LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Elina Standertskjöld: Arkkitehtuurimme vuosikymmenet  I–III. Rakennustieto Oy 2006, 2008 ja 2011.

 

Elina Standertskjöldin kymmenvuotinen suururakka, Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900-1980, valmistui viime vuonna, kun teossarjan kolmas ja viimeinen osa ehti kauppoihin. 1900-luvun kolmea ensimmäistä vuosikymmentä kuvaavan ensimmäisen osan esipuheessa tekijä toteaa tavoitteekseen ”auttaa lukijaa erottamaan eri aikakerrostumat materiaalien, tyylipiirteiden ja yksityiskohtien avulla”. Voitaisiin kai todeta, että tarkoitus on kansalaisten ympäristönlukutaidon kohentaminen, samalla kun suomalaisen 1900-luvun arkkitehtuurin kokovartalokuvaa hahmotellaan lukijain mieliin.

Toissavuotinen kansalaisjärjestöjen järjestämä kulttuuriympäristöjen teemavuosi JOY2010 toi selvästi esiin tarpeen tuollaisiin lukutaitoihin, hankitaanpa ne kouluissa tai harrastumisen tietä. Nyt valmistunut sarja tarjoaa kunnon materiaalia taitojen kerryttämiseen, kunhan lukija pitää mielessään, että tämä kirjakolmikko edustaa jokseenkin ammattikuntasidonnaista näkökulmaa rakennettujen kulttuuriympäristöjen koko kirjoon.

Kaikilla kolmella vuosikymmenkirjalla on sama perusrakenne. Kukin vuosikymmen muodostaa niissä oman päälukunsa. Se kuvataan ensin merkittävien maailmantapahtumien – ja tietysti kotimaistenkin – ilmiöiden kautta. Seuraavaksi niiden heijastumia rakentamiseen ja sen virtauksiin hahmotellaan monesta näkökulmasta aina sisustukseen ja huonekaluihin saakka. Kunkin vuosikymmenen neljä tekijän arvion mukaan edustavinta rakennusta esitellään oman päälukunsa lopuksi.

Malli toimii jokseenkin hyvin. Tosin yleistä historiaa ja sen kuvitusta olisi voinut huoletta karsia ydinasian, arkkitehtuurin ja muun rakentamisen ilmiöitä kuvaavan tekstin ja kuvien hyväksi.

 

Huippuarkkitehtuuria vain etelässä?

Kirjan pääteeman, arkkitehtuurin, esittely sujuu alan kirjoissa vakiintuneella mallilla: kuvia ulkoa ja sisältä, piirustuksia ja toteutusta. Kuvitus on huolellisesti valittu käyttämällä kohteiden valmistumisaikaista, yleensä mustavalkoista materiaalia. Laajennusten ja muutosten esittelyä on vältetty, mielestäni aiheetta. Muutos ja sen kestäminen on yksi arkkitehtuurin ominaisuus ja arjen realiteetti.

Kirjasarjan oikeastaan ainoa vakava puute on sen kaupunki- ja Etelä-Suomi-keskeisyys. Tottahan on, että niin sanotun huippuarkkitehtuurin pääjoukko osui noille alueille, mutta maaseudulla ja sen 350 kirkonkylässä asui vielä 1980-luvun lopussa yli puolet kansastamme. Heidän kirkkojaan, julkisia rakennuksiaan ja etevimmin suunniteltuja asumuksiaan olisi näihin kansiin suonut mahtuvan nyt esitettyä liki nollaa rahtusen enemmän.  

Rintamamiestaloksi kutsuttujen jälleenrakennustyyppiä edustavien omakotitalojen suuri määrä ja niiden arkkitehtivetoinen syntyhistoria jää yhden sivulauseen varaan. Noita taloja tehtiin lähes 100 000 maatiloille, kirkonkyliin, kauppaloihin ja kaupunkeihin, eikä niitä korvattu loivakattoisella kellarittomalla rakennustyypillä ennen kuin vasta 1960-luvulla, vaikka tekijä toista väittää.

 

Mistä homevauriot johtuvatkaan…

On yllättävää, ettei tekstejä liene luetettu ennakkoon rakentamisen asiantuntijoilla. Siksi näihin ansiokkaisiin teoksiin on jäänyt joukko harmittavan alkeellisia pikkuvirheitä: keskuslämmityksen modernit radiaattorit väitetään pellistä tehdyiksi, puhutaan betonin kuivumisesta sen kovettumisen sijaan ja historiallisesti merkittävää O.-I. Meurmanin Viipurin yleiskaavan luonnosta kutsutaan virheellisesti asemakaavaksi.

Myös oikeita historiallisia hairahduksia löytyy, aika hupaisia tosin. Esimerkiksi 1950-luvun perunanistutuskone uusine traktoreineen porskuttaa kirjassa 1910-luvulla. Eivätkä 1930-luvun suomalaiset lääkärit hyppisi ilosta, kun kuulisivat, että tekijä väittää täkäläisessä medisiinassa vielä tuolloin vallinneen jo 1860-luvulla kuopatun miasmateorian! 

Kritiikki tai jälkiviisaus eivät kuulu arkkitehtuurin esittelyn sallittuun sanastoon. Tässä kirjasarjassa nykypäivänä liiankin tuttujen, massiivisten kosteus- ja homevaurioiden syyksi mainitaan ohimennen vain väärät korjausmateriaalit. Todellisempia syitä ovat arkkitehtuurimuoteihin liittyneet hallitsemattomat tasakatot, räystäättömät rakennukset, liian matalat sokkelit ja märkätilojen huoleton rakentelu luonnonlaeista piittaamatta.

Kenties sarjaan tulee vielä neljäs osa, jossa joukosta nyt puuttuvan 1990-luvun sankariarkkitehtuurin ohella tartutaan 1960–1980-luvun laajojen rakennusvirheiden tuottamiin terveysongelmiin ja niistä aiheutuneeseen, pääosin turhaan korjaamisrakentamis- ja jopa purkamisbuumiin. Sitä sotkuahan me vieläkin korjaamme, jopa pitkälle 2020-luvulle.

Joka tapauksessa kirjasarja on kotiseutuharrastajalle ja arkkitehtuurista kiinnostuneelle kuvaamataidon opettajalle erinomaista ja kiinnostavasti kirjoitettua peruslukemistoa, varsinkin kun myös sidosasu on kaunis ja taitto taitavaa työtä.

 

HEIKKI KUKKONEN, arkkitehti SAFA



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.