LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita: Intohimoisten kolmiodraamojen mies

Panu Rajala: Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide. WSOY 2011.

 

Panu Rajalan elämäkertatehtaasta pullahti taas viime vuonna yksi kirja, Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide. Ryöpytellen ja kielellisesti ilotellen Rajala kirjoittaa Ahon osittaiselämäkertaa naissuhteista ja aatteista tulkiten rohkeasti näitä sekä kirjailijan tuotantoa. Tekijä kuvaa nuoren miehen lemmenhuokailuja ja aatteen paloa, kypsän miehen luomisvoiman uhkeutta ja lopulta ristiriitojen raastaman vanhenevan miehen otteen kirpoamista. Silti Ahosta ei varmasti ole vielä kirjoitettu tarpeeksi.

Rajala ei laajaa esittelyä kaipaa, niin paljon hän on vuosien kuluessa ollut julkisuudessa, minkä ei tietenkään pitäisi vaikuttaa hänen tuotantonsa arviointiin. Moni lukija on ihastellut hänen romaanejaan ja kirjailijaelämäkertojaan, mutta vähintään yhtä moni on suhtautunut niihin varauksin.

 

”Rajallinen” tulkinta

Ryhtyessäni lukemaan Rajalan teosta kuvittelin, etten tiedä Juhani Ahosta mitään. Lopetin kuvittelun heti alkuun, sillä pelkästään Naisten miehen pohjalta en olisi saanut tolkkua Ahon elämästä. Tästä kirjasta ei siis kannata aloittaa kirjailijaan tutustumista, mutta hänestä jotakin ennestään tietävälle teos antaa ”rajallisen” tulkinnan juuri naisten ja aatteiden kannalta. Rajala näet toteaa, että Aho oli kirjailijana naisten luomus. Tämä tarvitsi jatkuvasti naisia lähelleen, vaikka niin morsiamet kuin muutkin ihastukset haihtuivat keveästi mielestä. Eniten kirjailijaa ylösrakensivat Elisabet- ja Minna-täti sekä puoliso Venny Soldan ja tämän sisar Tilly, perhetriangelin yksi kärki.

Ahon elämäkerta on pääpiirteissään kronologinen, hilpeästi hypähtelevä teos. Asioiden käsittely noudattaa tekijän logiikkaa, ja lukija joutuu paikoin selvittämään itse tapahtumien täsmällisiä ajankohtia ja järjestystä. Vuosilukujen lisääminen kerronnan lomaan olisi vaatinut aikaa. Onneksi Rajala avaa ajan uskonnollisia, poliittisia ja kulttuuri-intrigejä niin, että Aho solahtaa mukavasti kontekstiinsa. Hän vetää reippaasti yhteyksiä kirjailijan elämän ja tuotannon välille esittäen tulkintojensa rinnalla sekä aikalaisten että jälkiviisaiden arvioita.

Rajala on lukenut Ahonsa ja tämän aikaisemmat elämäkerrat sekä teosten eriaikaiset arviot tarkkaan. Naisten ja aatteiden lomassa hän luonnehtii Ahon julkaisuja perin pohjin. Harmi vaan, että viitteet on kirjassa korvattu ylimalkaisin toteamuksin tiedon lähteestä. Tällaisen suurpiirteisyyden takia Aho-kirja ei kriittisimpien lukijoiden mielestä kuulu luotettavien tutkimusten joukkoon. Kirjoittajan subjektiivisuuskin nykyisin hyväksytään, kunhan tekijä myöntää tulkintansa omikseen ja perustelee ne. Omaperäiset tulkinnat virvoittavat toki toistenkin ajattelua ja tutkimusta.

Aho ehti 60-vuotisen elämänsä aikana moneksi. Sanomalehtimies ja ammattikirjailija oli intomielinen kansallisen vastarinnan esitaistelija ja suomen kielen kannattaja, pappien ja kirkon arvostelija, joka lopulta taipui rauhan ja sovinnon mieheksi. Hänen kielensä sopi kansankuvaukseen ja säätyläisrealismiin, intohimodraamoihin ja tunnelmointiin, hengelliseen heräämiseen ja muisteloihin. Paljon itsestään, kokemuksistaan, muistoistaan ja ympäristöistään Aho sijoitti luontevasti tuotantoonsa. Hän tuotti myös ahkerasti käännöksiä; oma suosikkini on jyhkeä Välskärin kertomukset. Nobelin palkintoakin Aholle kaavailtiin.

