LEHDEN UUSIN NUMERO

4/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Aineistosta tietoa suomen kielen opiskelusta

JARMO HARRI JANTUNEN

 

Millaisia ovat suomen kieleltä opiskelevien tuottamat tekstit ja kieli? Entä millaisia ovat itse kielenoppijat? Nämä ja monet muut kysymykset saavat vastauksen sähköisestä tutkimusaineistosta, jota kootaan Oulun yliopistossa.

 

Suomen kielen opetus lisääntyy jatkuvasti. Suomeen muuttaa kielikoulutusta tarvitsevia ulkomaalaisia yhä enemmän, mikä lisää koulutuksen tarvetta. Rajojemme ulkopuolella suomea opetetaan yli 100 yliopistossa, ja lisäksi monet kielikoulut ja instituutit tarjoavat opetusta muun muassa EU:n kasvaneeseen kääntäjätarpeeseen.

Monenlaiset opiskelijaryhmät ja kielenopettamisen teoreettinen kehittäminen luovat tarpeita sekä etsiä uusia ja sopivia opetusmenetelmiä että tutkia suomen kielen oppijoiden kielenoppimista ja heidän tuottamaansa kieltä. Tutkimuksen avulla voidaan esimerkiksi luoda entistä parempia oppikirjoja ja oheismateriaaleja, kuten sanakirjoja, sekä kehittää opetustyötä.

Hyvän aineiston kielenoppimista tukevaan tutkimukseen tarjoavat sähköiset tekstiaineistot, korpukset. Ne ovat yleensä suuria, miljoonien sanojen kokoelmia, jotka saattavat sisältää niin kirjoitettua kuin puhuttuakin kieltä. Laajalla sähköisellä aineistolla kielestä voidaan saada kattava kuva, ja tietokonesovellukset nopeuttavat aineiston analyysia.

Oulun yliopistossa on koottu suomi toisena ja vieraana kielenä -aineessa syksystä 2007 lähtien Kansainvälistä oppijansuomen korpusta (ICLFI, International Corpus of Learner Finnish). Tässä kansainvälisessä hankkeessa ovat mukana myös Uumajan ja Tallinnan yliopistot sekä Petroskoista valtionyliopisto ja Karjalan pedagoginen yliopisto. Hanke on nimeltään Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista, ja sitä on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto.

 

Tekstejä monista maista ja monissa maissa

Niin sanottua standardisuomea on jo pitkään kerätty erilaisiin korpuksiin, mutta nykyisin aineistoja on siis jo muistakin kielivarianteista, esimerkiksi oppijansuomesta. Sitä on koottu sähköisiksi kokoelmiksi Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa. Vastaavaa työtä tehdään myös muissa kielissä: pitkällä ollaan erityisesti englannin kielen aineistojen keräämisessä, ja esimerkiksi Tallinnassa ja Tartossa kootaan oppijanviron aineistoja.

Oulun aineistoon kerätään tekstejä, joita ulkomailla suomen kieltä opiskelevat yliopisto-opiskelijat kirjoittavat harjoitustöinään kieltä opiskellessaan; aineiston keräämisestä on vastannut ulkomaisten yliopistojen opetushenkilökunta.

Toukokuussa 2009 oli koossa noin 300 000 sanaa eli yli 1 700 tekstiä. Aineistossa on kaikentasoisia ja -laisia kirjoitelmia, lähes kaikkea, mikä oppimistöinä kirjoitetaan. Hankkeessa on ollut mukana parikymmentä suomenopettajaa maailmalta. Opiskelijoiden äidinkieliä on 13, ja toiveena on, että kieliä tulee lisää.

