LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita: Julkiset elämät

Hetken hallitsijat. Julkinen elämä notkeassa yhteiskunnassa. Toim. Anu Kantola. Gaudeamus 2011.

Juha Herkman: Politiikka ja mediajulkisuus. Vastapaino 2011.

 

Julkisuus on paikka, joka tarjoaa pääsyn salattuihin elämiin. Niinhän sitä voisi luulla. Todellisuudessa julkisuus tarjoaa piilopaikkoja niitä haluaville. Se antaa mahdollisuuden näennäiseen avoimuuteen, erilaisiin roolipeleihin ja identiteettileikkeihin sekä suoranaisiin huijauksiin. Samalla julkisuus on entistä voimakkaammin myös taloudellisen voitontavoittelun kenttää: bisnestä tekevät niin mediatalot kuin itseään brändäävät ja eri tavoin hinnoittelevat taviksetkin.

Aikamme henki, jos sellaisesta saa puhua, tuntuu olevan hyvin julkisuusmyönteinen. Julkisuuteen on päästävä, julkisuutta on saatava. Jos et ole julkisuudessa, et ole mitään.

Anu Kantolan toimittama artikkelikokoelma Hetken hallitsijat pyrkii kuvaamaan suomalaisen julkisuuden muutoksia erityisesti eliittejä kohdistuvia kohuja analysoimalla. Juha Herkmanin akateeminen oppikirja Politiikka ja mediajulkisuus tarkastelee keskeisiä politiikan mediajulkisuutta ravistelleita muutoksia.

Kirja ovat laatutyötä. Molemmat tuntuvat peräti tosilta, vaikka loppupäätelmiä voikin pitää jopa toisilleen vastakkaisina. Siinä missä Kantola ja kumppanit esittävät, että julkinen elämä on tyhjänpäiväistynyt, Herkman väittää, että suomalainen mediajulkisuus on monipuolista ja varsin hyvällä tolalla.

Ristiriitaiset tulkinnat kertovat kohteestaan olennaisen asian. Julkisuuskin näyttää erilaiselta eri kanteilta katsottuna. Kyse on maailman näkemisen kulmasta ja siitä, miten tuo näkeminen muutetaan merkityksiksi ja kieleksi, tekstiksi. Mitä muuta julkisuus on kuin merkitystenantoa, -ottoa ja -hallintaa?

 

Notkeahkoa haihtumista

Hetken hallitsijoiden avainkäsite on notkea yhteiskunta. Siihen johdatellaan sellaisten gurujen kuin Immanuel Kant, Jürgen Habermas ja Zygmunt Bauman kautta.

Lähtökohtana on ajatus julkisen elämän muuttumisesta. Perheet eivät enää kokoonnu rituaalinomaisesti yhteen television iltauutisille, puhumattakaan siitä, että hiljennyttäisiin kuuntelemaan vaarien ja muorien tarinoita palavan päreen alle. Sosiaalisen median myötä julkisuus on lopullisesti mennyt päreiksi.

Pessimistien mielestä tämä on  merkki sitä, että yhteiskunnan julkinen elämä on rapautunut. Optimistien mielestä kyse on avautumisesta: yksilöillä on nyt mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa.

Kantola ja kumppanit tuntuvat olevan sillä kannalla, että julkisuutta voi tarkastella monenlaisten linssien läpi. He haluavat tarkastella sitä ”sellaisena kuin se on: yhteiskunnan ja kulttuurin peili- ja pelisalina”. Heidän mukaansa julkisuus heijastaa yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksia. Kysyä tietysti sopii, eikö julkisuus juuri luo ja rakenna muutoksia.

