LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita: Radio sodassa

Lasse Vihonen: Radio sodissamme 1939–1945. SKS 2010.

 

Toisen maailmansodan uutuutena panssariaseen lisäksi voidaan pitää propagandaa. Siihen turvautui Hitler Espanjan sisällissodassa ja Mussolini Etiopiassa. Uusi mahdollisuus otettiin varteen meilläkin, ja vuonna 1937 tiedottajapiirit perustivat Propagandaliiton. Sen johtaja Jaakko Leppo piirsi uusia linjoja teoksessaan Propaganda, ratkaiseva ase.

Yleisradion fonoteekin entinen päällikkö ja arkistomies Lasse Vihonen on kertonut niistä toimista, joihin syksyllä 1939 ryhdyttiin, jotta radio voisi toimia tehokkaasti sodan oloissa. Vihonen selvittää, miten propaganda- ja sensuurielimet toimivat. Tuo koneisto ei ehkä sinänsä ole kovin kiinnostava, mutta Vihonen antaa niin omasta kuin vihollistemme propagandasta näytteitä kirjaan liittyvällä dvd:llä.

Talvisodan aikana radio ja myös puolustusvoimien elokuvakatsaukset pystyivät luomaan melko luottavaisen mielialan, niin että eräät piirit olivat valmiita jopa jatkamaan taistelua. Sen vuoksi ulkoministeri Väinö Tannerin kammottavan asiallinen puhe 13.3.1940 synnytti kansassa suorastaan vavahduttavan pettymyksen.

Jatkosotaan radio varautui paremmin, ja se osallistui nyt myös sotatoimiin. Joskus ohjelmassa voitiin kuulla morsetusta tai antaa peitesanomia: ”Ilmoitus kapteeni Karhulle: purkaussatama Kotka.” Se oli ilmoitus Karhu-nimiselle kaukopartiolle täydennyksen pudottamisesta tiettyyn maastokohtaan.

Ehkä tunnetuin esimerkki radion osallisuudesta operaatioihin oli se, kun Antreasta tavattua radiomiinaketjun kolmisointusignaalia torjuttiin lähettämällä Kaakkois-Suomeen sijoitetuilla lähettimillä ”Säkkijärven polkkaa” yhtä mittaa puolisen vuotta. Miinan purki pioneeriluutnantti, sittemmin puolustusvoimien komentaja Lauri Sutela.

Jatkosodan aikana yksimielisyys ei ollut aina yhtä lujaa kuin talvisodassa. Neuvostoliiton lähettämä propaganda oli herättänyt suomalaisissa lähinnä hilpeyttä, mutta sodan jatkuessa ulkomailta tuleva vastapropaganda rupesi vaikuttamaan, varsinkin kun BBC alkoi lähettää uutta sanomaansa Englannin julistettua meille sodan itsenäisyyspäivänä 1941.

Hyökkäysvaihe jatkui asemasotana, ja silloin rintamalla alkoivat puhdetyöt ja muut harrastukset. Hanurinsoittajat olivat joukkueelleen todellinen aarre. Sotatoimiyhtymät perustivat monenlaisista taitajistaan viihdytyskiertueita, joista tuli myös rintamaradioiden uutteria avustajia.

Asemasodan alkaessa perustettiin viisi rintamaradiota, joista huomattavin oli Petroskoihin sijoittunut Äänislinnan radio. Sitä johti Pekka Tiilikainen. Rintamaradiot releoivat Ylen ohjelmaa varsinkin uutisten osalta, mutta niiden oma ohjelma perustui paikallisissa joukoissa palveleviin kykyihin. Näin päästiin kuuntelemaan soittajia, jutustelijoita ja mieskuoroja. Kannaksen radion kuuluttaja Olavi Virta ja Maaselän radion toimittaja Tapio Rautavaara loivat sodan päätyttyä oman laulajanuransa.

Musiikkiohjelmat olivat ehkä vakavampaa laatua, sillä Yle luovutti rintamaradioiden käyttöön esimerkiksi operettitasoisia levyjä.

Yleisradio ei osallistunut itse propagandaan mutta antoi koneistonsa valtiollisten elinten ja armeijan käyttöön. Rauhan tultua radion välittämä propaganda pantiin Ylen tiliin, niin että toimitusjohtaja ja ohjelmapäällikkö saivat lähteä.

Sota-ajan radiosta säilyi vain yksi ohjelma. Kesäkuussa 1944 presidentinrouva Gerda Ryti kehitteli Hufvudstadsbladetin päätoimittajan Amos Andersonin ajatusta, että kansallispyhättömme vuosisataisesta johdatuksesta kertovat keskipäivän kellot antaisivat sopivan taustan hiljentymiselle. Turun tuomiokirkon kellot kaikuvat edelleen Radio 1:ssä klo 12.

 

EERO SAARENHEIMO, Yleisradion eläkkeellä oleva ohjelmapäällikkö



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.