LEHDEN UUSIN NUMERO

5/2012
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita: Poropalkisilla

Leena Valkeapää: Luonnossa, vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa. Maahenki 2011.

 

Leena Valkeapää on riuku eli etelästä Enontekiölle muuttanut poromiehen vaimo. Ulkoa tulleena mutta nöyrästi tunturimaahan juurtuvana hän havainnoi porosaamelaista elämäntapaa ja sen sidoksia menneeseen ja nykyiseen oivaltavammin kuin eksotiikkaa etsivä käypäläinen. Lappia ovat kautta aikain kuvanneet etelästä tulleet ja sinne palanneet, mutta Valkeapää on monen retken perästä asettunut Saamenmaahan pysyvästi.

Valkeapää käyttää yhtenä lähdeteoksenaan ensimmäisen saamelaiskirjailijan Johan Turin upeaa klassikkoa Kertomus saamelaisista (1910), jonkin verran Yrjö Kokon Neljän tuulen tietäkin (1946). Turin menneelle paimentolaismaailmalle Rostonselän tuolla puolen luo vastakohtaa nykyisten enontekiöläisten elämä, josta saamme autenttisia välähdyksiä tekijän puolison Oula Valkeapään tekstiviesteistä. Poronhoidon käytännöt ovat mullistuneet, kun jutaaminen on vaihtunut moottorikelkkojen ja mönkijöiden sekä paliskunniksi aidattujen laidunalueiden myötä eläinten paimentamiseen pysyvistä asumuksista käsin.

 

Saamen suuri voimahenki

Leena Valkeapää sovittaa itseään ja puolisoaan porosaamelaisen kulttuurin laajempiin kehyksiin ja ennen kaikkea mielenmaisemaan, jossa omien ja puolison tuntemukset käyvät vuoropuhelua Saamen suuren voimahengen, Nils-Aslak Valkeapään, runojen kanssa. Nils-Aslak Valkeapää oli Oula Valkeapään eno. Leena Valkeapää sitoo Nils-Aslak Valkeapään runoutta aikaan ja paikkaan, elämäntapaan ja etnisyyteen, antaa luonnon ja tunturimaan mestarillisille kuvauksille konkreettisen taustan ja elämänpiirin, missä tuuli kimpoilee tunturinkupeista joikuina ja vuomat soivat sinirintoina.

Porolaumojen paimennus muovautui tunturisaamelaisten pääelinkeinoksi 300–400 vuotta sitten. Sen historiasta ja kehityksestä on J. Juhani Kortesalmi julkaissut muhkean tietopaketin Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa (2008). Valkeapää valaisee poronhoidon mikrohistoriaa ja arjen yksityiskohtia melkein päätalomaisella pieteetillä, nuotiohetkiä, koiranruokintaa, säätietoja, ruoka-askareita, kaikkea sitä inhimillistä, mitä historiikit tai tutkijat eivät kerro. Rauhalliset valokuvat maisemista, luonnosta, poroista ja ihmisistä luovat työlle kauniin ilmiasun. Kuvista ja tekstistä huokuu arvostus maisemaa ja luontoa, työtä ja menneitä sukupolvia kohtaan.

 

Kyky taipua, muttei taittua

Valkeapään teos valaisee poromiehen työtä ja kotiväen tuntemuksia elämänpiirissä, jossa tuuli ja tuisku, valo ja pimeys, ylipäänsä säät ja vuodenkierto vaikuttavat ihmisen paikkaan, töihin ja toimeentuloon enemmän kuin muualla Suomessa.

Luoviminen luonnon ja historian virrassa, liian voimakkaita vastuksia väistellen, on kehittänyt saamelaisvähemmistölle kyvyn taipua, muttei taittua. Erno Paasilinna totesi, että Lapissa luonto on vahvempi kuin ihminen, mutta hänen kuvauksensa päti etelänlähtöisiin. Saamelaiset ovat vuosituhantisella selviytymisellään todistaneet väitteen vääräksi.

Luonnossa on Valkeapään väitöskirja Aalto-yliopiston taideteolliseen korkeakouluun. Tutkijan on rakennettava työnsä teorian kivijalalle, mutta epäilen monen lukijan tuskastuvan alun kankeaan ja koukeroiseen viitekehykseen.

