LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Kirjalliset henkilöt tarvitsevat nimensä. Nimi ei voi olla mikä tahansa, sillä henkilön nimi on motivoitu ja kirjan tulkinnassa olennainen. Se kertoo hahmon luonteesta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Kun niissä tapahtuu muutoksia, voi henkilön nimikin muuttua. Putkinotko-sarjan Konsta Könösestä, pientalollisen ottopojasta, tulee liikemiehenä Konstantin Könölin – tosin Konsta ottaa itse käyttöön uuden, edustuskelpoisen nimensä.

Kirjalliset nimet siis puhuvat. Putkinotko-sarjassa skeptinen kirjakauppias on Aapeli Muttinen, juoppo ajuri Jahvet Hepsulainen ja itse pääsankari, omahyväinen vätys, tutusti Juutas Käkriäinen. Aina nimet eivät ole yhtä suoraan – tai kierosti – puhuvia, mutta viestejä välittäviä silti.

Pelkät Matitkin puhuvat. Matti on 1800-luvun kirjallisuuden kansanmiehen perustyyppi, jo Maamme kirjassa esitelty. Matti on nurjamielinen, jäykkä, juro, hidas ja vähään tyytyvä. Kun Jumala tahtoo väännättää kiviä maan päällä, hän lähettää Matin kivimäkeen. Tämä on Matin tehtävä. Herra tietää parhaiten, mihin kelpaamme. Matti on Topeliuksen allegoriassa vastakohtana iloisesti laulavalle venäläiselle Iivanalle ja vuoroin nauravalle, vuoroin nurisevalle ruotsalaiselle Eerikille.

Kansanmies on myös Juhani Ahon Rautatie-romaanin Matti. Tutustuminen uuteen ihmeeseen, junaan ja rautatiehen, saa nolon lopun, kun viinapäinen Matti joudutaan poistamaan junasta. Kotiin palattuaan Matti ja hänen Liisi-vaimonsa toteavatkin, kuinka ei ne meitä varten ole semmoiset...ei sekään rautatie.

Kirjallisuudentutkija Jyrki Nummi (Jalon kansan parhaat voimat, 1993) kysyy, miksi Väinö Linnan Pohjantähdessä ei ole yhtään nimeltä mainittua Mattia. Onhan kirjasarjassa muuten käsitelty 1800-luvun suomalaisen kirjallisuuden aihelmia.

Pohjantähdessä saman kysymyksen tekee Pentinkulman ruotsinkielinen paroni: ”Missä Matti?” Hän kaipaisi alustalaisekseen ihanteellista Mattia, rehtiä ja suoraa, sellaista jolle saattoi kirota ja komennella, mutta antaa ylimääräisen ryypynkin miehuudesta. Sen sijaan nämä Matit ne olivat jonkinlaista harmaata sitkeätä massaa, joka taipui kyllä pakon edessä mutta niin kuin jokin vastahakoinen aine.

Pohjantähdessä ei ole Mattia, mutta on kuitenkin Matteja – tai ehkä matteja. Matti on Maamme kirjasta alkaen ollut myös kuka tahansa, kunhan vain on riittävän ”Matti”. Matti on usein pikemmin luonnehtiva kuin yksilöivä ilmaus.

Kari Hotakaisen Juoksuhaudantien (2002) päähenkilö on ”kotirintamamies” Matti Virtanen. Hän on aikamme suomalainen perusmies, keittiössä taitava mutta perheessä ja yhteiskunnassa paikkaansa hakeva. Oman talon hankkimisesta tulee Matille pakkomielteinen unelma. Eikä Matti ole vain Matti vaan Matti Virtanen – koko nimensä voimalla perusmies.

 

TERHI AINIALA, suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa



Artikkelit
Pääkirjoitus: Mikä kumman työsuhdeolettama?

Hänet halusin tavata: Anna Kuismin tapasi Pekka Tarkan

Sinuhe ja Viljami – surun ja ilon veljekset

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

Agitaattoreita ja takinkääntäjiä – Teuvo Pakkalan ja Algot Untolan poliittinen kohtaaminen ja ero

Gruusian punainen kunnia

Kuoleman mysteeri ja valvonnan pitkä käsi – Hannele Huovi ei kaihda tabuja nuortenromaaneissaan

Suomalainen naispoliisi on kova ja pehmeä

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Ulkosuomalaisten historia saatiin kansien väliin

Haminan rauhan raja 1809 on kielellisen itsetunnon raja

Talonpoikaiskulttuurisäätiön pääoma on henkistä

Huomioita: Sisällöntuotannon ydinosaamisalueella

Tervetuloa käymään: Kirjoittamisen iloa Kotuksen kursseilta

Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea

Kulttuuriympäristöstä kampanjoidaan näyttävästi ensi vuonna

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

Kolumni: Talven menneet lumet

Kuus kirjallisuudesta

Arvioita, katsauksia: Lintutehtailua

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Arvioita, katsauksia: Suku elää suvun nimissä

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Arvioita, katsauksia: Ontto tutkielma synnistä ja sovituksesta

Arvioita, katsauksia: Kansanestetiikan kirjava kenttä

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Arvioita, katsauksia: Valtimolaisen talonpoikaiskulttuurin helmi

Arvioita, katsauksia: Kartanoelämää läpi vuosisatojen

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Arvioita, katsauksia: Sukupuolia on enemmän kuin kaksi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.