LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Aineksista aiheiksi: Arkistot tutkivat valintojaan

 

Viisi nuorta tohtorikandidaattia ja kaksi post doc -tutkijaa paneutuvat vuosina 2012–2015 tutkimushankkeeseen Kansallista menneisyyttä rakentamassa ja tulkitsemassa – Suomalaiset arkistoinstituutiot vallan verkostoina ja muistin paikkoina. Käytännössä tutkitaan arkistoalan toimijoita ja heidän valintojaan 1800-luvulta nykypäiviin. Kysytään, kenen historia on ollut ja on säilyttämisen arvoista. Miten ja millä perustein pysyvästi säilytettävät aineistot on valittu ja valitaan? Samalla selvinnee, mitkä aineistot tai ilmiöt on sivuutettu ja sivuutetaan.

Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemia, tutkimusjohtajana toimii Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen ja yhteistyötahoina ovat SKS (kirjallisuusarkiston johtaja dosentti Ulla-Maija Peltonen) sekä Svenska Litteratursällskapet i Finland (arkistonjohtaja Mikael Korhonen). Turun yliopistosta väitöskirjantekijöinä mukana ovat filosofian maisterit Petra Hakala, Taina Saarenpää ja Liisa Vuonokari. Väitöstensä jälkeen hankkeeseen osallistuvat turkulaiset filosofian lisensiaatti Jari Lybeck ja maisteri Outi Hupaniittu.

Kaksi Helsingin yliopistossa väitöskirjojaan valmistelevaa tutkijaa esittelevät omia aiheitaan ja kysymyksenasettelujaan.

 

Suomalaisuuspuhe

 

Riikka Kiurun aiheena on Suomalaisuuspuhe arjessa ja arkistoissa. Suomalaisuuspuhe käsittää kaiken suomalaisuuden, suomalaisen kulttuurin ja suomalaisten olemusta käsittelevät väitteet ja tulkinnat. Kiuru analysoi sekä kirjoitettua että keskustelukerrontaa.

Tutkimuksessa verrataan SKS:n kansanrunousarkiston ja kirjallisuusarkiston aineistojen suomalaisuuspuhetta internetaineistoista tavoitettavaan, ilman arkistoinstituution tai tutkijan vaikutusta tuotettuun, suomalaisuuspuheeseen. Kiuru kysyy, onko näiden välillä eroa. Missä määrin kerrontaan mahdollisesti vaikuttaa tietoisuus siitä, että ollaan välittämässä kulttuuriperinnöksi arvotettavaa aineistoa SKS:n arkistoon?

Vertailun taustalla on Ulla-Maija Peltosen (1996) Suomen sisällissodan muistitieto -tutkimus. Peltonen osoitti, että arkistoille kirjoittavat ihmiset muokkasivat tekstejään sen mukaan, millaisia oletuksia he kohdistivat vastaanottavaan – punaisten vai valkoisten asialla olevaan – arkistoon. Näissä aineistoissa kyse oli selvärajaisesta aiheesta ja ideologiasta ja siten myös vaikutuksesta.

Vertailuaineisto kerätään internetistä kahdesta syystä. Ensinnäkin internet on paikka, joka kokoaa merkittävän osan laajasta suomalaisesta kerrontayhteisöstä. Tuloksena on monipuolinen kokoelma suomalaisuuspuhetta. Lisäksi kerättävä aineisto edustaa digitaalista ruohonjuuritason kulttuurista itseilmaisua, joka poikkeaa perinteisestä arkistoaineistosta.

Kiurun tutkimus osallistuukin suomalaisella arkistokentällä käytävään ajankohtaiseen keskusteluun, joka liittyy Suomen edellisten vuosikymmenten väestönmuutoksiin sekä vanhojen aineistojen tarkasteluun uusista näkökulmista (esimerkiksi sukupuoli, queer ja kotoperäiset vähemmistöt). Tällä hetkellä sekä tutkijat että arkistoammattilaiset ovat ottamassa uudella tavalla huomioon arkistojen sekä olemassa olevat että tulevat kokoelmat sisään- ja ulossulkevien valikointi- ja arvotusprosessien tuloksina.

