LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Nimenpyörittäjä: Suomalaisia ja kaupunkilaisia teattereita

 

Tykkään teatterista, ja käyn teatterissa usein, ahkerammin kuin elokuvissa. Vaikka olen myös elokuvien ystävä, päihittää teatterielämys useimmiten valkokankaan. Näyttämöllä on aina ainutkertaisuuden taika. Kun esitys on ohi, sitä ei enää ole muualla kuin näyttelijöiden ja katsojien kokemuksissa.

Helsinkiläisenä käyn eniten kotikaupungin teattereissa. Täällä on maan kansallinen teatteri, nykyinen Suomen Kansallisteatteri, joka entiseltä nimeltään on Suomalainen teatteri. Maamme pääteatteri on tänä vuonna 140-vuotias. Suuren ja pienen näyttämön lisäksi käytössä on kaksi muuta teatterisalia: Willensauna ja Omapohja. Niiden nimet eivät alun perin ole teatterillisia vaan kertovat paikkojen historiasta. Willensaunan paikalla on aikoinaan ollut Wilhelmsbad-niminen kylpylä, ja Omapohja puolestaan on nimetty talossa toimineen matkustajakodin mukaan. Nykyisinkin naapurissa on Gasthaus Omapohja.

Ruotsalaisen teatterin eli Svenska Teaternin juuret ovat suomenkielistä teatteria vanhemmat. Engelin suunnittelema puinen teatteritalo vihittiin jo 1827. Sen viereen rakennettiin 1860 ensimmäinen kiviteatteri, joka sai nimekseen Nya Theatern. Uusi teatteri muuttui Svenska Teaterniksi vasta vuonna 1886. Puuteatteri siirrettiin ja palveli Arkadia-teatterin nimellä suomenkielisiä, kunnes Kansallisteatteri rakennettiin.

Kaupungilla on myös omansa, Helsingin Kaupunginteatteri. Aika monella suomalaisella kaupungilla on teatterinsa, vaikka ihan jokaisen nimessä ei kaupunki-sanaa ole. Aikoinaan kaupunki-sanan lisääminen teatterin nimiin liittyi niin sanotun kaksiteatterijärjestelmän purkautumiseen eli yhdistymiskehitykseen, joka alkoi 1930-luvulta. Tätä ennen kun oli sekä paikallisia teattereita että työväenteattereita. Työväenteattereita on vieläkin, yksi tunnetuimmista Tampereella.

Lopuksi palaan vielä pääkaupunkiin. Käyn myös Komissa, Ryhmiksessä, Kuuteatterissa, Jurkassa, Takomossa ja Avoimissa ovissa – nimet omalle puhekielelleni ”käännettyinä”. Nimet kertovat teattereiden ominaisuuksista ja historiasta. KOM-teatteri ehti toimia ennen perustamistaan 1971 vuoden itsenäisenä ryhmänä Svenska Teaternissa. Nimeä saatettiin selittää silläkin, että teatterin ovella vilkkui silloin ”KOM”, siis ”tule”. Ryhmäteatteri taas on Suomen vanhin vapaa teatteriryhmä. Q-teatterikin on ryhmäteatteri, jonka perustajat olivat vuonna 1990 ehkä q-sukupolvea. Teatteri Jurkka on Jurkan teatterisuvun teatteri, ja Teatteri Takomon taustalla piileskellee myös yhden perustajajäsenen, Kristian Smedsin, nimi.

Teatteri Avoimet Ovet on pieni huoneteatteri, joka nykyisin sijaitsee tyhjilleen jääneessä pankkisalissa. On hauska ajatella, että näytelmät ja runoillat asuvat nyt avoimesti siellä, missä raha kai suljetummin ennen.

 

TERHI AINIALA, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto



Artikkelit
Kulttuurijyrähdys: Päivähoitoon väriä, laatua ja liikettä!

Hiidenkiveltä näkyy: Kulttuuriosaajien kansanliike nousee

Minne kivut kiskotaan?

Siivosyntinen pakana – parantaja Aleksi Kultalahti

Kulttuuri kirjoittaa reseptinsä

”Mutta sitten sain nuolen polveeni”

Nilkan pakina: Väsynyt, hermostunut, haluton tai voimaton?

Aineksista aiheiksi: Arkistot tutkivat valintojaan

Suomalaisen Teatterin synty

Nimenpyörittäjä: Suomalaisia ja kaupunkilaisia teattereita

Näkijä, tekijä, kokija: Solta – matka manalaan ja takaisin

Näkijä, tekijä, kokija: Myydään: hellyysterapiaa yksinäisille

Päivystävä tekstintutkija: This is humour

Suomalaiset menestyivät olympialaisten taidelajeissa

Matkaoppaana luontoon

Kotipesä: Muukalaisista meikäläisiksi

Parempi roska päivässä kuin...

Muistojen ja tarinoiden keinutuoli (VAIN VERKOSSA)

Ajan sana: Talkoistettu työ

Arvioita: Matemaatikon päiväperhoset

Arvioita: Kansansivistystyö ahdingossa

Arvioita: Loistelias historia nuorisoseuroista ja nuorisoseuralaisista

Arvioita: Nuorisoseurat ovat saaneet monumentin (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Tavoitteena elegantisti muotoiltu tuore ajatus

Arvioita: Intohimoisten kolmiodraamojen mies

Arvioita: Kohtalon tuulet veivät kohti taiteellista teatteria

Arvioita: Suomihiphopin moniääninen tarina

Arvioita: Kun kirjoittaminen riisutaan alastomaksi

Arvioita: Otteita Onnimannista

Arvioita: J. G. Granön monivaiheinen tutkijantie

Arvioita: Lamaannuttava ja voimaannuttava häpeä

Arvioita: Monenlaiset tiet kaupunkiin

Arvioita: Vanhan talon herkkä tekniikka

Puheenvuoro: Kulttuuriperintökohteet ahdingossa

Puheenvuoro: Mitä tehdään paikallismuseoille?

Eiffelin vai Baabelin torni?

Verenseisauttajat

Kadonnut arkisto

Pääkirjoitus: Perustarpeena parantaa

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.