LEHDEN UUSIN NUMERO

4/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Jytäävät jyrsijät Venäjää valloittamassa

SATU LAATIKAINEN

Lastenmusiikki ja erityisesti perheen pikkuporukalle suunnattu rock on Suomessa hartaasti kuunneltua. Millaisista aineksista lapsiin vetoava musiikki syntyy? Entä kuinka kääntyy kielikuvilla ja nurinkurisuuksilla leikittelevä lastenlaululyriikka?

 

Sopiva sekoitus kapinaa, häränpyllyä heittäviä sovinnaisuuksia ja tarinoita vaikkapa räkäpalleroiden elämästä. Soundi, joka panee jytäämään. Puikkoihin cooleimmat jyrsijät. Tällaisella reseptillä on 1996 perustettu Jytäjyrsijät hurmannut niin Suomen kuin itäisen naapurinmaan.

Jytäjyrsijät sai alkunsa lasten keskellä, kun musikaaliset ystävykset Lari Kotilainen ja Sami Iivonen suorittivat siviilipalvelustaan päiväkodissa. Nuoret miehet eivät malttaneet olla hyödyntämättä ehtymätöntä mielikuvituksen maailmaa, vaan alkoivat kaksissa miehin viihdyttää lapsiryhmiä omilla, lasten maailmasta kumpuavilla lauluillaan.

Heittäytyvä rottameininki oli niin antoisaa, että porukka kasvoi pian bändin kokoiseksi jyrsijäperheeksi. 2002 ilmestyi omakustanne Svengaa kuin hiiri, joka enteili jo tulevien vuosien suosiota, vaikka yhtye muiden kiireiden vuoksi elelikin pitkään hiljalleen.

Vuonna 2007 jyrsijät kaivautuivat koloistaan uudelleen. Pari vuotta myöhemmin ilmestyi albumi Rottaradio, jonka jälkeen bändin nimi oli jo lähes jokaisen esikouluikäisen huulilla.

"2009 oli oikea rotan vuosi", naurahtaa Lari, Jytäjyrsijöiden sanoituksista pääasiassa vastaava muusikko.

Laulaja-kitaristien Larin ja Samin lisäksi nykyisessä jyrsijäkokoonpanossa soittavat basisti Tsygä ”Hilleri” Jytäjyrsijä (alias Miikka Uunila) sekä rumpali Samuli Jytäjyrsijä (o.s. Halonen). Bändi on tunnettu menevistä keikoistaan, joilla yleisö kompataan mukaan ja ilmakitaroita vingutetaan kieliä säästelemättä.

 

Kielistä kiinni

Uuden ulottuvuuden Jytäjyrsijöiden pitkäjänteinen lastenkulttuurityö sai muutamia vuosia sitten. Lari Jytäjyrsijän alter ego, suomen kielen tutkija Kotilainen luennoi Pietarissa, jossa esitelmöintiä kuunteli kääntäjä Anna Sidorova.

Kohtaamisesta sai alkunsa rottainvaasio Venäjän maaperälle: kulttuuripiireissä aktiivisen Annan kautta yhtye alkoi saada esiintymisiä kirjallisuustapahtumissa, lastenkirjastoissa ja tilaisuuksissa, joissa esiteltiin suomalaista lastenkulttuuria. Anna tulkkasi ja välitti jyrsijöiden julistuksia venäläisille lapsille.

"Vähitellen keikoilla alkoi tuntua, että olisi kiva, jos edes biisien kertosäe olisi venäjäksi. Aikaisemmin en ollut kääntänyt lauluja mutta aloin testata kuulokkeilla painotuksia ja runomittoja. Huomasin, että osa lauluista kääntyy helpostikin”, hän kertoo.

Kun laulukäännöksiä alkoi syntyä yhä enemmän, Anna otti yhteyttä Venäjällä alakulttuuripiireissä tunnettuun laulajaan Galya Chikissiin ja ehdotti yhteistyötä. Yhdistelmä rock-lapset-Suomi oli pietarilaiselle laulajattarelle aluksi sokki, ja Galya saapui ensimmäisiin harjoituksiin Suomeen pelon sekaisin tuntein. Yhteinen jyrsijäsävel löytyi ammattilaisilta kuitenkin nopeasti. Yhteistyöstä syntyi Rok-Gryzuny, Jytäjyrsijöiden Venäjällä mainetta niittävä sisarbändi, jonka laulaja Galya on.

"Jytäjyrsijät ja Rok-Gryzuny ovat tavallaan eri bändejä", Anna ja Lari toteavat.

"Rok-Gryzuny on Venäjällä musiikillisesti kiinnostavaa avantgardea, Jytäjyrsijät Suomessa ennen muuta rokkibändi."

 

Ihmetystä Venäjällä

Lähitulevaisuudessa Rok-Gryzunylta ilmestyy Venäjällä levy, jolla on noin viisitoista luontevasti suomesta venäjäksi kääntynyttä kappaletta Jytäjyrsijöiden ensimmäiseltä ja toiselta levyltä.

Aivan mutkatonta lapsille suunnatun rockmusiikin julkaiseminen ei Venäjällä kuitenkaan ole. Lapsille soitettua rokkia on maassa saattanut kuulla lähinnä animaatioissa, mutta varsinaisia lastenbändejä siellä ei juuri ole.

