LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Siivosyntinen pakana – parantaja Aleksi Kultalahti

Aleksi Kultalahti saa kirveellä veistäen pihkan vuotamaan ”käkkyrämännytä” lääkkeen aineeksi. (Kuva: Antti Hernesniemi)

 

ANTTI HERNESNIEMI

 

Lääkäriopintojensa aikana 1960–1970-luvulla Antti Hernesniemi ei muista missään vaiheessa edes ohimennen sivutun lääkintäperinteistä vanhimpaa, kansanlääkintää eli etnomedisiinaa. Kun Hernesniemi sitten terveyskeskustyössään kiinnostui kansanlääkinnästä, hän sai todeta, että tätä kokonaisvaltaista tietoa ja taitoa ei voi kunnolla ymmärtää ymmärtämättä sen käyttäjien elämää.

 

Aloittaessani terveyskeskuslääkärinä Uudessakaarlepyyssä vastaanotolleni tuli lähes päivittäin potilaita, jotka kertoivat käyneensä lääkärin lisäksi kotioppineiden parantajien luona. Tapasin pian itsekin näitä jäsenvaivojen hoitajia, ja minussa heräsi tarve tutustua heihin perusteellisemmin.

En lähtenyt Borneoon enkä Bangladeshiin vaan paluumuuttajaksi Keski-Pohjanmaalle. Täällä tapasin aivan uusia ”virkaveljiä”, hieronnan, kuppauksen, nivelten niksautusten ja samalla myös laulun, soiton ja runon taitajia.

Kirjoitin vuoden 1981 tammikuussa Pohjanmaan lehtien yleisönosastoihin aikeistani tutkia maakunnan kansanlääkintää. Vastaajat kertoivat monenlaisia sairauskokemuksia ja kuvauksia kotikeinoista ja parantajien hoidoista. Sain seikkaperäisiä kuvauksia ”tervavedestä” ja ”pihkaploostereista”.

Jo alkuvaiheessa kansanmuusikko Eero A. Hautala neuvoi minulle tien myös evijärveläisen maanviljelijä Aleksi (Aleksanteri) Kultalahti vanhemman (1903–1983) luo. Kävi ilmi, että kohtaamani maanviljelijä, erinomainen paikallisperinteen tuntija ja parantaja, oli itsekin tutkija ja kirjoittaja lapsuuden sairauden heikentämästä näkökyvystään huolimatta. Itse asiassa heikkonäköisyys tuntui oleva merkittävä syy hänen erityistoimintaansa ja tapaansa hankkia tietoa.

Kultalahti oli mainio kertoja, näyttelijä ja lähiyhteisönsä arkipäivän keventäjä. Hän hallitsi muun muassa Kruunuhäiden juhlamenot ja niihin kuuluvan musiikin toimiessaan seremoniamestarina.

 

Jutusteluista parannusnäytökseen

Alkoi intensiivinen tutkimusyhteistyö, jonka kuluessa sain vivahteikkaan kuvan evijärveläisestä elämästä ja kansanlääkinnästä. Matkustin tapaamaan uutta ystävääni, paikallistarinoiden kertoja Kultalahtea hänen viimeisinä elinvuosinaan viisitoista kertaa. Tallensin tapaamisemme äänittäen ja valokuvaten. Lisäksi insinööri Anders Nordström kuvasi kaitafilmille Kultalahden  kansanlääkintädemonstraatioita ja vesisuonten etsintätekniikkaa.

Ensitapaamisissamme kävimme läpi yksittäisiä sairaustiloja, kuten haavan hoito, tervan käyttö, nyrjähdysten hoito ja syöpäläisten kanssa pärjääminen. Jo heti alkuun tuntui pelkkä sairauden maailman käsitteleminen Kultalahden kanssa käydyissä keskusteluissa liian suppealta. Ympärillämmehän versoi elämän kirjava meno ennen ja nykyhetkessä, houkutellen yhä uusiin jutusteluihin.

Yhdestä aiheesta siirryimme toiseen: johonkin henkilöön, johonkin kummalliselta tuntuvaan sairauteen ja sen hoitotapaan, tai takaisin maanviljelykseen, seurusteluun, häämenoihin ja niin eteenpäin. Kultalahti kertoi myös edeltäjistään, merkittävistä evijärveläisistä parantajista, Sunta-Kustavista ja Kliivilän Oskarista.

Kultalahden riihessä – jossa hänellä oli kotimuseo – järjestimme viimein myös kansanparannuksen demonstraation, esityksen, jossa Aleksi esitti pohakkaa eli tietäjää ja minä hänen luokseen apua hakemaan tullutta miestä.

Pohakka sanoo miehelle, kun tämä tulee sisään taloon (vain pohakka on äänessä):
En minä oo sua tänne käskeny! Vaivaako sua joku?

(pohakka tekee parin metrin pituisella ruumiin mittakepillä kolme ristiä lattiaan)
Astu kolme lyhyttä askelta tähän keskimmäisen ristin kohdalle.
Mikä kurkusta alas menee, älköön kurkusta ylös tulko!

