LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Parempi roska päivässä kuin...

”Kissa kalliolle” -projektissa artikkelin kirjoittajan perhe ja yli sata muuta talkoolaista puhdistivat lähikallionsa roskista. Iiris-kissakin tykkää siististä tassuttelualueesta. (Kuva: Jari Peltoranta)

 

TUULA-MARIA AHONEN

 

Maassa on roskia, mutta moni kävelee piittaamattomasti ohi. Onko normaalia olla piittaamatta kotiseudustaan? 12 vuotta täyttävä, Suomesta kaikille mantereille levinnyt Roska päivässä -liike näyttää toisenlaista mallia.

 

”Helsingin täytyy näyttää siistiltä, kun mummo tulee kylään”, sanoi 12-vuotias tyttäreni Ilona vuoden 2000 keväällä. Aloimme kerätä roskia yhdessä pikkusisko Iisan kanssa läheisen puistometsän kalliolta Helsingin Pohjois-Haagassa. Roskia oli ylen määrin, ja ympäristön siistiminen osoittautui ylivoimaiseksi meille kolmelle.

Kuinka ihmiset saadaan välittämään omasta lähiympäristöstään, pohdin jo neljä vuotta aiemmin, kun olimme lasten kanssa roskaisella uimarannalla. Oivalsin, että jos mahdollisimman moni keräisi roskan päivässä, ympäristömme sekä siistiytyisi että pysyisi siistinä.

Roska päivässä -liikkeen myöhempi kokemus on osoittanut, että kun ihmiset ryhtyvät keräämään roskia, he lopettavat oman roskaamisensa.

”Tästä liikkeestä pitää tehdä maailmanlaajuinen”, sanoi Iisa yhdeksänvuotiaan itsevarmuudella. Nyt  Roskaliikkeen kotisivu on käännetty jo 21 kielelle.

Presidentti Sauli Niinistö julkaisi Helsingin Sanomissa suuren vaalijuhlailmoituksen: ”Roska päivässä -liike on suomalainen teko. On puhtaasti fiksua vastata liikkeen haasteeseen.”

 

Arvokkuus takaisin kotiseudulle

Miltä päivittäinen roskan kerääminen tuntuu, miten se vaikuttaa? ”Olen liikkeessä mukana lasteni kanssa, koska roskan keräämisestä tulee hyvä mieli”, sanoo eräs opettaja-äiti.

Tuloksen näkee heti. Joskus ohikulkija sanoo jotain kannustavaa, mikä myös kohottaa mielialaa. Itse ajattelen, että roskia keräämällä palautan kotiseudulleni arvokkuutta. En suostu siihen, että kotiseutuani pidetään kaatopaikkana. Tutkimusten mukaan siisteys vähentää arkipäivän rikollisuutta.

”Roskien keräämiseen liittyy ajatus, että myös muut ihmiset ansaitsevat siistin ja puhtaan ympäristön”, kiteyttää eräs Roskaliikkeen jäsen.

Myös eläimet kärsivät roskista. Eläinlääkärit kertovat ompelevansa harva se päivä koirien tassuhaavoja, joita maahan rikottu lasi aiheuttaa. Luonnon eläimet kärsivät ilman hoitoa. Roskia keräämällä ehkäisemme turhaa kärsimystä ja myös eläinten kuolemia.

Rikottu lasi puhkoo aivan liian paljon myös polkupyörien, lastenvaunujen ja jopa autojenkin renkaita. Kuvaavaa on, että viime vuoden Facebook-tapahtumaamme ”Rikottu lasi haavoittaa, kerään sen pois!” osallistui noin 80 000 ihmistä eri puolilta Suomea.

 

Maailma on kotimme

Vesi on puhtauden elementti, mutta maailman meret ovat täynnä roskia. Monet Roskaliikkeen jäsenet keräilevät lomaillessaankin roskia varsinkin merien rannoilta.

Juuri tästä Roskaliike alkoi. Lapsemme olivat pieniä, merenranta oli täynnä rikottua lasia ja tupakantumppeja. Aloimme kerätä roskia, ja huomasimme, että hyvästä työstä tulee hyvä mieli.

Työ jatkuu, tule mukaan, kutsuthan muitakin?

 

Tuula-Maria Ahonen on toimittaja ja sosiaalipsykologi.

 

www.roskapaivassa.net

 

Roskan uskomaton elämä -dokumenttielokuva on nähtävissä verkossa osoitteessa www.roskanuskomatonelama.fi. Dokumentin ovat tuottaneet IBM, John Webster ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto.

 



Artikkelit
Kulttuurijyrähdys: Päivähoitoon väriä, laatua ja liikettä!

Hiidenkiveltä näkyy: Kulttuuriosaajien kansanliike nousee

Minne kivut kiskotaan?

Siivosyntinen pakana – parantaja Aleksi Kultalahti

Kulttuuri kirjoittaa reseptinsä

”Mutta sitten sain nuolen polveeni”

Nilkan pakina: Väsynyt, hermostunut, haluton tai voimaton?

Aineksista aiheiksi: Arkistot tutkivat valintojaan

Suomalaisen Teatterin synty

Nimenpyörittäjä: Suomalaisia ja kaupunkilaisia teattereita

Näkijä, tekijä, kokija: Solta – matka manalaan ja takaisin

Näkijä, tekijä, kokija: Myydään: hellyysterapiaa yksinäisille

Päivystävä tekstintutkija: This is humour

Suomalaiset menestyivät olympialaisten taidelajeissa

Matkaoppaana luontoon

Kotipesä: Muukalaisista meikäläisiksi

Parempi roska päivässä kuin...

Muistojen ja tarinoiden keinutuoli (VAIN VERKOSSA)

Ajan sana: Talkoistettu työ

Arvioita: Matemaatikon päiväperhoset

Arvioita: Kansansivistystyö ahdingossa

Arvioita: Loistelias historia nuorisoseuroista ja nuorisoseuralaisista

Arvioita: Nuorisoseurat ovat saaneet monumentin (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Tavoitteena elegantisti muotoiltu tuore ajatus

Arvioita: Intohimoisten kolmiodraamojen mies

Arvioita: Kohtalon tuulet veivät kohti taiteellista teatteria

Arvioita: Suomihiphopin moniääninen tarina

Arvioita: Kun kirjoittaminen riisutaan alastomaksi

Arvioita: Otteita Onnimannista

Arvioita: J. G. Granön monivaiheinen tutkijantie

Arvioita: Lamaannuttava ja voimaannuttava häpeä

Arvioita: Monenlaiset tiet kaupunkiin

Arvioita: Vanhan talon herkkä tekniikka

Puheenvuoro: Kulttuuriperintökohteet ahdingossa

Puheenvuoro: Mitä tehdään paikallismuseoille?

Eiffelin vai Baabelin torni?

Verenseisauttajat

Kadonnut arkisto

Pääkirjoitus: Perustarpeena parantaa

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.