LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

TERHI UTRIAINEN

 

Kaikki nopeutuu. Runoilijaystäväni mukaan pikayhteiskunnan kulminaatio ovat yleisten wc:iden yhä vikkelämmin takaisinkelautuvat käsipyyheautomaatit. Tuskin ehtii kätensä kuivata, kun ne jo vetävät pyyhkeen sisään: mitäs siinä vielä kupeksit, ylös, ulos, lenkille ja töihin! Muita esimerkkejä ovat tietenkin pikaruoka ja tehokuntoilu.

Kuten hyvin tiedetään, nopeudesta on tullut myös yliopistojen uusi hyve. Halutaan nopeaa tiedettä ja tehokasta tutkimusta, ja tämä määritellään laaduksi. Laatumittaukset näyttäisivät oikeasti mittaavan ennen muuta tuotannon määrää: mitä enemmän kansainvälisiä referee-julkaisuja saat tuotettua tutkimusprojektin aikana, sen parempi tutkimus.

*

Toissijaista on se, ovatko kaikki tutkimukset vain yhden simppelin tutkimustuloksen paketointia hiukan eri muotoihin. Kotimaiselle yleisölle kirjoitettuihin pohdintoihin – saati pitkiin ja polveileviin esseisiin – ei kannata aikaa haaskata.

Tehokkainta ja nopeinta tutkimusta saa aikaan, kun tietää tutkimustulokset jo suunnitelmaa tehdessään. Näin tutkimus ei vahingossakaan muodostu seikkailuksi vaan hallintalajiksi. Prosessin- ja projektinhallintataidot sekä aikataulutaiturointi ja kaikenlainen logistiikka – kuten ennalta suunnitellut konferenssimatkat ja verkostoitumispalaverit sekä julkaisuaikataulu – ovat tehotutkijalle suurempia hyveitä kuin esimerkiksi aidosti uusien kysymysten etsiminen ja teoreettisten lähtökohtien ja näkökulmien yhdistely.

Pikatutkija ei ennen muuta koskaan sotkeudu sellaiseen tutkimushankkeeseen, jossa perusteellinen ja herkkä aineistoon tutustuminen tuo mutkia matkaan ja pistää kysymyksenasettelun uusiksi.

*

Jos joku jostain syystä kuitenkin haluaa tutustua hitaaseen tutkimukseen, voin suositella etnografiaa. Perinteisessä mielessä etnografia tarkoittaa kansankuvausta. Sitä tehdään kuitenkin monella tieteenalalla antropologiasta ja sosiologiasta kasvatus- ja uskontotieteeseen. Tutkimuksen kohde voi olla kaukana tai lähellä, yhtä hyvin Tyynellä valtamerellä kuin lähikoulussa.

Etnografi jalkautuu tutkittaviensa pariin, viettää pitkiä aikoja heidän kanssaan ja opettelee näkemään, kokemaan ja elämään edes hiukan kuten he. Tämän oleskelun ja sen kautta saatujen näkökulmien ja vankan teoreettisen lukemisen perusteella hän kirjoittaa huolellisesti pohditun analyyttisen kuvauksen tutkimuskohteestaan.

Hyvä etnografia ei koskaan synny nopeasti vaan vaatii paljon aikaa. Siksi etnografian valitseminen on tänä päivänä aivan erityinen tiedepoliittinen kannanotto. Kyse ei nimittäin ole vain tutkijan menetelmällisestä mieltymyksestä – tyyliin yksi tykkää etnografiasta ja toinen arkistoista – vaan siitä, että on olemassa tutkimuskysymyksiä, joita ei voi millään muulla tavalla selvittää.

Koska kolumnin merkkirajoitus ei salli minun juurta jaksaen perustella tätä väitettä, kehotan lukijoita hankkimaan käsiinsä Marja-Liisa Honkasalon kirjan Reikä sydämessä. Sairaus pohjoiskarjalaisessa maisemassa (2008).

Honkasalon kirja on oiva esimerkki siitä, kuinka olisi ollut mahdotonta löytää ihmisten kokemuksia ja käsityksiä omasta ja läheisten sairauksista sekä sairauksien kanssa elämisestä ja toimimisesta ilman, että olisi istunut ajan kanssa heidän kotonaan kuuntelemassa, pohtimassa ja kyselemässä sekä osallistunut heidän arkiseen toimintaansa.

*

Honkasalon tutkimus, kuten kaikki hyvät etnografiat, käyttää myös muita menetelmiä ja aineistoja, mutta sen sydän on etnografisen menetelmän paneutuvuudessa, mukautuvuudessa ja kärsivällisessä hitaudessa, jotka muuttuvat aivan omanlaisekseen laaduksi.

Hitaan tutkimuksen tuloksena syntyy tiheää ja oivaltavaa kuvausta ihmisten elämästä historian ja kulttuurin, biologian, yhteiskunnallisten rakenteiden sekä monenlaisten vuorovaikutusten ja toimintojen risteyksissä. Ja tällaista tietoa jos mitä tarvitaan tämän päivän tieteessä ja politiikassa.

Ehdotan, että joku perustaa hitaan tutkimuksen seuran, jossa kaikenlainen hoppuilu tehokkuuden ja nopeiden tulosten toivossa julistetaan kielletyksi.

 

Terhi Utriainen on Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksen dosentti.



Artikkelit
Pääkirjoitus: Mikä kumman työsuhdeolettama?

Hänet halusin tavata: Anna Kuismin tapasi Pekka Tarkan

Sinuhe ja Viljami – surun ja ilon veljekset

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

Agitaattoreita ja takinkääntäjiä – Teuvo Pakkalan ja Algot Untolan poliittinen kohtaaminen ja ero

Gruusian punainen kunnia

Kuoleman mysteeri ja valvonnan pitkä käsi – Hannele Huovi ei kaihda tabuja nuortenromaaneissaan

Suomalainen naispoliisi on kova ja pehmeä

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Ulkosuomalaisten historia saatiin kansien väliin

Haminan rauhan raja 1809 on kielellisen itsetunnon raja

Talonpoikaiskulttuurisäätiön pääoma on henkistä

Huomioita: Sisällöntuotannon ydinosaamisalueella

Tervetuloa käymään: Kirjoittamisen iloa Kotuksen kursseilta

Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea

Kulttuuriympäristöstä kampanjoidaan näyttävästi ensi vuonna

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

Kolumni: Talven menneet lumet

Kuus kirjallisuudesta

Arvioita, katsauksia: Lintutehtailua

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Arvioita, katsauksia: Suku elää suvun nimissä

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Arvioita, katsauksia: Ontto tutkielma synnistä ja sovituksesta

Arvioita, katsauksia: Kansanestetiikan kirjava kenttä

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Arvioita, katsauksia: Valtimolaisen talonpoikaiskulttuurin helmi

Arvioita, katsauksia: Kartanoelämää läpi vuosisatojen

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Arvioita, katsauksia: Sukupuolia on enemmän kuin kaksi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.