Kiurun tutkimus hyödyttänee arkistoja digitaalisen kulttuuriperintömme haltuun ottamisen ratkaisuja kehitettäessä. Vertailun ansiosta saadaan uutta tietoa siitä, miten arkistoihin kohdistuvat oletukset vaikuttavat yleisemmin ja aiempia tuoreemmissa aineistoissa. Nyt avautuu myös analyyttinen näkökulma siihen, missä määrin kulttuurisen itseilmaisun digitalisoituminen mahdollisesti näkyy tai jää näkymättömiin SKS:n arkistojen valikointi- ja arvotusprosesseissa juuri nyt. Samalla selvinnee, onko syntyjään digitaalisen kulttuurisen itseilmaisun ja arkistoille luovutettujen aineistojen välillä jonkinlainen epäsuhta.

* * *

Suomalaisuuspuhe-tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Onko suomalaisuuden representaatio eli se, mikä edustaa suomalaisuutta, sama arkiston sisä- ja ulkopuolella? Jos ei ole, kenen ääntä ei kuulla? Jos on, onko suomalaisuuden eri osatekijöiden painotuksissa eroja – jääkö kertomuksesta jotain piiloon, nouseeko taas jokin asia ylikorostetusti esiin? Vielä kysytään, näkyykö kulttuurisen itseilmaisun digitalisoitumisen vaikutus tässä tasapainossa.

 

RIIKKA KIURU, filosofian maisteri, joka valmistelee väitöskirjaa aiheesta Suomalaisuuspuhe arjessa ja arkistoissa – Suomalaisuusdiskurssin ilmentymät henkilökohtaisessa kerronnassa SKS:n arkistojen kokoelmissa ja internetissä


Yksityinen sisällissota

Andreas McKeough’n väitöskirjatutkimuksen Koettu ja kerrottu sisällissota aiheena on vuoden 1918 sodan kokemusten käsittely yksilötasolla. Suomen kansallisen menneisyyden kenties kipeintä ajanjaksoa lähestytään henkilökohtaisen kerronnan kautta. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdestakymmenestä valkoiseen ja punaiseen osapuoleen viittaavasta tekstistä vuosilta 1918–1938; kirjoitukset ovat peräisin päiväkirjoista, muistelmista ja omaelämäkerroista.

McKeough kysyy, kuinka se, että ihmiset ovat taustoiltaan erilaisia ja kokevat erilaisissa olosuhteissa myös vuoden 1918 sodan, vaikuttaa heidän tapaansa käsitellä sotaa kerronnallisesti. Miten he kuvaavat sotaa? Miten taustoittavat ja perustelevat suhdettaan ja osallisuuttaan siihen? Kuinka he rakentavat omalle kerronnalleen sosiaalista ja kulttuurista pohjaa?

Jos sodan kokemistavoissa ja kertomisen tavoissa näkyy oletettu ihmisten lähtökohtien mukainen vaihtelu, McKeough analysoi tarkemmin tätä yhteyttä ja tutkii erilaisten käsittelytapojen maailmankatsomuksellisia heijastuksia.

Keskeisiä käsitteitä analyysin apuna ovat kerrontastrategia ja kerronnan sosiokulttuurinen jäsentäminen. Tutkimuksen keskeisimpien oletusten kriittisen tarkastelun tueksi McKeough tarttuu monipuoliseen mutta empiirisesti haastavaan ja kirjavaan aineistoon. Sotakokemusten erilaisuuden lisäksi kertojissa on eri-ikäisiä miehiä ja naisia ympäri Suomea. Niin sosioekonomiset, poliittiset kuin kulttuurisetkin taustat vaihtelivat.

