja omistautuminen, eräänlainen kunnollisuus.

Tallityttökulttuuriin kuuluvat ilojen ja surujen jakaminen hevosen kanssa mutta myös määrätietoisuus ja jopa uho: ”Niil on se monta sataa kiloo ni kyl sun pitää tietää mitä sä siel narun pääs teet.” Tyttöiän ohittaneenakin tunnistan tämän diskursiivisen yhteisön jäsenyyteni ja tunnen näistä ajatuksista välillä ylpeyttä, välillä myhäilevää noloutta.

Tutkimuksen rakenne on johdonmukainen ja otsikointi rohkeaa. Tuleekin pohtineeksi, miksi akateemista kirjoittamista välillä yhä kritisoidaan. Ojasenkin teksti on sujuvaa, toisaalta riittävän helposti luettavaa ja toisaalta ajatuksia haastavaa. Dialogi rakentuu teoreettisten ja kulttuurilähtöisten näkökulmien välille, ja runsaat sitaatit näyttävät tutkijan tulkintojen logiikan. Toistoa on tosin jonkin verran.

Tallityttöyden kulttuurisia merkityksiä ja toisaalta kulttuurin merkityksiä käsittelevä Tyttöjen toinen koti herättää jatkokysymyksiä sukupuolen ja hevosten näkökulmasta: Entä ravitallit, jotka Ojanen mainitsee lyhyesti? Tai aikuisratsastajat, joko harrastuksensa uudelleen aloittaneet tai me, jotka emme koskaan lopettaneet? Merkittävästi aiempaa useampi aikuisratsastaja, kaiketi yleisen varallisuuden kasvun myötä, voi toteuttaa nuoruuden haaveen omasta ratsusta. Talli on monelle aikuisellekin naiselle se ”oma huone”.

 

MARIANNE ROIVAS, filosofian tohtori



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.