LEHDEN UUSIN NUMERO

4/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Aineksista aiheiksi: Mieltä ylentävää askaretta - Aleksis Kivi sähköistyy talkoovoimin

SAKARI KATAJAMÄKI ja OSSI KOKKO

 

Liki 30 vapaaehtoista ilmoittautui mukaan Aleksis Kivi -talkoisiin, joissa tuotetaan aineistoa kirjailijan tuotannon kriittisiä editioita varten. Osallistujat kokivat talkoot suorastaan velvollisuudeksi suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.

 

Talkoistamiseksi (engl. crowdsourcing) kutsuttu työskentelytapa on viime vuosina ollut pinnalla yhteiskunnan eri aloilla. Suomalaisessa tieteenteossa se on toistaiseksi ollut varsin vähäistä, mutta viime aikoina on alettu kehittää uusia aineistojen tuottamisen tapoja.

Humanistisessa tutkimuksessa talkoistamisella on kuitenkin jo pitkät perinteet. Iso osa kielen ja kansanperinteen aineistoista on peräisin vapaaehtoisilta kansalaisaktiiveilta.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistot pullistelevat keräyksin ja kyselyin saaduista aineistoista, ja monet suuret sanakirjahankkeetkin ovat pohjautuneet pitkälti vapaaehtoistyönä kerättyihin aineistoihin. Viimeaikaisessa kehitystyössä uutta on lähinnä se, että internet tuo talkoot helposti jokaiseen kotiin.

SKS:n jäsenkyselyissä on tullut esiin, että jäsenet haluaisivat osallistua seuran toimintaan uusin tavoin. Siksi SKS päätti syksyn 2011 kyselyssään tarjota mahdollisuutta tuottaa aineistoja Aleksis Kiven tuotannon kriittisiä editioita varten.

Editioita laativan Edith-yksikön koordinoimat Aleksis Kivi -talkoot keräsivät innostunutta väkeä eri puolilta maata, kaukaisimmillaan Afrikasta asti.

Talkoolaisia ilmoittautui yli 30 henkeä, ja monet ovat halunneet jatkaa työtä saatuaan ensimmäiset tekstit valmiiksi. Joukkoon mahtuu opettajia, professoreita ja tavallisia kirjallisuuden harrastajia eri puolilta Suomea. Monet kokivat osallistumisen talkoisiin suorastaan velvollisuudekseen suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.

 

Konein ja ihmisvoimin

Aleksis Kivi -talkoissa pyritään saamaan kirjailijan teosten alkuperäistekstit sähköiseen muotoon, josta niitä voidaan jalostaa eteenpäin kriittisten editioiden tarpeisiin.

Koska suurin osa Kiven teoksista on alun perin painettu fraktuuralla, skannaukseen perustuva koneellinen luku (OCR) ei toimi niissä kovinkaan hyvin. Skannaustakin apuna käyttäen Seitsemän veljeksen 333 sivua veisivät yksittäiseltä henkilöltä pitkän ajan.

Ennakkoon ajateltiin, että innokkailta talkoolaisilta saataisiin vähintäänkin samantasoista tekstiä kuin skannauksessa. Talkooteksteissä ei kuitenkaan ole ollut likimainkaan siinä määrin korjattavaa kuin koneellisesti luetuissa teksteissä. Monet talkoolaiset ovat innolla opetelleet fraktuuraa ja alkaneet lukea muitakin fraktuuratekstejä.

Kiven tekstit jaettiin talkoolaisille työstettäviksi noin 20 sivun mittaisissa osissa. SKS:n aineistoista koostettu verkkojulkaisu Tiet lähteisiin – Aleksis Kivi SKS:ssa (www.finlit.fi/kivi/) on mahdollistanut sen, että talkoolaiset ovat voineet käyttää kirjoitustyössään siellä olevia kuvia alkuperäisaineistoista, kuten teosten käsikirjoituksista ja ensipainoksista.

Laadun takaamiseksi jokaisesta tekstikatkelmasta on teetetty vähintään kahden eri henkilön kirjoittama transkriptio, sillä eri kirjoittajat tekevät harvoin virheitä samassa tekstikohdassa. Tekstit voidaan kollatoida eli vertailla merkki merkiltä Juxta-kollaatio-ohjelmalla, joka osoittaa, missä kohdissa tekstit poikkeavat toisistaan.

Havaitut eroavuudet tarkistetaan ensipainoksen kuvista ja korjataan talkooteksteistä koostettuun perustiedostoon. Talkoiden ansiosta syntyy Kiven painetuista ensipainoksista tekstiversiot, joita voi jalostaa edelleen kriittisiä editioita varten.

Kokeiluvaiheen jälkeen talkoita on jatkettu Kiven käsikirjoituksilla, joissa haasteena ovat käsialan tulkitsemisen ohella Kiven tekemät korjausmerkinnät. Talkoolaiset ovat kuitenkin selviytyneet käsikirjoituksistakin hienosti, ja monet ovat kertoneet suorastaan odottaneensa pääsyä niiden pariin.

 

Kuin Kiven sihteerinä

Työn edistyessä monet ovat osallistuneet talkoisiin useilla tekstierillä. Parhaimmillaan yksi talkoolainen on kirjoittanut yli 250 sivua tekstiä sähköiseen muotoon. Talkootyö on koettu ”mieltä ylentäväksi askareeksi”.

Kun tekstejä kirjoitetaan sana sanalta, teokset avautuvat uudella tavalla. Monet ovat liittäneet aineistojen saatteiksi tarkkoja, innostuneita ja yllättäviäkin huomioita Kiven teoksista. Eräässä viestissä pohditaan muun muassa laiskojen vetojuhtien eli härkien uskottavuutta ”verenhimoisina petoina”.

Myös Kiven itsensä on koettu tulevan läheisemmäksi, onpa eräs talkoolainen kokenut itsensä ”kuin Aleksis Kiven sihteeriksi”. Toinen Kiven kielen koukeroiden kanssa painiskellut talkoolainen on puolestaan alkanut ymmärtää paremmin August Ahlqvistinkin kantoja.

Tekstien koneellisessa vertailussa talkootuotokset ovat osoittautuneet korkeatasoisiksi. Keskimääräinen kollaatiossa esiin tulleiden virheiden määrä on ollut vain noin 1–2 virhettä sivulla. Ennen kuin tekstit päätyvät kriittisiin editioihin julkaistavaksi, ne kuitenkin tarkistetaan vielä moneen kertaan sekä Juxta-kollaatiolla että ihmisvoimin.

 

Sakari Katajamäki ja Ossi Kokko työskentelevät SKS:n Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot -yksikössä.

 

AIHEESTA ENEMMÄN

www.finlit.fi ja www.edith.fi



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.