Osa kertojista ei osallistunut sotaan aktiivisesti mutta kirjotti silti sotaan liittyvistä kokemuksistaan. Luettaessa esimerkiksi helsinkiläisen, punaisessa hallinnossa toimineen virkamiehen ja toisaalta kauhajokelaisen, jo varttuneemman miehen kuvauksia vuoden 1918 sodasta on aluksi vaikea uskoa, että kyse on edes samasta konfliktista.

McKeough'n tutkimat tekstit ovat osasia siinä historiallisen tiedon dynaamisessa kokonaisuudessa, joka välittää kansallista menneisyys- ja omakuvaa ’tavallisten” ihmisten tasolla, heidän elämänhistorioidensa ja kokemustensa kuvauksien ja tulkintojen kautta.

McKeough'n tutkimus on erityisaiheensa lisäksi tai ansiosta kiinnostava arkistotutkimus: milloin ja minkälaisissa laajuuksissa talvisotaa edeltävää punaista ja valkoista henkilökohtaista kerrontaa on arkistoitu Suomen eri keskeisarkistoihin. Mikä on kunkin arkiston rooli vuoden 1918 sodan tulkintoja välittävien aineistojen kerääjinä ja säilyttäjinä ja minkälaisin ideologisin painotuksin tätä työtä on tehty?

 

ANDREAS McKEOUGH, filosofian maisteri, joka valmistelee väitöskirjaa aiheesta Koettu ja kerrottu sisällissota.

 



Artikkelit
Kulttuurijyrähdys: Päivähoitoon väriä, laatua ja liikettä!

Hiidenkiveltä näkyy: Kulttuuriosaajien kansanliike nousee

Minne kivut kiskotaan?

Siivosyntinen pakana – parantaja Aleksi Kultalahti

Kulttuuri kirjoittaa reseptinsä

”Mutta sitten sain nuolen polveeni”

Nilkan pakina: Väsynyt, hermostunut, haluton tai voimaton?

Aineksista aiheiksi: Arkistot tutkivat valintojaan

Suomalaisen Teatterin synty

Nimenpyörittäjä: Suomalaisia ja kaupunkilaisia teattereita

Näkijä, tekijä, kokija: Solta – matka manalaan ja takaisin

Näkijä, tekijä, kokija: Myydään: hellyysterapiaa yksinäisille

Päivystävä tekstintutkija: This is humour

Suomalaiset menestyivät olympialaisten taidelajeissa

Matkaoppaana luontoon

Kotipesä: Muukalaisista meikäläisiksi

Parempi roska päivässä kuin...

Muistojen ja tarinoiden keinutuoli (VAIN VERKOSSA)

Ajan sana: Talkoistettu työ

Arvioita: Matemaatikon päiväperhoset

Arvioita: Kansansivistystyö ahdingossa

Arvioita: Loistelias historia nuorisoseuroista ja nuorisoseuralaisista

Arvioita: Nuorisoseurat ovat saaneet monumentin (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Tavoitteena elegantisti muotoiltu tuore ajatus

Arvioita: Intohimoisten kolmiodraamojen mies

Arvioita: Kohtalon tuulet veivät kohti taiteellista teatteria

Arvioita: Suomihiphopin moniääninen tarina

Arvioita: Kun kirjoittaminen riisutaan alastomaksi

Arvioita: Otteita Onnimannista

Arvioita: J. G. Granön monivaiheinen tutkijantie

Arvioita: Lamaannuttava ja voimaannuttava häpeä

Arvioita: Monenlaiset tiet kaupunkiin

Arvioita: Vanhan talon herkkä tekniikka

Puheenvuoro: Kulttuuriperintökohteet ahdingossa

Puheenvuoro: Mitä tehdään paikallismuseoille?

Eiffelin vai Baabelin torni?

Verenseisauttajat

Kadonnut arkisto

Pääkirjoitus: Perustarpeena parantaa

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.