LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta
 

HANNA NURMINEN

 

”Tavoitteenamme oli, että juhlavuoden jälkeen kaikki Mynämäen asukkaat tietävät, kuka Antti Lizelius oli ja osaavat luonnehtia häntä ainakin kolmella sanalla”, kertoo Mynämäen kunnan kulttuurituottaja Viktoria Kulmala. ”Mielestäni onnistuimme.”

 

Mynämäkeläisiä houkuteltiin Antti Lizeliuksen juhlavuoden 2008 merkeissä esimerkiksi kesäteatteriin. Laajoen kesäteatteri esitti varta vasten heille kirjoitetun näytelmän, jossa oli historiallisten tosiasioiden lisäksi mausteena ripaus rakkautta ja huumoria. ”Perimmäisenä teemana oli kuitenkin suomen kieli ja Suomen mieli”, kertoo paikallisen kotiseutuyhdistyksen Wirmo-seuran aktiivi Kari Ahtiainen. Rakkautta ja kirjansauvoja -näytelmän tuotannossa oli noin 30 henkeä, ja esityksen näki lähes 3 200 katsojaa.

Mynämäen keskiaikaisessa kivikirkossa esitetyssä näytelmässä taas oli vahva naisnäkökulma. ”Halusimme tuoda esiin Lizeliuksen puolison elämää. Kirkkoherramiehensä kuoltua Hedvig Gadolin meni ajan tavan mukaan naimisiin tämän seuraajan Lizeliuksen kanssa. Hänkin oli leski, ja uusi vaimo sai kasvatettavakseen omien lastensa lisäksi uuden puolisonsa lapset”, kertoo Viktoria Kulmala. Esityksessä käsiteltiin myös seudulla tuohon aikaan syntynyttä Liisa Eerikintyttären herätysliikettä.

Kirkkonäytelmän komeinta antia olivat virret, jotka olivat niin ikään 1700-luvulla eläneen Nousiaisten kirkkoherran Abraham Achreniuksen käsialaa. Kuorolaiset mukaan lukien esiintyjiä näytelmässä oli lähes sata. Tuotannon ainoat ammattilaiset olivat kuoroa harjoittanut Sinikka Rikkilä, joka myös laati näytelmän käsikirjoituksen, ohjaaja Liisu Mikkonen ja näyttelijä Janina Berman.

 

Lehtimies, kielimies, kansanvalistaja

Tiukkaa tosiasiaa tarjottiin kahdessa seminaarissa. Mynämäen lukion oppilaat saivat tietoa aiheesta ”Suomen kielellä suomalaisille”; yleisötilaisuudessa käsiteltiin Antti Lizeliuksen toimintaa suomen kielen kehittäjänä, sanomalehtimiehenä, sosiaalisena uudistajana ja seurakuntapappina.

Yleisöseminaarissa akateemikko Päiviö Tommilan aiheena oli Lizeliuksen uraauurtava työ Suomenkielisten Tieto-Sanomien perustajana. Päätoimittaja Reetta Meriläinen puolestaan toivotti Lizeliuksen tervetulleeksi Helsingin Sanomien toimittajaksi – jos tämä siihen suostuisi. ”Hän ymmärsi, että lukijat kaipaavat jokapäiväisessä elämässä hyödyllistä tietoa”, Meriläinen totesi. Televisiouutisten kielestä puhunut Arvi Lind huomautti, että puheet kielen rappeutumisesta ovat useimmiten turhia, sillä muutos ja kehitys kuuluvat kielen olemukseen.

Mynämäen pääkirjastossa kuntalaiset voivat tutustua Lizeliuksen elämäntyö ja perintö -näyttelyyn. Siinä esiteltiin 1700-luvun kulttuurihistoriaa: kirjastossa sai kurkistaa sinne sisustettuun kustavilaistyyliseen pappilan saliin, ihmetellä, kuinka valistusajan luonnontieteilijän Pehr Kalmin siemenkeräysmatkalta Pohjois-Amerikasta tuomat kasvit koristavat edelleen puutarhojamme, ja  perehtyä erilaisiin perunalajikkeisiin. Näyttelyn avajaisissa julkistettiin Suomenkieliset Tieto-Sanomat professori Kaisa Häkkisen toimittamana selityksin varustettuna laitoksena.

 

Kotiseututyön monet tekijät

Paikallislehdet ovat korvaamaton apu kotiseututyössä; vahva paikallisidentiteetti on toki myös paikallislehden elinehto. Vakka-Suomen sanomissa julkaistiin juhlavuoden mittaan lukuisia artikkeleita Lizeliuksen elämäntyöstä ja 1700-luvun elämästä.