(Pohakka pyörittää ruumiin mittakepin miehen kaulan ympäri. Sitten hän lyö mittakepin kolme kertaa lattiaan ja sylkäisee).
Se ei saa paikkoja arastella, jok on pyköön alanen!
Hih!

(pohakka menee miehen taakse ja notkauttaa tätä yhtäkkiä polvista)
Niin, sun silmässäs on lesken kaihi. Sinä näet vierasta vaimoväkeä. Munat on tervattava ja takkavalakian ääressä pitää paistaa terva sisään...
Mies: Kiitos!

 

Esimerkillisyyttä kaihtava esikuva

Aleksi oli minulle erikoisopas, joka kuvaili eteemme uuden maiseman. Olin vasta aikuistunut. Hän taas järjesteli jo elämänsä toimintojen monenlaisia henkisiä arkistolipastoja. Kun nyt jälkikäteen kuuntelen keskustelujemme nauhoituksia, kiinnitän huomiota yhteen Kultalahden kertomusten piirteeseen. Vaikka hänen esille tuomansa kokemukset ja mielipiteet perustuvat pitkälti hänen omiin ja muilta kuulemiinsa tarinoihin ja uskomuksiin, niissä on paljon myös kirjoista, lehdistä ja radiosta omaksuttua ainesta.

Kun Kultalahti kertoi, hän istui yleensä selkä suorassa, tarkkaavana ja sanottavaansa muodostellen. Hänen äänensä oli milloin juhlava, milloin leikkisä tai arkisen käytännöllinen. Väliin se käheytyi. Toisinaan hänen puheensa tavoitti kumisevan vakuuttavuuden. Sylvia-emäntä keitti kahvia tai laittoi ruokaa; myös hän saattoi heittää sanan pari jutteluumme. Tarvittaessa kävimme myös Kultalahden tuvan ulkopuolella, esimerkiksi riihessä tai tutkimassa ”pihkamäntyä”.

Kultalahti ei tehnyt itsestään esimerkillistä eikä kaikentietävää vaan kutsui itseään ”siivosyntiseksi pakanaksi”. Hänen pulppuavissa kertomuksissaan oli väliin satiirisia mutta usein myös itseironisia vivahteita.

Aleksin tapaaminen vahvisti motokseni havainnon, jonka olin aavistanut päteväksi jo opiskeluvuosieni kuluessa: ”Tärkeät perinteet piilevät periferiassa.”

 

Antti Hernesniemi on lääketieteen tohtori, säveltäjä, Åbo Akademin musiikkitieteen maisterilinjan ja Turun yliopiston folkloristiikan opiskelija.



Artikkelit
Kulttuurijyrähdys: Päivähoitoon väriä, laatua ja liikettä!

Hiidenkiveltä näkyy: Kulttuuriosaajien kansanliike nousee

Minne kivut kiskotaan?

Siivosyntinen pakana – parantaja Aleksi Kultalahti

Kulttuuri kirjoittaa reseptinsä

”Mutta sitten sain nuolen polveeni”

Nilkan pakina: Väsynyt, hermostunut, haluton tai voimaton?

Aineksista aiheiksi: Arkistot tutkivat valintojaan

Suomalaisen Teatterin synty

Nimenpyörittäjä: Suomalaisia ja kaupunkilaisia teattereita

Näkijä, tekijä, kokija: Solta – matka manalaan ja takaisin

Näkijä, tekijä, kokija: Myydään: hellyysterapiaa yksinäisille

Päivystävä tekstintutkija: This is humour

Suomalaiset menestyivät olympialaisten taidelajeissa

Matkaoppaana luontoon

Kotipesä: Muukalaisista meikäläisiksi

Parempi roska päivässä kuin...

Muistojen ja tarinoiden keinutuoli (VAIN VERKOSSA)

Ajan sana: Talkoistettu työ

Arvioita: Matemaatikon päiväperhoset

Arvioita: Kansansivistystyö ahdingossa

Arvioita: Loistelias historia nuorisoseuroista ja nuorisoseuralaisista

Arvioita: Nuorisoseurat ovat saaneet monumentin (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Tavoitteena elegantisti muotoiltu tuore ajatus

Arvioita: Intohimoisten kolmiodraamojen mies

Arvioita: Kohtalon tuulet veivät kohti taiteellista teatteria

Arvioita: Suomihiphopin moniääninen tarina

Arvioita: Kun kirjoittaminen riisutaan alastomaksi

Arvioita: Otteita Onnimannista

Arvioita: J. G. Granön monivaiheinen tutkijantie

Arvioita: Lamaannuttava ja voimaannuttava häpeä

Arvioita: Monenlaiset tiet kaupunkiin

Arvioita: Vanhan talon herkkä tekniikka

Puheenvuoro: Kulttuuriperintökohteet ahdingossa

Puheenvuoro: Mitä tehdään paikallismuseoille?

Eiffelin vai Baabelin torni?

Verenseisauttajat

Kadonnut arkisto

Pääkirjoitus: Perustarpeena parantaa

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.