LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Tony Lurcock: ’Not so barren or uncultivated.’ British travellers in Finland 1760–1830. Lontoo, CB editions 2010.

 

Englantilainen Tony Lurcock on opettanut englantia Helsingin yliopistossa ja Åbo Akademissa. Eläkkeelle jäätyään hän on julkaissut tutkielman Suomessa ajanjaksona 1760–1830 käyneistä ja matkakertomuksia kirjoittaneista briteistä. Luvassa on jatko-osiakin aina nykypäiviin saakka.

Teos esittelee parikymmentä matkamiestä. Monet heistä olivat yläluokkaisia seikkailijoita tai tutkimusmatkailijoita: aatelismiehiä, professoreita tai upseereita. Matkan pääkohde oli joko Tukholma tai Pietari. Suomi oli pakollinen välietappi, jonne kukaan ei tuntenut erityistä vetoa. Varsinaisen turismin aika alkoi vasta tässä tutkitun ajanjakson jälkeen. Lappiin on matkakohteena kuitenkin liittynyt erityinen hohde varhaisimmista ajoista asti.

Ensimmäinen Suomessa käynyt britti oli kaiketi piispa Henrik 1150-luvulla, mutta hänelle kävi huonosti. Seuraava nimeltä tunnettu lienee ollut Joseph Marshall, joka vuonna 1768 ratsasti taalainmaanhevosella Perämeren ympäri ja samosi sitten Suomen sisäosien halki Pietariin. Marshall vieraili muun muassa Torniossa, Uudessakaarlepyyssä, Vaasassa, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Hän julkaisi matkakertomuksen, mutta merkillistä kyllä ei olla täysin varmoja, onko hän todellinen henkilö vai jonkun toisen pseudonyymi.

Baronetti Sir Henry George Liddellin ja hänen kirjurinaan toimineen Matthew Consettin matka Lappiin 24.5.–17.8.1786 on kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoinen, ja siitä syntynyt Consettin kuvitettu matkakertomus (1789) olisi suomeksi toimittamisen arvoinen. Kuuluisaksi on tullut kuva, jossa herrasmiehet ihastelevat kesäyön aurinkoa torniolaisen tuulimyllyn juurella. Otsikkoon noussut huokaus ”ei niinkään hedelmätöntä ja viljelemätöntä” on peräisin baronetti Sir Nathaniel William Wraxallin kynästä.

Ajanjakson merkittävin matkamies on Cambridgen yliopiston mineralogian professori Edward Daniel Clarke, jonka matkakertomuksista Jorma Ojala on pitkän työn tuloksena ansiokkaasti suomentanut Matka Suomen halki Pietariin 1799, Matka Lapin perukoille 1799 ja Napapiirin takaa alas Pohjanmaalle 1799. Clarke järjesti merkillisiä tempauksia: hän muun muassa lennätti kuumailmapalloa Enontekiön kirkolla säikäyttäen pahanpäiväisesti niin katsojina olleet saamelaiset kuin heidän poronsakin.

Pysyvän kulttuurijäljen jätti skotlantilainen John Paterson, jonka aloitteesta perustettiin Suomen Pipliaseura. Hänen suuri matkatoverinsa James Finlayson oli aluksi mukana myymässä raamattuja, mutta nähtyään Tammerkosken toi maahamme teollisen vallankumouksen eli William Blaken sanoin ”dark Satanic mills”.

Baronetti Sir Arthur de Capell Brooke, myöhemmin Royal Society’n jäsen, oli kuuluisa Lapin tutkija. Suomen Lapissa hän tosin kävi vain perifeerisesti. Hän on kuvannut revontulia erityisen runollisesti.

Turismin aika alkoi häämöttää, kun Britanniastakin myös ensimmäiset ladyt uskaltautuivat maahamme. Westminsterin markiisitar majoittui 1827 Turun vasta perustetulle Seurahuoneelle, jonka huoneita hän piti siedettävinä. Sitä ennen koko eksoottinen Suomi olikin ollut kärsimyksen paikka, jossa matkalaisen kiusana olivat huonot tiet, kurja ruoka, viheliäiset majatalot, syöpäläiset ja sääsket, epäsiisteys ja juoppous. Matthew Consett kuvaa tyypillistä suomalaista, joka hokee ”Anna ma vino, Hurra Kultana” (Anna minulle viinaa, herrakulta), kunnes sitä saatuaan hän alkaa esittää karhunpolskaa ja lopulta sammuu pöpelikköön.

 

OSMO PEKONEN, filosofian ja yhteiskuntatieteiden tohtori, kirjailija



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.