LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Paaskoski, Leena. Herrana metsässä. Kansatieteellinen tutkimus metsänhoitajuudesta. SKS 2008.

Tervo, Katja: Metsän hiljaiset – Metsätyön rakennemurrosten kolme sukupolvea. SKS 2008.

 

Mitä haastattelut paljastavat metsäammattilaisten historiasta? Tähän kysymykseen voi löytää ainakin kaksi erilaista vastausta, mikäli lukee sekä Leena Paaskosken että Katja Tervon väitöskirjat.

Paaskosken ja Tervon opinnäytteet ovat erinomaisia tutkimuksia, joissa tutkijat ovat eri lähtökohdista hyödyntäneet samaa haastatteluaineistoa. Tutkimuksissa käytetyt haastattelut on valittu vuosina 1999–2002 toteutetusta Metsäammattilaiset metsätalouden murroksessa -tallennushankkeessa kootuista yli 1 000 haastattelusta. Haastatteluja säilytetään Suomen Metsämuseo Lustossa.

Paaskosken tutkimuksen lähdeaineistona on 266 metsänhoitajan haastattelut, joista hän on itse tehnyt kolmanneksen. Hänen tutkimusotteelleen on ominaista haastattelujen analysoiminen kokonaisina kertomuksina. Niistä paljastuu ammattikunnalle yhteiset kokemukset ja arvot, joita haastatellut kuvaavat joko niihin sitoutuen tai niistä irtautuen. Kirjan rakenteessa vuorottelevat elävästi haastatteluaineistoon ja lähdekirjallisuuteen pohjautuvat tekstit, joiden lomaan on taitavasti sijoitettu kutakin tekstikokonaisuutta tukeva teoriaosuus.

 

Metsätalouden sosiaalinen kestävyys

Tervon tutkimuksessa on 50 metsäammattilaisen haastattelut, joita hän on täydentänyt neljällä itse tekemällään haastattelulla. Lisähaastattelut valottavat saman perheen eri sukupolvien kokemuksia metsätyöstä ja sen muutoksesta. Aineistossa on mukana Lieksan ympäristössä asuneita metsäammattilaisia: metsänhoitajia, metsätoimihenkilöitä, metsäkoneenkuljettajia tai -yrittäjiä sekä metsätyöntekijöitä ja metsureita. Tervon väitöskirjan ehdoton vahvuus on käytettyjen teoreettisten lähestymistapojen selkeä ja havainnollinen esittäminen.

Tervon lähestymistavassa on keskeistä metsätalouden sosiaalinen kestävyys, jota hän arvioi haastateltujen metsäammattilaisten kokemusten ja mielipiteiden lävitse. Tervo etsii vastauksia kysymyksiin, millaisena metsäammattilaiset ovat kokeneet työnsä ja työympäristönsä suomalaisen yhteiskunnan ja metsätalouden murrosten myötä ja miten metsätalouden sosiaalinen kestävyys on metsätyössä toteutunut.

Tervo esittelee kolme erilaista metsäammattilaisten kokemuksellista sukupolvea, joita erottaa toisistaan metsätalouden ja erityisesti puunkorjuun koneellistaminen, metsäammattilaisten irtautuminen maataloudesta ja metsien taloudellisen käytön kyseenalaistaminen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Harmillisesti metsäalan termistön käyttö on hieman horjuvaa, eikä lukija voi olla aina varma, keitä kirjan otsikon ”metsän hiljaiset” ovat ja mistä metsäammattilaisryhmästä kulloinkin on kyse. Yliopistokoulutuksen saaneet metsänhoitajat ovat todennäköisesti selviytyneet metsätalouden murroksista pienemmin kolhuin kuin esimerkiksi metsätyömiehet, joiden mahdollisuudet ammatinharjoittamiseen ovat merkittävästi supistuneet.

 

Metsänhoitajan sielu

Tervo tarkastelee ulkopuolella taivaltavana tutkijana, miten metsäammattilaisille yhteiskunnan ja metsätalouden muutosten pyörteissä käy. Paaskoski sen sijaan tuntuu sukeltavan syvälle metsänhoitajakunnan sieluun. Hän ikään kuin kulkee jokaisen metsänhoitajasukupolven rinnalla, elää heidän mukanaan ammattikunnan elinkaarta 1800-luvun loppupuolelta aina 2000-luvulle saakka.

Metsänhoitajien yhteistä historiaa, yhteistä muistia, Paaskoski lähestyy tarkastelemalla metsänhoitajuuden rakentumista sekä metsänhoitajien toimintaa ja asemaa ammattikunnan jäseninä. Säröjä ammattikunnan yhtenäiseen kuvaan aiheuttavat muun muassa naisten tulo metsään, metsäopetuksen laajentaminen Helsingistä Joensuuhun sekä työtehtävien kirjon kasvu. Valtaosa metsänhoitajista onkin löytänyt itsensä toimistopöydän ja tietokoneen äärestä. Metsässä vapaana vaeltava metsämies on jäänyt lähinnä muistoksi ammattikunnan henkiseen perintöön.

Ammattikunnan kehittymistä tulkitessaan Paaskoski käyttää runsaasti kuvia, jotka metsänhoitajakunnan ulkopuolisille valottavat ammattikunnan perinteitä. Metsänhoitajille kuvat tuovat mieleen muistoja ja lisäävät ymmärrystä ammattikunnan historiasta. Kirjaa lukevien metsäammattilaisten kannalta tekstin vakuuttavuutta lisää metsäalan termistön erittäin hyvä hallinta.

Paaskosken ja Tervon kirjat ovat innoittavia lukukokemuksia kahdelle eri lukijaryhmälle: niille, jotka ovat kiinnostuneita metsähistoriasta ja niille, jotka ovat kiinnostuneita kokemuksellisten sukupolvien ja elämänkertatutkimuksen soveltamisesta haastatteluaineistojen analyysiin.

 

JAANA LAINE, metsänhoitaja, valtiotieteiden tohtori



Artikkelit
Pääkirjoitus: Mikä kumman työsuhdeolettama?

Hänet halusin tavata: Anna Kuismin tapasi Pekka Tarkan

Sinuhe ja Viljami – surun ja ilon veljekset

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

Agitaattoreita ja takinkääntäjiä – Teuvo Pakkalan ja Algot Untolan poliittinen kohtaaminen ja ero

Gruusian punainen kunnia

Kuoleman mysteeri ja valvonnan pitkä käsi – Hannele Huovi ei kaihda tabuja nuortenromaaneissaan

Suomalainen naispoliisi on kova ja pehmeä

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Ulkosuomalaisten historia saatiin kansien väliin

Haminan rauhan raja 1809 on kielellisen itsetunnon raja

Talonpoikaiskulttuurisäätiön pääoma on henkistä

Huomioita: Sisällöntuotannon ydinosaamisalueella

Tervetuloa käymään: Kirjoittamisen iloa Kotuksen kursseilta

Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea

Kulttuuriympäristöstä kampanjoidaan näyttävästi ensi vuonna

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

Kolumni: Talven menneet lumet

Kuus kirjallisuudesta

Arvioita, katsauksia: Lintutehtailua

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Arvioita, katsauksia: Suku elää suvun nimissä

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Arvioita, katsauksia: Ontto tutkielma synnistä ja sovituksesta

Arvioita, katsauksia: Kansanestetiikan kirjava kenttä

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Arvioita, katsauksia: Valtimolaisen talonpoikaiskulttuurin helmi

Arvioita, katsauksia: Kartanoelämää läpi vuosisatojen

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Arvioita, katsauksia: Sukupuolia on enemmän kuin kaksi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.