LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Kretongista printtiin. Suomalaisen painokankaan historia. Toim. Kirsi Niinimäki ja Marjo-Riitta Saloniemi, Maahenki 2008.

 

Painettu kangas on ollut sitkeä tuote muuttuvassa maailmassa. 1860-luvulla se oli ohutta puuvillakretonkia tai kudottua kangasta jäljittelevää miljoonahousukangasta. Kun kankaan painamista pidetään ”punaisena lankana”, jatkuu kronologia 2000-luvun alun uusiin marimekkoihin ja nousukauden sisustuskankaisiin. 2000-luvun alku ajoi meitä takaisin koteihimme, sisustamaan, kun terrori-iskut osoittivat ympärillä olevan maailman epävarmaksi. Tilaa neljän seinän sisällä muokattiin uudelleen, vanhoin ja uusin kuosin, ja niin painokangas koki taas uuden tulemisensa.

Painokankaalla on ollut rooli monissa teoksissa ja suunnittelijoiden töissä. Suomalaisen painokankaan historian kokonaisesitys on kuitenkin saanut odottaa. Teoksessa Kretongista printtiin käydään läpi suomalaisen painokankaan historia vuosikymmenittäin alkaen 1860-luvusta ja päätyen loppumassa olevaan vuosikymmeneen.

Asiantunteva kirjoittajajoukko pyrkii pitämään asiat hyppysissään. Toimittajista Kirsi Niinimäki on työskennellyt muun muassa alan suunnittelijana ja opettajana ja Marjo-Riitta Saloniemi työskentelee museokeskus Vapriikin näyttelypäällikkönä Tampereella. Hän on myös kirjoittanut runsaasti esineellisestä kulttuurista. Muiden seitsemän kirjoittajan taustoista heijastuu aineistojen tuntemus.

Pitkä ajanjakso ja monen näkökulman mukaan ottaminen on teoksen voima mutta myös heikkous. Yhden luvun olisi voinut jättää pois: tehtaiden esittely erikseen on turhaa, koska tehtaiden osuus tulee hyvin esiin muita asioita käsiteltäessä.

Teos käy läpi arkisen pukeutumisen ja kodin sisustamisen raaka-aineen, miljoonia metrejä kankaita, jotka ovat menneet miljoonien käyttäjien tarpeisiin. Kirjasta selviää, millaiselta kotiemme ja pukeutumisen arki on näyttänyt. Perusraaka-aine on ollut tavallisesti puuvilla. Tyypillistä on, että Arja Mattilan sydänkuosi rikkoi vuonna 1971 miljoonan painometrin rajan ja sai uuden nimen, Miljoonasydän.

 

Ensin näyttely, sitten teos

Suomen tekstiilitaiteilijat TEXO vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 2006, ja sen juhlanäyttely avattiin tuolloin museokeskus Vapriikissa. Kävijä kulki kretongeista 1950-luvun liki graafiseen tekstiilitaiteeseen ja 1960-luvun väri-iloittelusta 1970-luvun harvoin nähtyihin geometrisiin kuvioihin; 1980-luvulla piti jo hengähtää. On ymmärrettävää, että kaupunkiin muuttanut nousukasmainen juppi halusi verhoihin niukasti väriä ja kuvioita.

Näyttelykierroksen jälkeen moni varmasti kaipasi teosta, joka hahmottaisi kaiken nähdyn. Tässä se nyt on, muutamaa vuotta myöhemmin. Kirjoittajilla on ollut tavanomaista monin verroin isompi urakka, ja – sillä kuten teoksen päätoimittaja Kirsi Niinimäki kirjoittaa alkusanoissa – tiedot ovat olleet hajallaan siellä täällä. Kirjoittajat ovat työstäneet lukuisista vaikeasti selviteltävistä arkistolähteistä kokonaisuuden ja saaneet miettiä, miten purkaa autokuorman kangasta tietokirjaksi.

