LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Veikko Erkkilä: Viimeinen aamu. Neuvostopartisaanien vaietut jäljet. Otava 2011.

 

Päätoimittaja, tietokirjailija Veikko Erkkilän kirja Viimeinen aamu kertoo neuvostopartisaanien tuhoiskuista suomalaisiin rajakyliin. Se sisältää uutta dokumenttitietoa Erkkilän 1998 julkaistuun teokseen Vaiettu sota, joka sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 1999.

Viimeinen aamu kertoo, kuinka jatkosodan aikana neuvostopartisaanit surmasivat Pielisen ja Petsamon välisellä raja-alueella noin 170 siviiliä. Parikymmentä ihmistä katosi ja 54 haavoittui. Kirja kertoo myös ”neuvostototuuden”, kuinka partisaanien Suomen rajaseuduilla tekemät, käsittämättömän raa’at sotarikokset muuttuivat urotöiksi ja tekijät legendaarisiksi sotasankareiksi, joita ihaillaan ja kunnioitetaan Venäjällä vielä nykyäänkin.

Neuvostopartisaanit eivät kuuluneet varsinaiseen neuvostoarmeijaan vaan olivat suoraan puolueen alaisia. Niiden toimintaan vaikutti merkittävästi NKVD eli sisäasiainkansankomissariaatti. Partisaaniosastot tiesivät tarkoin, millaisiin siviilikohteisiin ne hyökkäsivät, ja väärensivät raporttinsa järjestelmällisesti sotilaskohteiksi.

Kirjasta käy ilmi, mitä partisaanien hyökkäyksen kohteeksi joutuneet ja hyökkäyksissä surmansa saaneiden omaiset kokivat, kun vaikenemisen kahleet estivät asioiden avoimen käsittelyn tai kun ei ollut tietoa partisaanien vangitsemien omaisten kohtalosta. Erkkilän mukaan oli kovin työlästä murtaa suomettumisen ajoilta Suomen viralliselle taholle iskostunut vaikenemisen muuri ja käsitellä partisaanien murhatöitä sotarikoksina ja saada ne julkisuuteen.

 

Kolmenkymmenen vuoden työ

Kirjaansa varten Erkkilä aloitti tutkimukset ja taustatyöt kolmekymmentä vuotta sitten. Hän on tehnyt ainakin kaksituhatta haastattelua ja kymmeniä matkoja Suomen ja itärajan takaisiin arkistoihin sekä ollut yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten sotahistorioitsijoiden kanssa. Yhteyksiensä avulla hän on tavannut elossa olevia partisaaneja, keskustellut heidän kanssaan ja saanut heistä muutamia käymään Suomessa. Erkkilän hankkimien tietojen perusteella monen partisaanien vangitseman henkilön kohtalo on selvinnyt.

Kirja vie lukijansa mukanaan. Teksti etenee usealla kerrontatasolla. Kirja tuo reportaasimaisesti esiin faktoja ja toisaalta selvittää kiihkottomasti, osittain takautumia käyttäen, kirjoittajan omaa toimintaa ja kokemuksia aineistoa hankittaessa. Oman erittäin koskettavan tasonsa muodostavat partisaanituhoista pelastuneiden kertomukset. Erkkilä on rakentanut taitavasti yhtenäisen mielenkiintoisen, selkeälukuisen tekstikokonaisuuden, joka pitää lukijan mielenkiinnon yllä.

Tekstiä tukee lähes sadan kuvan laajuinen liite, jossa on ennen julkaisematonta kuva-aineistoa. Kuvaliite teksteineen toimisi yksinäänkin mittavana todistusdokumenttina neuvostopartisaanien rikoksista Itä-Suomen rajakylissä.

Kirjan mukaan keskusrikospoliisi sai tehtäväkseen ryhtyä esitutkintaan vuonna 1999. Työ annettiin KRP:n Rovaniemen yksikölle. Partisaanien tekoja alettiin tutkia murhaepäilyinä. Tutkimuspäätös oli huolellisesti harkittu ja valmisteltu. Poliisitutkimuksia ei ole saatu päätökseen, koska Venäjä ei ole luovuttanut Suomen viranomaisille mitään aineistoa partisaanien Suomeen tekemistä hävitysretkistä.

