LEHDEN UUSIN NUMERO

4/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Perinteen bongaajien Soisalo

ANNE HYVÄRINEN

Perinteen bongaajien Soisalo

 

Tämä on kertomus vanhasta reitistä Suomen suurimman saaren, Soisalon pohjois- ja itärannoilla. Vesireitin tarinat heräävät eloon, kun uskontotieteilijä muotoilee melontamatkailijoille maisemaan merkityksiä. Savolaisessa kesäyössä lähestytään turvallisen oppaan johdolla Kallaveden, Haukiveden ja Leppävirran sekä Heinäveden vesistöreittien ihmishirviöitä ja muinaisia merkkipaikkoja. SKS:n kansanrunousarkistosta, Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä ja Kotuksen paikannimiarkistosta löytyneet vihjeet vievät virvatulissa hehkuvaan järviluontoon.

Vanhalle kartalle piirtyy Kallaveden ja Suvasveden rajalta Vehmersalmelta nykyisen Koloveden kansallispuistoon ulottuva noin sadan kilometrin pituinen reitti. Kanootti työnnetään vesille Vehmersalmen Ritoniemen leirintäalueelta, Kallaveden puolelta.

Jo lähtöpaikalla, Lamminniemen kärjessä on ensimmäinen lapinraunio. Opas muistuttaa, että pirut ja hiisijättiläiset viihtyvät alueen korkeimmilla huipuilla.

Hautasaarilla tai rantojen arvoituksellisilla röykkiöillä lepäilevät lappalaiset tai vainolaistarujen venäläiset, koirankuotolaiset ja ryssät. Moniin pienempiin merkkipaikkoihin, kuten luoliin ja louhikoihin, ovat pesiytyneet erilaiset paikalliset hirviöt, kuten Ryöskä, jolla on myös kiinnostavia suhteita alueen naisväestöön. Jos tarkkaan katsoo, myös aarretulet hehkuvat monin paikoin pitkin matkaa.

 

Suvasveden Kukkari, Vieru ja hiidet

Melottaessa Ritoniemestä Vehmersalmen kylän itäpuolelle, Suvasvedelle, pohjoiseen jää kapea Lempelänniemi, jossa on kivikautisia asuinpaikkoja. Niemen kärjessä on Metsä-Rajon saari retkisatamineen. Pysähdymme vertailemaan maisemaa karttanimiin: Koirankuotolainen, Louhi, Ukko- ja hiisipaikat, Hornanmäki ja arvoitukselliset Kukkari ja Vieru.

Vuori-Kukkarin kartiomainen hahmo hallitsee Suvasveden pohjoisosan maisemaa. Saari syntyi jättiläisen heiteltyä kiviä Hiidenkalliolta Suvakseen. Vuori-Kukkarin eteläpuolella avautuu mahtava Kukkarinselkä. Ranta-alueille ovat hiidet jättäneet jälkensä: Hiisisaari, Hiisimäen kylä.

Vierun- ja Hornanvuoressa asuneilla hiisillä oli tapana lainailla toisilleen hevosen kengittämiseen vasaraa, jota ne heittelivät toisilleen äänekkäästi yli Suvasveden järven selän. Hevosillaan ne ajoivat Hornanmäen ja Vierunvuoren väliä innostuen joskus käymään Juankosken Pisanvuorella saakka.

Vuori-Kukkarin saarelta suuntaamme kohti Jänissaloa. Lystisaaren ja Iso-Huhmarin saaren välissä asuu tarinoiden vainolainen, Koirankuotolainen. Päivänvalossa se on pieni kalliosaari, jonka päällä on lapinraunio. Meloessamme Hiisisaaresta etelään näemme jo kaukaa kalevalaisen Pohjolan valtiattaren nimeä kantavan Louhisaaren.

Retkemme etenee Ukonniemen, Ukonsaaren, Pöksän ja Ukonkarin kautta Vierunvuorelle.

Pistäydymme vielä Paimensaaren perinneympäristössä ihailemassa viljelymaisemaa ja Naistenniemen kivikautisen asuinpaikan lähistöllä Kuolemanlahdessa ja Jouhisaaressa, josta on inventoitu varhaismetallikaudelle ajoitettu lapinraunio.

Jätämme tällä kertaa Suvasveden eteläosan lapinrauniokokonaisuuden, Turpeensalmen esihistorialliset asuinpaikat ja Kurjalan vainolaiset rauhaan, vaikka juuri tuo reitti on ollutkin entinen reitin pääväylä.

