LEHDEN UUSIN NUMERO

1/2010
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: Vihreät tulivat – linnut menivät

Marja-Leena Salo: Kahleissa Koijärvellä. Edita 2009.

 

Koijärvi on melkein kaikille nimeltä tuttu, vaikka ani harva osaa sijoittaa sitä kartalle. Reheväkasvuinen järvi Forssasta pohjoiseen tuli kuuluisaksi keväällä 1979, jolloin sadat nuoret lähinnä pääkaupunkiseudulta kokoontuivat sinne vastustamaan vedenpinnan laskemista vedoten lintujen suojeluun.

Sinänsä Koijärven kuivattamisessa ei ollut mitään uutta, onhan Suomessa raivattu peltoja ja torjuttu tulvia alentamalla järvenpintoja aina Enon Alimmaisen Sarvinginjärven vedenjuoksutuksesta vuonna 1743. Sadoista laskettujen järvien syvänteistä muotoutui Koijärven kaltaisia lintujärviä ruovikoineen ja rantaluhtineen.

Koijärvellä ei ensisijaisesti ollutkaan kyse lintujen suojelusta, vaan siellä purkautui yleisemmän muutostarpeen paine. Ympäristön suojelusta oli puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta pitkin 1970-lukua soiden kuivatukset, metsien hakkuut, vesakkomyrkytykset ja petoviha vain kiihtyivät. Koijärvellä ei tyydytty vaikuttamaan tutkimuksin ja lausunnoin, vetoomuksin ja kokouksin, vaan muutosta yhteiskunnan suhtautumisessa ympäristöön haettiin kahliutumalla kaivinkoneeseen ja patoamalla laskuojaa.

 

Moniääninen tapausselostus

Toimittaja Marja-Leena Salon kirja esittelee Koijärven 30 vuoden takaiset tapahtumat kiihkottomasti ja moniäänisesti. Sujuvaa selostusta tukevat Forssan Lehden silloisen valokuvaajan Seppo Pessisen havainnolliset valokuvat kaikista kiistan vaiheista. Kronologisessa tapausselostuksessaan Salo kertoo Koijärven tilanteen kevään 1979 suoran toiminnan leiristä seuraavan syksyn suojelutoimikunnan mietintöön.

Kirjan jälkipuoliskossa ääneen pääsee yhdeksän Koijärven aktiivia rintamalinjan molemmilta puolilta. Heihin kuuluvat kuivatusyhtiön päätoimitsija Mauno Vinnikainen ja Koijärveä vuodesta 1976 suojellut Antero Vuori. Viranomaisina mukaan joutuivat Hämeen lääninhallituksen silloinen ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Kellomäki sekä Forssan poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Jaakko Aarrelinna ja Forssan nimismiespiirin vt. apulaisnimismies Kimmo Ikonen. Silloisista nuorista luonnonsuojelijoista Salo haastatteli Eija Lehtonen-Sairaa, Koijärven lintulaskijaa Jouko Alhaista sekä liikkeen nokkamiehiä Ville Komsia ja Osmo Soininvaaraa.

 

Mitä sitten seurasi?

”Merkittävämpi Koijärvi tuli olemaan uuden yhteiskunnallisen ajattelun ponnahduslautana”, Salo summaa. Hän nimeää Koijärven ”Suomen ensimmäiseksi medialuonnonsuojeluhankkeeksi”. Tämä koijärveläisten sädekehää pönkittävä uskomus toistuu usein. Syynä lienee tälläkin kertaa tietämättömyys aiemmista, runsaasti huomiota saaneista kiistoista esimerkiksi Siikalahdella, Hattuvaarassa ja Ounasjoella – saati ympäristönsuojelun laajemmista kehityskuluista.

Salokin tyytyy selostamaan tapahtuneen, ei suhteuttamaan sitä edes lintuvesien yleiseen suojelutilanteeseen. Ei Koijärvellä mikään uusi ajattelu siinnyt, ja vastaavaa suoraa toimintaa oli nähty muissa maissa vuosia.

Edes Koijärven linnut eivät pelastuneet paljosta porusta huolimatta. Sen sijaan Koijärven ponnahduslauta viskasi Komsin ja sittemmin Soininvaarankin eduskuntaan muiden tv-julkimoiden lailla. He rakensivat vihreästä liikkeestä vanhojen puolueiden kaltaisen, ihmisen asioihin keskittyvän äänitorven, jonka meluun lintujen hätähuudot hukkuvat. Koijärveläisiä ei näkynyt edes Parikkalassa pääsiäisenä 1985, jolloin kunta ojitti laittomasti Suomen parasta lintujärveä yli 40-vuotisen Siikalahden kuivatuskiistan jatkoksi.

Salo kirjoittaa esipuheessa tarkastelevansa ”myös tapahtuman yhteiskunnallisia ja valtakunnallisia kytkentöjä ja seurauksia”. Tarkastelu jää pintaraapaisuksi. Olisin mieluusti lukenut, mihin leiriläiset hajaantuivat, mitä he myöhemmin tekivät, miksi Soininvaara ei edes ministerin ja puolueideologin vallalla puolustanut lintuja.

Mutta Salo ei muutenkaan syvenny siihen luonnonsuojelun, yhteiskunnan ja tiedonvälityksen ytimeen, jonka ornitologi Einari Merikallio kiteytti jo 80 vuotta sitten yhteen virkkeeseen kirjassaan Äyräpäänjärvi, Suomen linturikkain järvi (1929): Olkoon kansamme mielenkiinto tätä järveä kohtaan niin suuri, että se ei välinpitämättömänä salli ajattelemattomuuden, sokean saaliinhimon ja epävarmojen aineellisten etujen tavoittelun tuhota sen ainoalaatuista luontoa.

 

PERTTI KOSKIMIES, biologi ja tietokirjailija



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.