LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Jussi Kivinen: Höyryä Kainuun vesillä. 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa. Suomen Höyrypursiseura ry., Hämeenlinna 2010.

 

Varatuomari Jussi Kivisen kirjoittama Höyryä Kainuun vesillä. 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa on perusteellinen katsaus aiheeseensa. Erityisen merkityksen teokselle antaa se, että tähän asti höyrylaivaliikenteen historiateokset ovat käsitelleet lähinnä merellä ja eteläisen Suomen järvillä kulkeneita aluksia. Nyt esillä pääsevät Kainuun vesillä 140 vuoden aikana seilanneet lähes 50 höyryalusta.

Suomen höyrylaivaliikenteestä on julkaistu vuosikymmenten saatossa runsaasti teoksia ja artikkeleita, osa kokonaisten vesistöalueiden, osa esimerkiksi jonkin kaupungin höyrylaivoista kertovia. Legendaarisimpia esikuvia kirjoittajille ja tutkijoilla ovat 1940-luvulla ilmestyneet K. I. Karttusen Saimaan vesistön höyrylaivaliikenteen 100-vuotishistoria ja Aulis J. Alasen Höyrylaiva Päijänteellä. Erkki Riimala, Juhani Valanto ja myös Kivisen tukena toiminut Esko Pakkanen ovat tunnettuja kirjantekijöitä. Kirjoittajia yhdistää lähes intohimoinen kiinnostus aiheeseensa.

 

Johtaja Snellman ja ”Harakka-Antti”

Vesiliikenne oli erittäin tärkeä sekä tavaroiden että ihmisten kuljettamisessa ennen maantieliikenteen ja rautateiden valtakautta. Kivinen valottaa myös Kainuulle tärkeää höyrylaivaliikennettä edeltänyttä veneliikennettä. Purjealusten tarvitsemaa Kainuun tervaa kuljetettiin veneillä Ouluun ja sieltä maailmalle.

Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen rakennettiin 1833 Kiteen Puhoksessa. Oulujärvelle ensimmäinen höyryvene saatiin 1870, tilaajana ja varustajana oli oululainen Kauppahuone J. W. Snellman G:son. Yrityksen perustaja ja johtaja Johan Wilhelm Snellman omisti yksin tai yhdessä muiden kanssa 1840–1880-luvulla myös kymmenen meriliikenteeseen tarkoitettua purjelaivaa. Yrityksen monipuolisen liiketoiminnan tärkeimpiä haaroja oli sahateollisuus. Ämmäkoski ja Ämmän vesisaha Kajaanissa antoivat idean ensimmäisen höyrylaivan Ämmä-nimelle.

Snellman oli ehkä vaikuttavin henkilö vesistön höyrylaivanvarustajista. Hän oli monipuolinen liikemies, jolle laivaliikenne oli paitsi yritystoimintaa myös muun yritystoiminnan välttämätön tuki alusten kuljettaessa raaka-aineita ja valmiita tuotteita.

Snellmanin rinnalle nousee suomussalmelainen Antti Moilanen, ”Harakka-Antti”, joka teki mittavan ja Kivisen värikkäästi kuvaaman uran Kiantajärven höyrylaivojen omistajana, laivurina ja koneenhoitajana 1910–1940-luvulla. Myös hän oli monipuolinen liikemies ja kotiseutunsa voimahahmo.

Matkustajahöyrylaivojen omistajat olivat yleensä laivaosuuskuntia ja osakeyhtiöitä, joiden taustalla oli aikansa aktiivisia yrittäjiä ja vaikuttajia. Heitä elähdytti paitsi halu olla mukana kannattavassa liiketoiminnassa myös ajatus oman seudun toimeliaisuuden edistämisestä. Matkustajaliikenteen huippukausi oli 1920-luku, minkä jälkeen autoliikenne vähensi jyrkästi laivamatkustajien määrää; samaan suuntaan vaikutti myös rataverkon kehittyminen.

 

Tarinoita laivoista

Teoksessa käsitellään myös laivaliikenteelle tärkeää järvien kartoitusta, luotseja ja väylien parantamista, höyrylaivojen merkitystä uitossa. Oman mielenkiintoisen katsauksensa on saanut höyrylaivojen käyttö sotavuosina.

Noin puolet 320-sivuisesta teoksesta on ”Laivakohtaista osaa” eli tarinoita Kainuun vesien höyrylaivoista. Yksittäisten laivojen historiat ovat höyrylaivahistoriateosten suola, välittyyhän niiden kautta pienoiskoossa muun muassa Suomen taloushistoriaa, kulttuurihistoriaa, tekniikan ja työn historiaa ja kansanperinnettä.

Niille lukijoille, jotka hakevat enemmän yleistietoa ja ajankuvaa, laivojen luettelot ja tarinat ovat yksityiskohtaisuudessaan joskus hiukan raskasta luettavaa. Sama koskee laivaliikenteen historioille ominaista runsaita suoria lainauksia. Höyrylaivaliikenteen kultakauden värikkäät lehtikirjoitukset ovat tutkijalle tärkeitä lähteitä, ja on helppo ymmärtää kirjantekijän houkutus käyttää niitä runsaasti sellaisenaan. Joissakin kohdin tiivistäminen olisi ollut Kivisenkin teokselle eduksi.

Höyryä Kainuun vesillä on arvokas lisä runsasvesistöisen Suomen höyrylaivahistorioiden joukkoon. Se kertoo selkeän asiallisesti mutta samalla elävän värikkäästi itse aluksista, mutta ei unohda ihmisiä, jotka niitä varustivat ja niillä matkustivat tai työskentelivät.

 

TOIMI JAATINEN, Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tuotantojohtaja



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.