LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Eiffelin vai Baabelin torni?

 

RAIMO JUSSILA

 

Kai Häggmanin Sanojen talossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan (2012) on mielenkiintoista luettavaa erityisesti sanojen parissa työskenteleville. Seuran fennofiilis-maanisessa ilmapiirissä alkoivat lähes kaikki suuret suomalaiset sanastoprojektit keruineen, arkistointeineen ja sanakirjatöineen. Otan esimerkiksi itselleni läheisen kansankielen sanakirjatyön.

SKS aloitti työn vuonna 1896 E. N. Setälän aloitteesta. Keruu edistyi 2000 markan vuosimäärärahan niukkuudessa kovin vitkaisesti. Setälän 50-vuotispäivän juhlahumussa Artturi Kannisto – suomalais-ugrilaisen kielitieteen professori 1927–1943 – ryhtyi aktiivisesti propagoimaan kansankielen sanakirjatyön loppuunsaattamisen puolesta. Hänen visioissaan suomalaisen kulttuurin pilvenpiirtäjä rakennettaisiin miljoonista murresanojen arkistolipuista ja niiden ”pino lopulta kohoaisi Eiffelin tornia korkeammaksi”.

Kannisto onnistui keräämään kunnioitettavan määrän lahjoituksia, ja kansankielen sanakirjarahaston turvin vuonna 1916 perustettiin Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö hoitamaan hanketta. Ensimmäisen maailmansodan synnyttämä inflaatio ahmaisi kuitenkin yhtiön varat.

Toimenmiehet eivät jääneet neuvottomiksi, vaan runnasivat vuonna 1924 pystyyn valtionapua nauttivan Sanakirjasäätiön, joka saikin sanojen keruun hyvään vauhtiin. Fennistiikan alan organisoinnin yhteydessä vuonna 1976 tehtävät ja arkistot siirtyivät Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Ja tämän vuoden alusta Suomen murteiden sanakirjaa ohjastaa taloudellisen kireyden suitsima ja uudelleen organisoitu Kotimaisten kielten keskus. Hanke on siis jo viidennen organisaation hoidettavana.

Setälän alkusuunnitelmien mukaan jokaisesta Suomen pitäjästä olisi koottava koko sanasto. Yhden pitäjänsanaston keruuseen hän arvioi yhden kerääjän käyttävän muutamia kesäviikkoja. Pian kävi ilmi, että arvio oli huimasti ylioptimistinen. Mekaaniseen aakkoslistaan pohjautuva keruumenetelmä tuotti kaiken kukkuraksi epäluotettavia tuloksia.

1920-luvun lopulla keruu aloitettiin uudella systeemillä: Valittiin 24 murrealueelta yksi pitäjä, jonka sanasto pyrittiin keräämään täydellisesti. Käytäntö osoitti, että yhden pitäjän osalta työ vei 4–5 vuotta, ja enimmillään se tuotti runsaat 40 000 sanalippua suunnilleen 25 000 eri sanasta. Vielä 1960-luvulla kerättiin neljän pitäjän aineisto tällä tavoin.

Vaikka nämä niin sanotut stipendiaattikokoelmat ovat Suomen murteiden arkiston runko, valtaosa arkiston noin 8,5 miljoonasta sanalipusta on koottu muilla menetelmillä. Mukana ovat olleet ”tavalliset” kansanihmiset Sanastaja-kyselylehden vastaajina, suomen kielen opiskelijat, kielitieteellisen koulutuksen saaneet kerääjät, osakuntien jäsenet ja muut harrastajat. Lisäksi aineksia on poimittu järjestelmällisesti murrekirjallisuudesta ja kielennäytteistä.

Kohoaako sanalipputorni Kanniston visioimiin korkeuksiin? Korkeus on arvioitavissa yksinkertaisen epäeksaktilla menetelmällä. Oletan (tai muistelen), että yhdessä noin 25 senttimetriä pitkässä arkistolaatikossa on noin 2 000 sanalippua, joten yksi metri vastaa 8 000 sanalippua. Lippupino kohoaa siis noin 1 060 metrin korkeuteen. Se on kolme kertaa Eiffelin tornia korkeampi ja jääpä vielä 100 metriä ylikin.

Nyt kun tämä päätä huimaava torni on valmis, kytee mielessä epäilys, tuliko rakennelmasta sittenkään kansallista eiffeliä, jota kansakunta ja satunnaiset tiedeturistit kunnioittaen ihailevat. Ettei vaan Baabelin torni? Rakennusvaihe kesti niin pitkään, että arkkitehtien ja rakentajien jälkeläiset eivät enää ymmärrä tornin kieltä, sen merkityksiä ja merkitystä. Onko suomen kielelle käymässä samoin kuin muinaiselle baabelin kielelle?

 

Raimo Jussila on tietokirjailija.



Artikkelit
Kulttuurijyrähdys: Päivähoitoon väriä, laatua ja liikettä!

Hiidenkiveltä näkyy: Kulttuuriosaajien kansanliike nousee

Minne kivut kiskotaan?

Siivosyntinen pakana – parantaja Aleksi Kultalahti

Kulttuuri kirjoittaa reseptinsä

”Mutta sitten sain nuolen polveeni”

Nilkan pakina: Väsynyt, hermostunut, haluton tai voimaton?

Aineksista aiheiksi: Arkistot tutkivat valintojaan

Suomalaisen Teatterin synty

Nimenpyörittäjä: Suomalaisia ja kaupunkilaisia teattereita

Näkijä, tekijä, kokija: Solta – matka manalaan ja takaisin

Näkijä, tekijä, kokija: Myydään: hellyysterapiaa yksinäisille

Päivystävä tekstintutkija: This is humour

Suomalaiset menestyivät olympialaisten taidelajeissa

Matkaoppaana luontoon

Kotipesä: Muukalaisista meikäläisiksi

Parempi roska päivässä kuin...

Muistojen ja tarinoiden keinutuoli (VAIN VERKOSSA)

Ajan sana: Talkoistettu työ

Arvioita: Matemaatikon päiväperhoset

Arvioita: Kansansivistystyö ahdingossa

Arvioita: Loistelias historia nuorisoseuroista ja nuorisoseuralaisista

Arvioita: Nuorisoseurat ovat saaneet monumentin (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Tavoitteena elegantisti muotoiltu tuore ajatus

Arvioita: Intohimoisten kolmiodraamojen mies

Arvioita: Kohtalon tuulet veivät kohti taiteellista teatteria

Arvioita: Suomihiphopin moniääninen tarina

Arvioita: Kun kirjoittaminen riisutaan alastomaksi

Arvioita: Otteita Onnimannista

Arvioita: J. G. Granön monivaiheinen tutkijantie

Arvioita: Lamaannuttava ja voimaannuttava häpeä

Arvioita: Monenlaiset tiet kaupunkiin

Arvioita: Vanhan talon herkkä tekniikka

Puheenvuoro: Kulttuuriperintökohteet ahdingossa

Puheenvuoro: Mitä tehdään paikallismuseoille?

Eiffelin vai Baabelin torni?

Verenseisauttajat

Kadonnut arkisto

Pääkirjoitus: Perustarpeena parantaa

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.