Lehden entinen päätoimittaja Erkki Sirkiä teki jo 1995 Sanomalehtien liitolle aloitteen Lizeliuksen muistomerkistä, ja toimikunta valitsi sen tekijäksi kuvanveistäjä Jarkko Rothin. Muistomerkki paljastettiin Lizeliuksen syntymän 300-vuotisjuhlavuonna.

Kukin mynämäkeläinen osaa nyt juhlavuoden päätyttyä luonnehtia Lizeliusta omalla tavallaan sen mukaan, miten oli juhlintaan osallistunut. Kuka seurasi entisen kirkkoherransa aikaa esittelevää luentosarjaa kansalaisopistossa, kuka taas eläytyi 1700-luvun lasten elämään lasten museopäivänä Tavastilan kotiseutumuseossa tai osallistui retkelle Lizeliuksen maisemiin.

Kotiseutuaktiivin ei tarvitse osata näytellä tai laulaa kuorossa. Työhön saattoi juhlavuonna osallistua esimerkiksi ostamalla Lizelius-kalenterin, toimimalla kesäteatterin pysäköinninohjaajana tai kirjailemalla lautasliinoja. Nelisenkymmentä naista valmisti talkoilla 176 reikäompeleella ja ketjuvirkkauskoristelulla varustettua lautasliinaa Wirmo-seuran Lizelius-pitoja varten! Koko kunta oli mukana kotiseututyössä!

Lizeliuksen syntymän 300-vuotisjuhlaa vietettiin myös tämän synnyinpitäjässä Tyrväässä ja Pöytyällä, jossa hän toimi pitkään kirkkoherrana.

 

Hanna Nurminen on Mynämäellä sijaitsevan Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssin toiminnanjohtaja.



Antti Lizelius

Anders (Antti) Lizelius syntyi 12.10.1708 Tyrväässä ja kuoli Mynämäellä 15.10.1795. Hän opiskeli Turun Akatemiassa, ja papiksi hänet vihittiin 1737. Lizelius toimi kirkkoherrana Pöytyällä 1741–1761 ja Mynämäellä vuodesta 1761 kuolemaansa asti.

Kansallisbiografian mukaan Lizelius oli suomenkielisen kulttuurin suuria uranaukaisijoita, joka käytti äidinkieltään suomea taitavasti kahden raamattulaitoksen toimittajana. Näistä Vanha kirkkoraamattu vuodelta 1776 säilyi pitkään suomalaisena perusraamattuna. Lizelius julkaisi ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä, Suomenkielisiä Tieto-Sanomia, 1775–1776. Hän myös uudisti tarmokkaasti köyhäinhoitoa ja edisti maataloutta.

Artikkelit
Pääkirjoitus: Mikä kumman työsuhdeolettama?

Hänet halusin tavata: Anna Kuismin tapasi Pekka Tarkan

Sinuhe ja Viljami – surun ja ilon veljekset

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

Agitaattoreita ja takinkääntäjiä – Teuvo Pakkalan ja Algot Untolan poliittinen kohtaaminen ja ero

Gruusian punainen kunnia

Kuoleman mysteeri ja valvonnan pitkä käsi – Hannele Huovi ei kaihda tabuja nuortenromaaneissaan

Suomalainen naispoliisi on kova ja pehmeä

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Ulkosuomalaisten historia saatiin kansien väliin

Haminan rauhan raja 1809 on kielellisen itsetunnon raja

Talonpoikaiskulttuurisäätiön pääoma on henkistä

Huomioita: Sisällöntuotannon ydinosaamisalueella

Tervetuloa käymään: Kirjoittamisen iloa Kotuksen kursseilta

Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea

Kulttuuriympäristöstä kampanjoidaan näyttävästi ensi vuonna

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

Kolumni: Talven menneet lumet

Kuus kirjallisuudesta

Arvioita, katsauksia: Lintutehtailua

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Arvioita, katsauksia: Suku elää suvun nimissä

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Arvioita, katsauksia: Ontto tutkielma synnistä ja sovituksesta

Arvioita, katsauksia: Kansanestetiikan kirjava kenttä

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Arvioita, katsauksia: Valtimolaisen talonpoikaiskulttuurin helmi

Arvioita, katsauksia: Kartanoelämää läpi vuosisatojen

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Arvioita, katsauksia: Sukupuolia on enemmän kuin kaksi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.