Kirjassa esitellään kiinnostavasti tilanne, jossa vakiintuneet instituutiot, sellaiset kuin kansallisvaltiot, luokkapuolueet ja laatujournalismi, ”tutisevat ja tärisevät”. Sodanjälkeisestä ”korkeasta modernista” ja sen raskaista järjestelmistä on päädytty notkistuvaan ja jopa ”notkeaan moderniin”: instituutiot ja auktoriteetti menettävät asemiaan. Kyse on ”kaiken pysyvän jatkuvasta haihtumisesta ilmaan”.

Viime vuosikymmeninä julkinen elämä on Suomessa tylyyntynyt. Tästä kertovat myös eliitteihin kohdistuneet mediakohut. Julkisuus on ikään kuin omalakinen otus, joka ryöpsähtelee suuntaan jos toiseenkin, nostaa ja laskee, häpäisee ja lohduttaa.

Eliittejä koskevissa skandaaleissa näkyvät ajankohtaiset moraaliset kysymykset ja yhteiskunnan rakenteiden muutokset. Lohdullisena voi pitää arviota, jonka mukaan skandaalit saattavat olla merkkejä yhteiskunnan avautumisesta ja demokratisoitumisesta. Aiheellista on toisaalta kysyä, miten nuorempien sukupolvien käy tulevaisuudessa: mihin johtaa pätkivä projektinotkeus ja irtautuminen ikiaikaisista instituutioista? Millaisia arvoja tulevaisuuden päättäjillä onkaan?

 

Politisaation valta

Juha Herkman pyrkii kirjallaan täyttämään havaitsemaansa aukkoa: suomenkielistä akateemista yleisesitystä politiikan ja median suhteesta ei hänen mukaansa aiemmin ollut. Herkmanin voi sanoa onnistuvan vaikeassa tehtävässään vallan mainiosti.

Herkmanin mukaan mediajulkisuuden voima piilee paljolti siinä, että media hämärtää yksityisen ja julkisen rajaa ja tuo esimerkiksi poliitikkojen yksityisasiat television kautta olohuoneisiin. Media vetoaa tiedonjanoon, tirkistelynhaluun, juoruilun tarpeeseen, fantasioihin.

Yksi kirjan avainkäsitteistä on politisaatio. Miten jokin asia tunnistetaan ja nimetään poliittiseksi sekä saatetaan politiikan piiriin?

Esimerkiksi kansalaisjärjestöt voivat yrittää politisoida asioita, mutta mikä näiden yritysten todellinen vaikutus oikeastaan on? Herkmanin tuomio on tylyhkö: poliittisen järjestelmän ja valtavirtajulkisuuden liitto pitävät usein huolen siitä, että varsinaiseen poliittiseen päätöksentekoon vaikutukset yltävät harvoin.

Kirjan päätösluvussa Herkman rohkaistuu puhumaan muun muassa ideologian paluusta ja osallistuvasta demokratiasta. Vaikka media voi lopulta tehdä melko vähän kansalaisten poliittisen aktiivisuuden lisäämiseksi, julkisuus voi toimia ”välikätenä kansalaismielipiteen ja poliittisen toiminnan välillä”. Jos kansalaiset saadaan aidosti mukaan päätöksentekoon mediajulkisuuden avulla, medioituminen on edennyt ”syvän demokraattiseen vaiheeseen”.

Herkmanin mukaan puolueiden pitäisi tehdä selviksi ideologiansa ja median pitäisi kiinnittää huomiota poliittisten toimijoiden ideologisiin eroihin. Näin kansalaisilla olisi todellisia vaihtoehtoja, joista valita.

Mutta jospa onkin niin, että ideologiat eivät enää synny, järjesty eivätkä toimi puolueiden eivätkä myöskään perinteisen mediajulkisuuden kautta. Kuka kyseenalaistaisi median ja julkisuuden välttämättömyyden, entä demokratian?

Kuinka notkea ihminen voikaan näissä politisoinneissaan olla. Edellyttääkö poliittinen latu-uskottavuus sittenkin tavatonta jäykkyyttä?

 

VESA HEIKKINEN, tietokirjailija ja suomen kielen dosentti



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.