LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

”Leffan jälkeen arvottiin, lähdetäänkö kotiin vai jatketaanko iltaa kaupungilla.” Tämäntapaisista lausahduksista on jo jonkin aikaa huomannut, että arpoa-verbin merkitys on ainakin puhekielessä laajentunut. Uudessa arpomisessa ei ole kyse arvalla ratkaisemisesta vaan esimerkiksi sen mietinnästä, mikä vaihtoehto useammasta valittaisiin.

Kielitoimiston sanakirjan uusinkaan versio ei tunne tätä nykykäyttöä, vaan arpoa on sen mukaan joko 1. ’ratkaista jotain [esim. kilpailun voittaja tai juoksijoiden ratajärjestys] sattumanvaraisella menetelmällä, arvalla’ tai 2. [mytologiassa:] ennustaa erityisillä taikavälineillä.

Vähemmän virallisessa, internetissä vapaasti muokattavassa Wikisanakirjassa arpomisen uuskäyttö on huomattu. Sen mukaan puhekielinen arpominen tarkoittaa epäröimistä. ”Mitähän se taas arpoo siellä, kun pitäisi jo lähteä.” Verkossa on myös käyttäjien ylläpitämä Urbaani Sanakirja, johon on koottu runsaasti slangisanoja. Sieltäkin löytyy arpoa, jonka selityksenä on ”päättämättömyystilanteissa”.

Aika lähellä arpomisen uusmerkitystä on säätää-verbin käyttö nykypuheessa. Sanalla ei enää viitata vain lakeihin tai teknisiin laitteisiin. Vesa Jarvan ja Timo Nurmen puhekielen sanakirjassa Oikeeta suomee (2006) säätäminen selitetään seuraavasti: ”sählätä, touhuta, järjestellä”. Käyttöesimerkkinä on muun muassa lause ”Tuu jo, mitä sä oikein säädät siellä?”.

Urbaani sanakirja tuntee myös säätämisen uuskäytön. ”Säätäminen = tarkemmin määrittelemätöntä puuhastelua, esimerkiksi ’Mitä sä oikein säädät sen Jaskan kanssa?’ ”. Toisaalta sanalle annetaan hakusanan säätää kohdalla toinen, rajallinen merkitys: ”säätää = välittää, hankkia esim. huumeita” (Urbaani Sanakirja, 16.4.2009).

Sanojen merkitysten laajentumat ovat usein aluksi olleet tilapäisiä kuvailmauksia, sellaisia kuin kartoittaa merkityksessä ’selvittää’. – Vastaavanlainen syntyhän on monilla vanhoilla,  konkreettisista abstrakteihin merkityksiin siirtyneillä sanoilla, kuten puida ja pohtia.

Uusi sana tai merkitys pääsee Kielitoimiston sanakirjaan vasta sitten, kun arvioidaan, että kyseessä ei ole sanan ohimenevä ja tilapäinen käyttö. Siinä vaiheessa pyritään tarkastelemaan ilmauksen käyttöä niin laajasti, ettei merkityksen yksi osa-alue peitä alleen muita. Niinhän saattaa käydä edellä mainituissa vapaasti muokattavissa verkkosanakirjoissa, joista ajantasaisuutensa ansiosta on kuitenkin paljon iloa muun muassa slangi- ja uudissanojen merkityksiä etsiville. Samalla ne ilahduttavasti kertovat siitä, että hyvin monet ovat kiinnostuneita suomen kielestä ja sen ilmiöistä.

 

RIITTA ERONEN, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus



Artikkelit
Pääkirjoitus: Mikä kumman työsuhdeolettama?

Hänet halusin tavata: Anna Kuismin tapasi Pekka Tarkan

Sinuhe ja Viljami – surun ja ilon veljekset

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

Agitaattoreita ja takinkääntäjiä – Teuvo Pakkalan ja Algot Untolan poliittinen kohtaaminen ja ero

Gruusian punainen kunnia

Kuoleman mysteeri ja valvonnan pitkä käsi – Hannele Huovi ei kaihda tabuja nuortenromaaneissaan

Suomalainen naispoliisi on kova ja pehmeä

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Ulkosuomalaisten historia saatiin kansien väliin

Haminan rauhan raja 1809 on kielellisen itsetunnon raja

Talonpoikaiskulttuurisäätiön pääoma on henkistä

Huomioita: Sisällöntuotannon ydinosaamisalueella

Tervetuloa käymään: Kirjoittamisen iloa Kotuksen kursseilta

Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea

Kulttuuriympäristöstä kampanjoidaan näyttävästi ensi vuonna

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

Kolumni: Talven menneet lumet

Kuus kirjallisuudesta

Arvioita, katsauksia: Lintutehtailua

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Arvioita, katsauksia: Suku elää suvun nimissä

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Arvioita, katsauksia: Ontto tutkielma synnistä ja sovituksesta

Arvioita, katsauksia: Kansanestetiikan kirjava kenttä

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Arvioita, katsauksia: Valtimolaisen talonpoikaiskulttuurin helmi

Arvioita, katsauksia: Kartanoelämää läpi vuosisatojen

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Arvioita, katsauksia: Sukupuolia on enemmän kuin kaksi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.