 

Seminaari kirjan aiheesta

Petroskoin yliopiston historian tiedekunta järjesti Viimeinen aamu -kirjan aihetta käsittelevän seminaarin 21.11.2011, kolme viikkoa kirjan ilmestymisen jälkeen. Ennen seminaaria kirjasta oli laadittu venäjänkielinen referaatti. Seminaariin oli kutsuttu noin kolmekymmentä ihmistä: tutkijoita, toimittajia, kirjailijoita ja eri järjestöjen edustajia. Suomalaisina altavastaajina olivat kirjailijat Veikko Erkkilä ja Lauri Hihnavaara sekä sotavainajien etsintätyötä tekevä Pekka Moilanen.

Seminaarissa kuultiin venäläisten taholta myös värikkäitä ja tunteikkaita puheenvuoroja. Jotkut venäläiset vaativat, että partisaaneista puhuttaessa tulee samanaikaisesti ottaa esiin viime sodan muut pahuudet, varsinkin Suomen miehityshallinnon tekemät teot Petroskoissa ja muualla Karjalassa. Venäläiset sanoivat myös, että sodan jälkeen maiden kesken sovittiin siitä, että kummatkaan maat eivät tuo esiin negatiivisia tapahtumia. Yliopiston historian tiedekunnan dekaani Sergei Verigin sanoi, että ”historiaa pitkää tutkia historiana ilman politiikkaa ja kansallisia asenteita”. Venäläiset mielipiteet poikkesivat välillä toisistaan, kun keskustelua sävytti politiikka.

Venäläisten yhteisenä näkemyksenä oli, että partisaanien teot eivät ole sotarikoksia. Akateeminen perustelu oli, että sotarikosmääritelmät tehtiin Nürnbergin oikeudenkäynneissä.

Tilaisuus huomioitiin laajasti ja näkyvästi Karjalan tasavallan venäjän- ja suomenkielisessä mediassa.

 

ERKKI LILJA



Artikkelit
Hiidenkiveltä näkyy: Politiikkaa kansalla

Päivystävä tekstintutkija: G-pisteen hinta

Sovinnottomuus

Nilkan pakina: Mustanaamio Helsingissä (alustava selvitys)

Kotimaani ompi Spanja

Aineksista aiheiksi: Puolesta hengen ja heimon vai maan?

Rietrik Polén, monihyväinen fennomaani

Osana erilaisuutta oppii ymmärtämään

Oonko joku kulttuuripommi?

Suomi toiseksi äidinkieleksi

Kotipesä: Kuntauudistukseen ihmisnäkökulmaa

Kaupunginosien aktivismi saa vauhtia vastamäestä

Raumasta stressiin – Ikiaikaisten tavurakenteiden murros

Suomalaisia sankaritarinoita Kaukasiasta

Lintulan luostarissa hoivattiin väsyneitä sotilaita (VAIN VERKOSSA)

Nimenpyörittäjä: Lummenteen rannalla

Ajan sana: Ekoluokassa

Arvioita: Uusi ja vanha kansallispuku

Arvioita: Koskettava kuvaus huutolaislapsista

Arvioita: Pirullisia kertomuksia entisistä ajoista

Arvioita: Kasvatuslaitos talleilla

Arvioita: Brittien vanhoja matkakertomuksia Suomesta

Arvioita: Enemmän käyttäjäystävällisyyttä

Arvioita: Referaatti tuotteliaasta matkakirjailijasta

Arvioita: 90 vuotta arkkitehtuuria kolmissa kansissa

Arvioita: Tampere, Suomi ja maailma

Arvioita: 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Arvioita: Julkiset elämät

Arvioita: Luonnonvarojen rajallisuus ja ihminen

Arvioita: Csángójen ystävä Yrjö Wichmannin jalanjäljillä

Arvioita: Hyvesatuja ääneen luettuina

Arvioita: Radio sodassa

Arvioita: Pakarisen poluilla

Arvioita: Vaiettuja surmatöitä (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Jäätynyt rakkaus (VAIN VERKOSSA)

Kulttuurijyrähdys: Mikä ihmeen ”keskus”?

Koti, raatajaeetos ja ryysyranta

Pääkirjoitus: Umpisuomalaisuuden onttous

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.