LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Mari Lind, Kimmo Anttila ja Antti Liuttunen: Tammerkoski ja kosken kaupunki. Tampereen museoiden julkaisuja 115. Tampere 2011.

 

Tampereen museokeskus Vapriikki on noussut maamme museoiden eturiviin, ehkä jopa kärkeen. Se on profiloitunut muun muassa pienkulttuureiden esittelyllä, ajankohtaisteemanäyttelyillä, erikoismuseo-osastoillaan ja yhteistyöllään Pietarin kanssa ja muulla kansainvälisellä näyttelytoiminnalla. Luonnollisesti Vapriikki tarjoaa myös taattua kotimaista ja tamperelaista kulttuurihistoriaa.

Tampereen historiaa esittelevä pysyvä mutta hiljalleen uudistuva näyttely avautui viime vuonna. Näyttelyyn liittyy nyt käsillä oleva teos Tammerkoski ja kosken kaupunki. Teoksen toimittajat ja taustatyöryhmä ovat tehneet kerrassaan hyvää työtä. Ensinnäkin pitää kiittää teoksen suunnittelua ja taittoa, josta on vastannut Kaarina Marttila. Toiseksi on kiitettävä teoksen uudenlaista ja oivaltavaa kuvitusta, etenkin Vapriikin kuvagalleriaa ja kuvia tuottaneita Marika Tammista, Reetta Tervakangasta ja Antti Sompinmäkeä. Kolmanneksi kiitellään julkaisutyöryhmää ja kirjoittajia, joita ei seuraavassa erikseen esitellä.

Vaikka kyse on Tampereen uudesta historiakirjoituksesta, kirja on laajempiin yhteyksiin kytketty matka suomalaiseen historiaan kansainvälisiä yhteyksiä unohtamatta. Teos jaottuu kolmeen pääosaan: Kylästä kaupungiksi, Teollistuva Tampere ja Uudistuva kaupunki.

Ensimmäinen pääluku kertaa sen luonnonhistoriallisen prosessin, jossa ennen luoteeseen virtaavat vedet maannousemisen myötä mursivat itselleen uoman läpi soraharjun ja suuntasivat etelään ja sitä myötä kaakkoon Kokemäenjoen vesistön syntymisen myötä. Tämä toi elämän edellytykset tamperelaisille, keitä nämä alkuasukkaat olivatkaan – lappalaisiakin kai paikannimistöstä päätellen. Mutta Häme ulotti asutuksensa näillekin seuduille, ja keskiajalla syntyi Tammerkosken läheisyyteen vakituista asutusta.

Kustaa III oli viisas mies heikkouksistaan huolimatta. Sen tietävät tamperelaiset, jotka saivat kaupunkioikeudet vuonna 1779 – noin kolmellesadalle käsityöläiselle ja Turusta tulleille kauppamiehille.

 

Viinanpoltosta koneteollisuuteen

Hiljalleen vapaakauppaoikeuden saanut pikkukylä kasvoi teollisuuskaupungiksi, ei vähiten Venäjän markkinoiden tyydyttäjänä. Tästä kertoo toinen pääluku, joka sijoittaa kehittyvän kaupungin niin Ruotsin itämaan kuin suuriruhtinaskunnankin historiaan ja sitä kautta maailmanhistoriaan. Viinanpolttimo, ensimmäinen paperimylly, tekstiiliteollisuus, koneteollisuus, sähkövalon tulo, aseteollisuus, miljöömuutokset, sosiaaliset kysymykset, ruotsin kielen muuttuminen suomeksi ja Tampereen ”kiälen” erityispiirteet saavat asiantuntijakirjoituksissa omat kuvauksensa, joita täydentävät erinomaisesti toimitetut lähdeviitteet ja lähdekirjallisuus.

Tähän osioon liittyvät myös Tampereen traumat, jotka elävät kaupungissa edelleen. Vuoden 1918 pääsiäinen tuhosi kaupungin työläiskorttelit ja uuvutti kapinoivat punakaartilaiset vankeuteen ja kuolemaan. Vain vajaa miespolvi myöhemmin niin valkokaarti kuin punakaartikin taistelivat oman johdon innostamana itäistä hyökkääjää vastaan. Syntyi tamperelainen aseveliakseli demareiden ja porvareiden välille vartioimaan kaupunkia kommunistien vihalta. Akseli hajosi vasta uuden maailman syntyessä porvareiden saatua vihreän liikkeen tuella ylivallan 2000-luvulle tultaessa.

Teos piipahtaa Pispalassa, kertaa Kurun haaksirikon, rakentaa siltoja kosken yli ja tunnelia ali, käy läpi ammattiryhmiä ja rakentajien Tamperetta.

 

Näkymiä kulttuurimaisemaan ja sieluun

Kolmannessa pääluvussa Tampereen arkkitehtuuria esitellään uusia näkemyksiä tuovana kulttuurimaisemana. Se kantaa lukijan uuteen näkemykseen kaupungin sielusta, tokihan stereotypiat Tapparasta ja Ilveksestäkin ovat kiintoisia. Sitten siirrytään enemmän sisäryhmäläiseen kertomukseen Tampereesta yliopistokaupunkina, siis Yhteiskunnallisen korkeakoulun jatkajana ja kerrataan Tv2:n tulo. Sinänsä hieno mutta ehkä liiankin yksityiskohtainen artikkeli manserokista alkaa olla epäkiinnostava, tietenkin lukijasta riippuen. Viimeinen osio kertaa kaupungin elinkeinohistoriaa nykypäiviltä ja on sinänsä nopeasti vanheneva.

Lopuksi kerrataan Tampereen ja Vapriikin syntyhistoriaa – kansainvälisen EU-huippukokous-Tampereen ja sitä kautta myös museokeskuksen onnekkaan syntymän historia. Ehkä ilman EU-kokousta Vapriikki ei olisi se Kulttuuriperinnön kertomuskeskus, joka se nykyisellään on.

”Ihan mahottoman hieno teos”, sanoisi museota johtava tuotantojohtaja, savolaisperäinen Toimi Jaatinen. Niin sanon minäkin. Jos ja kun tämän lukija käväisee Tampereella, on hyvä syy käydä Vapriikissa ja tutustua teoksen nimiseen näyttelyyn, joka on museologisesti erittäin oivaltava ja osittain ennennäkemätön, mistä kiitos näyttelypäällikkö Marjo Saloniemelle ja hänen tiimilleen.

 

LASSI SARESSALO, dosentti



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.