Objektiivisiin ja yleispäteviin lainalaisuuksiin tähtäävänä luonnontieteilijänä oudoksuin, että taiteen väitöskirjassakin materiaaliksi käyvät tutkijan omat tuntemukset, puolison arkiaskareet, subjektiivisesti valitut ja kontrolloimattomat yksittäistapaukset. Valkeapää sitoo kotikylänsä Kova-Labban elämää kyllä laajemminkin nykysaamelaiseen elämänmuotoon ja alkuperäiskansojen asemaan. Saamelaiset ovat Euroopan Unionissa ainoa alkuperäiskansa.

(Ilolla mainitsen kaksi muutakin teosta, joissa lukija pääsee lapinihmisten elämänpiiriin tavallista syvällisemmin ja antoisammin. Molemmat on kustantanut lahjakkaan, yhteiskunta- ja maantieteilijä Tero Mustosen Osuuskunta Lumimuutos (www.lumi.fi). Tero ja Kaisu Mustosen Eastern Sámi Atlas (2011) kuvaa mitä kiinnostavimmin huonosti tunnetun Saamenmaan itäosan historiaa, elinkeinoja ja yhteisöjä. Suomen puolelta teos esittelee varsinkin kolttia, joiden elämä, uskonto, mytologia, historia ja yhteisöelämäkin poikkeavat Valkeapään kuvaamista läntisemmistä saamenheimoista. Tero Mustosen kokoama Metsäveri, Aslak Ola Aikion elämää ja tarinoita (2012), perustuu haastattelu- ja kertomatietoon yhdestä Utsjoen viimeisistä ammattimetsästäjistä kuvaten poronhoitoakin enemmän luonnon ehtoihin perustuvaa luontaistaloutta.

Kaikki kolme teosta ovat Lapin-kirjallisuuden merkkipaaluja.)

 

PERTTI KOSKIMIES, biologi ja tietokirjailija

 



Artikkelit
Kulttuurijyrähdys: Missä on tämän päivän Snellman?

Hiidenkiveltä näkyy: Hiidenkiven 19 vuotta

Yleisökysymys

Hiidenkivi-lehti on perustettava!

Terveestä itsetunnosta väiteltiin sivistysyliopistossa 1696

Antti Mannisen sivistys

Päivystävä tekstintutkija: Aution saaren dosentti

Ajan sana: Printti

Kotipesä: Paikallislehti pitää pintansa

Jumala ja Hiisi meissä - Uralilaisesta maailmankatsomuksesta

Irti pölyisestä museomielikuvasta

Nilkan pakina: Syltty- ja pahkaestetiikan helmiä

Näkijä, tekijä, kokija: Vaikea olla jumala

Kirjailijaelämäkerran kirjoittamisen lumo

Nimenpyörittäjä: Nimi ja identiteetti

Hyvä syrjäytti pahan

Aineksista aiheiksi: Presidenttiunet

Kotiseutuidentiteetistä

Lapinhulluus ei ole sairaus vaan lääke

Kyynellaaksossa puhuttiin kapulakieltä

Poronhoitokulttuuri väritti saamelaisuuden

Arvioita: Kun tieteiskirjallisuus Suomeen tuli

Arvioita: Uusia näkökulmia sotahistoriaan

Arvioita: Kiinnostava kantaesitys - monologiooppera Dominus Krabbe

Arvioita: Poropalkisilla

Arvioita: Suurten muutosten aikakausi

Arvioita: Kirjallisuuden ja tekstien sosiologiaa

Arvioita: Synnit ja sovitus

Arvioita: Suomietnon alku jazzimprosta ja humppahiteistä Sibelius-Akatemiaan

Arvioita: Suomen romanien painava historia

Arvioita: Vuosi metsässä

Arvioita: Tuhansien tarinoiden Stockmann

Arvioita: Tunnustuksia pelkäämätön, arka ohjaaja

Arvioita: Taide ei ole taivaanlahja

Arvioita: Kiskot vievät yhä

Arvioita: Koulu kotouttaa (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Kuolleiden urheilijoiden kirjurit (VAIN VERKOSSA)

Arvioita: Luonnon pyhyydestä luonnontuhon unohtamiseen (VAIN VERKOSSA)

Vastine: Paikkarin torppa on jo pelastettu!

Pääkirjoitus: Humanistien äänenkannattaja

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.