LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Kolmas kotimainen. Lähikuvia englannin käytöstä Suomessa. Toim. Sirpa Leppänen, Tarja Nikula ja Leila Kääntä. SKS 2008.

 

Ilman englannin kieltä ei voi edetä koulutuksessa, käyttää uusinta informaatioteknologiaa, osallistua nuorten ryhmien keskusteluihin, ei ymmärtää arkista huumoria eikä juuri päästä harrastus- tai keskusteluryhmien jäseniksi.

Englannin kielen tutkijat ryhmineen ovat tutkineet englannin kielen käyttöä suomalaisten arjessa. Heidän toimittamassaan artikkelikokoelmassa Kolmas kotimainen. Lähikuvia englannin käytöstä Suomessa kuvataan monipuolisesti sitä, miten englanti ja suomi sekoittuvat käyttäjien kielessä. Tutkimuskohteina ovat englanninkielinen opetus, videopelit, radio-ohjelmat, verkkokeskustelut, mainokset, yritysten kielenkäyttötilanteet ja kuntien englanninkieliset verkkosivut.

Kirja alkaa Sirpa Leppäsen ja Tarja Nikulan ansiokkaalla johdannolla, jossa kuvataan englannin kielen asemaa niin globaalissa kontekstissa kuin Suomen muuttuvassa kielitilanteessa. Johdantonsa lopussa kirjoittajat huomauttavat lähtökohtansa olennaisesta rajauksesta, jonka merkitys kasvaa sivu sivulta lukijan mielessä: tutkijat tarkastelevat vain niitä, jotka osaavat englantia ja käyttävät sitä.

Miltä mahtaa englannin kielen käyttö mahtaa tuntua niistä, jotka eivät osaa englantia ja jotka ovat siten ulkopuolisia ja osattomia muun muassa kirjan kuvaamissa kommunikaatiotilanteissa? Siihen ei tarvitse kuvitella kouluja käymätöntä suomalaista; kokemuksesta tiedän, että kaupunkilaistohtorikin saattaa jäädä viestinnästä osattomaksi, kun hän yrittää kysyä opastusta puhelimen tai digikameran käyttöön.

 

Kielellä on monta tehtävää

Kirja on ryhmitelty kolmeen osaan: englanti ja suomi vaihtelevat ja sekoittuvat puheessa, englanti ja suomi vaihtelevat ja sekoittuvat teksteissä ja englanti yhteisenä kielenä. Kussakin osassa englannin kielen käyttöä tarkastellaan sekä mikro- että makrotasolla. Mikrotarkastelussa huomio kiinnitetään siihen, millaisia ilmauksia käytetään ja miten yksittäisissä ilmauksissa englannin ja suomen kielen muodot liittyvät toisiinsa. Makrotasolla tarkastellaan sitä, miten kulloinenkin kielenkäyttötilanne liittyy laajemmin yhteiskunnalliseen toimintaan.

Artikkelit esittelevät kiinnostavasti kielenkäytön tutkimuksen näkökulmia, kuten vuorovaikutusta ja keskusteluntutkimusta, diskurssianalyysin sovelluksia, kielenkäyttöä toimintana, koodinvaihtoa ja tekstilajien analyysiä. Artikkeleista käy hyvin ilmi myös se, että rakenteiden ja merkitysten kuvaaminen lause- ja muoto-opin keinoin on antoisaa ja valaisevaa.

Englannin kieli ulottuu kuitenkin laajemmalle kuin sanoina ja rakenteina näkyvään englantiin. Mukaan voisi hyvin ottaa käännöstekstien tutkimuksen, sillä suuri osa päivittäisistä teksteistämme on taustaltaan englanninkielisiä, ja monilla aloilla uudissanat ovat englanninkielisten ilmausten motivoimia.