 

Kanavareitin naiset

Naistenniemi on erilaisten rajapintojen kohtauspaikka. Se sijaitsee vesistöjen solmukohdassa kolmen kunnan rajalla. Niemeltä alkaa karjalaisen ja savolaisen väestön rajapaikkana pidetty Varisveden vyöhyke.

Varisvedeltä tunnetaan aarrepaikkana Kultosaari Kultoniemen kärjessä, jonka hallitsema maisema avautuu melojalle Palokin sataman kohdilta. Saaren rannoilla voi nähdä aarrevalkeita. Aarteen sai tiettävästi omakseen, jos meni saareen jäätä pitkin ja viskasi kirveen Kultosaaren ylitse.

Paikallisten mukaan kokkopaikka sijaitsi aikoinaan Kultosaaren pohjoispuolella olevalla pienellä kivellä, koska itse saarta kunnioitettiin niin paljon, ettei sieltä kerätty edes kokkopuita.

Pienen matkan päässä Kultosaaresta sijaitsee pelätty Kalmosaari, johon Kurikka Paavon tiedetään tappaneen kurikalla kolme miestä. Kerrotaan, että saaresta olisi löydetty myös noin 14-vuotiaan tytön pääkallo. Arvoituksellisesti Varisveden Kohmansalon puoleinen ranta onkin nimeltään Rouvanlehto.

Varisniemestä poikkeamme Uuden Valamon luostarille kulkevan vesireitin varrella sijaitsevalle Varistaipaleen kanavalle, jonka 14,5-metrinen pudotuskorkeus on Suomen korkein. Kanavamuseossa pääsee tutustumaan erääseen kiinnostavaan naisten työhön, nipunlaskuun. Aikoinaan kylän nuoret naiset vetivät raskaat tukkiniput pitkästä nelisulkuisesta Varistaipaleen kanavasta läpi lanteilleen kiinnitetyillä köysillä. Rannalla joku tiesi kertoa, että Venäjällä sellaiset hommat teetettiin orjilla. Mene ja tiedä, mutta täällä ollaan ylpeitä vahvoista suomalaisista naisista.

Reittimme kohti Heinävettä jatkuu Varisniemen ohitse kohti Karvion kanavaa pienessä myötävirrassa. Varsiveden eteläpuolelle Heinäveden Kermanjärven rantaan jää Neitivuori, josta kansa on kertonut aarretarinoita.

Kerman selällä on valtakunnallisesti merkittävänä pidetty Hentulansaaren, Linjasaaren, Hoikansaaren, Syrjäsaaren sekä Pienen Vahtisaaren muodostama lapinraunioiden kokonaisuus. Kermanjärven jälkeen alkaa kapea vesireitti Kerman, Vihovuonteen, Vääränkosken ja Pilpan kanaville. Perinteen bongaajalle kolme kiintoisaa kohdetta ovat Vierunvuoren kalliomaalaus, Aino Acktén huvila Koukunpolvessa ja Ryöskän tupa ja pöytäkivi Loikansaaressa.

 

Ryöskä – Heinäveden reitin naissankari

Reitin tunnetuin paikallishirviö lienee Heinävedellä mellastanut Ryöskä, jonka majapaikat tunnettiin hyvin ja ne on merkitty myös maastokartoille. Ryöskä tai Ryöhkä-Kontiainen oli puoliksi karhu, puoliksi ihminen. Hän kivitti kirkkoveneitä Heinäveden reitin varrella sijainneesta luolastaan tavoitteenaan ryöstää kirkkoon matkalla olleet morsiamet. Ryöskää sopi odottaa myös kuokkavieraaksi häihin, joissa hän halusi viettää hääyön morsiamen kanssa.

Eläinliikanimensä tähden Ryöskän hahmo yhdistyy helposti kahteen muuhun Savossa tunnettuun sankariin, Räpyä-Niiraseen ja Kuikka Koposeen, joista viimeksi mainittu on kotoisin Varistaipaleen kylästä.

Vielä on edessä Koloveden kansallispuisto, jonka laavupaikoilla kannattaa viipyä muutama päivä ja retkeillä sekä Ukonvuoren että Havukkavuoren kalliomaalauksille.

Päätämme kansanperinteen bongausmatkamme Kirkkorantaan, vaikka oikeastaan olemme vasta puolivälissä. Kartalta näkyy, että seuraavan kerran olisi mahdollista kiertää vaikka koko Soisalon saari eli meloa Varkauden ja Leppävirran kautta takaisin aloituspisteeseemme Vehmersalmelle.

Anne Hyvärinen on filosofian maisteri pääaineenaan uskontotiede. Hän on luonto- ja liikuntamatkailun opettaja Kajaanin ammattikorkeakoulussa.



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.