Vapriikkiin on viime vuosina syntynyt erilaista teollisuuden ja arkisten esineiden tuntemusta. Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita lähinnä kotipaikkansa Tampereen taustoista. Sen sijaan Forssassa, joka kuuluu Suomen puuvillateollisuuden pioneeripaikkakuntiin, perinteen säilyminen on ollut todella harvoissa käsissä. Teollisen miljöön säilyminen ei ollut siellä kenenkään vastuulla, ja sitten kaikki olikin myöhäistä.

 

Suunnittelijoita unohtamatta

Teos tekee kunniaa painokankaan suunnittelijoille. Hyvä niin, sillä ilman esimerkiksi Maija Isolaa tai Fujiwo Ishimotoa meillä ei olisi sellaista painokangasta, josta voimme olla ylpeitä ja joka on paitsi käyttöesineen raaka-ainetta myös muistojen ja muistamisen apuväline. Monet kirjan kuosit vievät keski-ikäiset ja sitä vanhemmat nuoruuden hetkiin. Nuoret taas ovat löytäneet päälle pantavaa äidin vaatekomerosta ja yhdistäneet sen tämän ajan vaatteisiin. Hyvin suunnitellut painokankaat toimivat monella tavalla.

Teos esittelee suomalaisen painokankaan historian suunnittelijoiden kautta mutta myös talouden suhdanteiden ja kuluttajien taloudellisten resurssien kehittymisen kautta. Muodin suuntaukset tulevat ja menevät. Taloudellisesti niukat ajat vaativat suunnittelijoilta kekseliäisyyttä. Tämäkin ala on sittemmin uudistunut tietokonein.

Tarina kankaista kuvallisine esimerkkeineen kulkee hyvin vuosikymmenien jaksoina. Aihe on perin visuaalinen, mutta sitä on kunnioitettu taittamalla sivut väljästi ja niukasti ja jättämällä paljon tyhjää tilaa. Näin kuvat ja kangasesimerkit tulevat hyvin esiin ja sivujen yleisilme pysyy rauhallisena.

Englanninkieliset lyhennelmät lukujen lopussa löytävät varmasti lukijansa.

 

TIINA HUOKUNA, valtiotieteiden tohtori, tutkija



Artikkelit
Pääkirjoitus: Mikä kumman työsuhdeolettama?

Hänet halusin tavata: Anna Kuismin tapasi Pekka Tarkan

Sinuhe ja Viljami – surun ja ilon veljekset

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

Agitaattoreita ja takinkääntäjiä – Teuvo Pakkalan ja Algot Untolan poliittinen kohtaaminen ja ero

Gruusian punainen kunnia

Kuoleman mysteeri ja valvonnan pitkä käsi – Hannele Huovi ei kaihda tabuja nuortenromaaneissaan

Suomalainen naispoliisi on kova ja pehmeä

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Ulkosuomalaisten historia saatiin kansien väliin

Haminan rauhan raja 1809 on kielellisen itsetunnon raja

Talonpoikaiskulttuurisäätiön pääoma on henkistä

Huomioita: Sisällöntuotannon ydinosaamisalueella

Tervetuloa käymään: Kirjoittamisen iloa Kotuksen kursseilta

Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea

Kulttuuriympäristöstä kampanjoidaan näyttävästi ensi vuonna

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

Kolumni: Talven menneet lumet

Kuus kirjallisuudesta

Arvioita, katsauksia: Lintutehtailua

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Arvioita, katsauksia: Suku elää suvun nimissä

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Arvioita, katsauksia: Ontto tutkielma synnistä ja sovituksesta

Arvioita, katsauksia: Kansanestetiikan kirjava kenttä

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Arvioita, katsauksia: Valtimolaisen talonpoikaiskulttuurin helmi

Arvioita, katsauksia: Kartanoelämää läpi vuosisatojen

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Arvioita, katsauksia: Sukupuolia on enemmän kuin kaksi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.