"Neuvostoaikana tehtiin paljon lastenmusiikkia. Perinne on nyt palaamassa, mutta Venäjältä puuttuvat tehokkaat levityskanavat. Venäjällä rock oli pitkään kielletty, eikä lapsille ole tarjolla lainkaan undergroundia. Mekin etsimme pitkään levy-yhtiötä, mutta lopulta Rok-Gryzunyn esikoinen julkaistaan kirjankustantamon kautta", Anna sanoo.

Jytäjyrsijöitä on Suomessa kiitelty nimenomaan siitä, että yhtye kuulostaa ensisijaisesti monipuoliselta, hyvin soittavalta rockyhtyeeltä – vain sanoitukset ja keikoilla pomppiva noin metrinmittainen yleisö paljastavat, mistä on kyse. Kun Anna neuvotteli Jytäjyrsijöiden keikasta legendaarisen Fish Fabriquen klubin kanssa, sen omistaja ei meinannut ensin lainkaan käsittää, että kyseessä oli lastenbändi.

Sinnikkään työn tuloksena Jytäjyrsijät on kuitenkin tehnyt naapurimaassa jo kymmeniä keikkoja ja matkustanut tuhansia kilometrejä Pietarista Siperiaan. Keikoilla vastaanotto on ollut ihmetyksen ja innostuksen sekaista. Venäjän pääuutislähetyksessäkin ”ainutlaatuinen suomalainen yhtye” sai runsaasti huomiota.

"Lapset hämmästelevät rockhabitustamme ja riehaantuvat keikoilla jopa suomalaisia lajitovereitaan enemmän", kertoo Lari.

 

Kääntämisen taiteesta

Annan ja Jytäjyrsijöiden yhteistyö sujuu saumattomasti. Osa biisien aiheista muuttuu käännösvaiheessa, jotakin on puolestaan sovellettava. Kun Rok-Gryzuny laulaa kaappiin suljetuista leluista, saavat laulut myös poliittisia piirteitä.

"Vertaisin laulutekstien kääntämistä runojen kääntämiseen. Ahaa-elämyksiä tulee, kuten räkäpalleroiden elämästä kertovassa Klimpin ja Klöntin tarinassa", Anna naurahtaa.

Rok-Gryzuny on Annalle vain yksi – joskin tärkeä – sivujuonne kääntäjän työssä. Anna tekee töitä useiden kustantamojen kanssa Suomessa ja Venäjällä ja neuvoo ja opastaa uraansa aloittelevia kollegoita. Tunnustettu ja palkittu kääntäjä on venäjäntänyt muun muassa Tatut ja Patut sekä Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat. Parhaillaan Annalla on työn alla tuorein Finlandia-voittaja, Rosa Liksomin Hytti nro 6.

"Kilpailu käännöstöistä on kovaa, vaikka nimeäkin olisi. Nuoren kääntäjän on käytävä tiensä – työtä ei voi tehdä kenenkään puolesta. Itse päädyin kääntäjäksi mutkaista tietä kätilöopintojen kautta. Ensimmäisten käännösten tuoman epävarmuuden takia jouduin tekemään paljon itsetutkiskelua, mutta lopulta tulin siihen tulokseen, että haluan jatkaa tätä työtä. Kääntäjällä on oltava sisäistä paloa, kuten kirjailijoillakin."

 

Kulttuuriyhteistyötä hyvän tähden

Lahjakkaiden ja intohimoisten kieli- ja musiikki-ihmisten yhteistyö on kummunnut moniin suuntiin. Samaan aikaan Rok-Gryzunyn tulevan levyn kanssa julkaistaan Venäjällä lastenkirjailija Reetta Niemelän, kuvittaja Linda Bondestamin ja Lari Kotilaisen rockhenkinen lastenkirja. Tämänkin työryhmän kääntäjänä ja ”Venäjän-managerina” toimii Anna. Kirjaa on tarkoitus lahjoittaa muun muassa venäläisiin lastenkoteihin, joissa jyrsijät ovat käyneet esiintymässä ilmaiseksi.

Rok-Gryzuny-keikkojen lisäksi Lari ja Sami ovat tehneet ympäri Venäjää duokeikkoja, joiden ohessa he ovat järjestäneet Annan ja Reetta Niemelän kanssa workshopeja suomen kielestä. Näissä kulttuurityöpajoissa erilaisten maailmojen laidoilla asuvat lapset saavat tietoa eri kulttuureista ja kielistä ylipäätään. Anna ja Lari kertovat, että esimerkiksi uralilaislapsille koko Suomen olemassaolo tuli suurena yllätyksenä.

"Lapset olivat varmoja, että keksimme koko suomen kielen, josta annoimme heille maisteltavaksi sanoja", Anna nauraa.

Jytäjyrsijöiden ympärillä tapahtuu paljon hyvää – ilman pakkoa tai tiukkoja aikatauluja. Taiteen on annettu syntyä omaehtoisesti, ja yksi asia on johtanut toiseen.

"Kukaan meistä ei saa palkkaa tästä työstä, vaan haemme apurahoja, joilla yhteistyötä on mahdollista rahoittaa. Tätä ei tehdä rahan takia, vaan kaikilla on sielu ja palo mukana", Anna toteaa.

Samaa mieltä on bändin Rok-Gryzunyn laulaja Galya.

"Tunnen, että Rok-Gryzunyssa teen jotain tärkeää, sillä lapset ovat tulevaisuus. Lasten kanssa kaikki on täysin vilpitöntä. Venäjällä lapset rakastavat konserttejamme, ja moni on tullut keikan jälkeen sanomaan, että tämä on paras päivä elämässä."

Satu Laatikainen on tietokirjailija ja kustannustoimittaja.



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.