Kirja on erinomainen lisä Suomen kielitilanteesta, suomen kielestä sekä suomalaisten kielitaidosta ja kielenkäyttötaidoista käytävään keskusteluun. Viime kädessä se osoittaa kielen ja kommunikaation vahvuuden: kielenkäyttäjät luovat yhteistä kieltä ja poimivat kieleensä aineksia kaikesta ulottuvillaan olevasta. Analyyseistä käy hyvin ilmi se kauan tunnettu kielen ominaisuus, että kielellä tehdään paljon muutakin kuin kuvataan ja kerrotaan tietoja. Ennen muuta sillä luodaan ryhmähenkeä, yhteisöä, tilanteita, tulkintoja, arvostuksia, tunnelmia ja niin edelleen.

 

Missä kieltä opitaan?

Loppuyhteenvedossa Leppänen ja Nikula avaavat uusia näkökulmia kielen tutkimukseen. Sosiolingvistiikan välineet kaipaavat uudistamista, jotta kieliä voidaan tarkastella entistä laajemmissa konteksteissa, maailmanlaajuisten muutosten ja valtasuhteiden osana. Kielenopetukselle kirjan tulokset antavat niin ikään uusia haasteita. Jos oppilaat oppivat englantia koulun ulkopuolella melkein enemmän kuin sisäpuolella, kielenopetuksen menetelmiä ja tavoitteita kannattaa arvioida uudelleen.

Kirja ohjaa huomaamaan myös sen, että yhteiskunnan monikielisyys ja yksilön monikielisyys – monikielitaitoisuus – ovat eri asioita. Lukija jää odottamaan lukuisia syventäviä tutkimuksia. Sitäkin tulee kysyneeksi, onko englannin kielen osaamisen hintana yhä suppeampi muiden kielten taito.

Englannin ja suomen kielen suhdetta voi tarkastella lukemattomista lähtökohdista: kielten suhde on morfeemien ja sanojen suhdetta toisiinsa, se on kielijärjestelmien suhdetta toisiinsa, eri kielimuotojen suhdetta toisiinsa, eri kulttuurien suhdetta toisiinsa, kielenkäyttäjien suhdetta toisiinsa, julkisten ja yksityisten toimien suhdetta toisiinsa.

Lopulta sanojen tarkastelusta avautuu näkymä yhteiskuntien ja kulttuurien muutokseen maailmassa, jossa yksilöt luovat globaaleja virtoja määrittelemällä omaa asemaansa muiden viestijöiden joukossa. Sådant är livet, c’est la vie.

 

PIRJO HIIDENMAA, filosofian tohtori, Hiidenkiven päätoimittaja



Artikkelit
Pääkirjoitus: Mikä kumman työsuhdeolettama?

Hänet halusin tavata: Anna Kuismin tapasi Pekka Tarkan

Sinuhe ja Viljami – surun ja ilon veljekset

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

Agitaattoreita ja takinkääntäjiä – Teuvo Pakkalan ja Algot Untolan poliittinen kohtaaminen ja ero

Gruusian punainen kunnia

Kuoleman mysteeri ja valvonnan pitkä käsi – Hannele Huovi ei kaihda tabuja nuortenromaaneissaan

Suomalainen naispoliisi on kova ja pehmeä

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Ulkosuomalaisten historia saatiin kansien väliin

Haminan rauhan raja 1809 on kielellisen itsetunnon raja

Talonpoikaiskulttuurisäätiön pääoma on henkistä

Huomioita: Sisällöntuotannon ydinosaamisalueella

Tervetuloa käymään: Kirjoittamisen iloa Kotuksen kursseilta

Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea

Kulttuuriympäristöstä kampanjoidaan näyttävästi ensi vuonna

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

Kolumni: Talven menneet lumet

Kuus kirjallisuudesta

Arvioita, katsauksia: Lintutehtailua

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Arvioita, katsauksia: Suku elää suvun nimissä

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Arvioita, katsauksia: Ontto tutkielma synnistä ja sovituksesta

Arvioita, katsauksia: Kansanestetiikan kirjava kenttä

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Arvioita, katsauksia: Valtimolaisen talonpoikaiskulttuurin helmi

Arvioita, katsauksia: Kartanoelämää läpi vuosisatojen

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Arvioita, katsauksia: Sukupuolia on enemmän kuin kaksi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.