 

Puuttuvat naiset

Ahon ruumiillisuutta ja seksuaalista ahdistusta Rajala pohtii ymmärtäen. Hän ei kuitenkaan puutu siihen, että monen miehen ”passionit” olisivat 1800-luvun lopullakin helpottuneet, jos olisi uskottu, ettei masturbointi ole syntiä eikä tee hulluksi. Jussi Brofeldtinkaan ei olisi tarvinnut lähteä raivoisasti pyöräilemään, kun himot iskivät, vaan hän olisi voinut ”puhtaana” haaveilla kunniallisista naisista.

Yksin-teoksen pariisitarta lukuun ottamatta prostituoidut jäävät Ahon elämäkerrassa varsin vähälle huomiolle. Heistä olisikin ehkä ollut vaikea saada tietoja. Mutta miksi ”Äiti”-luku puuttuu kirjasta? Rajalan kaltainen sanaseppo olisi pystynyt kehräämään vähistäkin aineksista riittävästi tarinaa Emma Snellmanista. Herännäisyyteen taipuvainen, ehkä rakkaudetonkin nainen ei liene Rajalaa kiehtonut. Eihän Aho saanut häneltä vastakaikua henkisiin eikä taiteellisiin harrastuksiinsa. Poika uskoi äidin pitävän hänen pyrkimyksiään joutavina, suorastaan synnillisinä. Silti on äidin sukupuu voinut kelvata pojalle kehumisen aiheeksi.

Rajala on toiminnan mies, joka kuvauskohteensa tavoin roiskii tieten tahtoen moneen suuntaan. Hän härnää ja provosoi, mitä heijastavat myös muotisanat brändi, deekis, luuseri ja sparraus. Vuosisadan takaisiin asioihin viittaavina ne särähtävät pahasti korvaan.

 

LEENA ROSSI, turkulainen tietokirjailija ja kriitikko



Artikkelit
Kulttuurijyrähdys: Päivähoitoon väriä, laatua ja liikettä!

Hiidenkiveltä näkyy: Kulttuuriosaajien kansanliike nousee

Minne kivut kiskotaan?

Siivosyntinen pakana – parantaja Aleksi Kultalahti

Kulttuuri kirjoittaa reseptinsä

”Mutta sitten sain nuolen polveeni”

Nilkan pakina: Väsynyt, hermostunut, haluton tai voimaton?

Aineksista aiheiksi: Arkistot tutkivat valintojaan

Suomalaisen Teatterin synty

Nimenpyörittäjä: Suomalaisia ja kaupunkilaisia teattereita

Näkijä, tekijä, kokija: Solta – matka manalaan ja takaisin

Näkijä, tekijä, kokija: Myydään: hellyysterapiaa yksinäisille

Päivystävä tekstintutkija: This is humour

Suomalaiset menestyivät olympialaisten taidelajeissa

Matkaoppaana luontoon

Kotipesä: Muukalaisista meikäläisiksi

Parempi roska päivässä kuin...

Muistojen ja tarinoiden keinutuoli (VAIN VERKOSSA)

Ajan sana: Talkoistettu työ

Arvioita: Matemaatikon päiväperhoset

Arvioita: Kansansivistystyö ahdingossa

Arvioita: Loistelias historia nuorisoseuroista ja nuorisoseuralaisista

Arvioita: Nuorisoseurat ovat saaneet monumentin (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Tavoitteena elegantisti muotoiltu tuore ajatus

Arvioita: Intohimoisten kolmiodraamojen mies

Arvioita: Kohtalon tuulet veivät kohti taiteellista teatteria

Arvioita: Suomihiphopin moniääninen tarina

Arvioita: Kun kirjoittaminen riisutaan alastomaksi

Arvioita: Otteita Onnimannista

Arvioita: J. G. Granön monivaiheinen tutkijantie

Arvioita: Lamaannuttava ja voimaannuttava häpeä

Arvioita: Monenlaiset tiet kaupunkiin

Arvioita: Vanhan talon herkkä tekniikka

Puheenvuoro: Kulttuuriperintökohteet ahdingossa

Puheenvuoro: Mitä tehdään paikallismuseoille?

Eiffelin vai Baabelin torni?

Verenseisauttajat

Kadonnut arkisto

Pääkirjoitus: Perustarpeena parantaa

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.