Belgiassa koottuun englannin kielen oppijoiden tekstien korpukseen on kerätty vain yhtä tekstilajia, esseitä. Materiaalia on vain edistyneiltä opiskelijoilta. Englannin kielestä tällaiset rajoitukset ovat mahdollisia, sillä aineistosta ei ole pulaa. Samankaltainen rajoitus suomen kielen korpukseen tietäisi hyvin vähäistä aineistoa, eikä korpus kuvaisi kovinkaan hyvin suomen kielen opetuksen ja -oppimisen todellisuutta. Monet tekstilajit jäisivät pois, ja taitotasoltaan aineisto rajoittuisi lähinnä alkeisiin.

Korpusaineistojen avulla voidaan kuvata kieltä tai sen varianttia, tässä tapauksessa oppijansuomea. Aineistosta voidaan tehdä sekä määrällisiä että laadullisia havaintoja. Siitä on saatavissa myös muunlaista tietoa, sillä tekstien lisäksi on tallennettu taustatietoa tekstien kirjoittajista, oppimiskontekstista ja itse teksteistä. Nämä tiedot ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan tarkastella esimerkiksi äidinkielen, Suomessa oleskelun tai taitotason vaikutusta kieleen. Taustatietojen avulla saadaan tietoa myös itse suomen kielen opiskelusta ulkomailla.

 

Ketkä opiskelevat suomea ulkomailla?

Korpus sisältää tekstejä vain yliopisto-opiskelijoilta. Mukana ei ole tekstejä, joita kirjoittavat muun muassa ne, jotka eivät saa varsinaista järjestettyä opetusta tai jotka opiskelevat muissa kielikouluissa. Tämän rajallisen joukon perusteella saa kuitenkin kuvan siitä, millaisia suomen opiskelijat ovat.

Ensinnäkin teksteistä peräti 85 prosenttia on naisten kirjoittamia. Myös Suomessa kieliä opiskelevien jakauma on samansuuntainen. Vanhempien äidinkieli ei näytä olevan pontimena suomen opiskelulle, sillä vain 2,5 prosenttia teksteistä on henkilöiltä, joiden jommankumman vanhemman äidinkieli on suomi.

Kirjoittajat eivät siis tavallisesti käytä suomea kotona vaan oppivat sitä yleensä luokkahuoneessa opettajan johdolla. Joillekin suomea ovat opettaneet esimerkiksi isovanhemmat, muut sukulaiset, poikaystävä tai vaimo. Motivaationa suomen opiskelulle saattaa olla suomalainen hevimusiikki, Suomen eksoottisuus tai kiinnostus erilaisia kieliä kohtaan.

Suomea lukevat ulkomailla sekä joskus Suomessa oleskelleet nuoret että sellaiset, jotka eivät ole maassa koskaan käyneet. Heitä on tekstien kirjoittajissa suunnilleen yhtä paljon. Tavallista on, että Suomessa vietetty aika on kulunut kielen ja kulttuurin kesäkursseilla, mutta moni opiskelija vierailee Suomessa lähes vuosittain esimerkiksi tapaamassa sukulaisia ja tuttavia. Pistäytyjiä on luonnollisesti paljon lähialueilta, kuten Ruotsista, Virosta ja Venäjältä, mutta yhtä hyvin myös Espanjasta, Saksasta kuin Kiinastakin.

Ulkomailla suomea opiskelevat eivät luonnollisesti lue suomea ainoana vieraana kielenä. Englanti on selvä ykkönen, mutta paljon suomenopiskelijat lukevat muitakin suuria kieliä, kuten saksaa, ranskaa ja venäjää. Kielivalikoima riippuu tietysti myös kotipaikasta: kiinalaiset opiskelijat saattavat opiskella esimerkiksi koreaa ja hollantilaiset tanskaa.

Kun tiedämme opiskelijoiden kielitaustan, on mahdollista pohtia, mitkä muut opitut kielet äidinkielen lisäksi voivat vaikuttaa kielenoppimiseen. Todisteita on jo siitä, että äidinkielen ohella muutkin kielet jättävät jälkensä uuteen opittavaan kieleen.

 

Millaisia tekstejä opiskelijat kirjoittavat?

Opetuksessa käytettävien harjoitustekstien tavallisin tekstilaji on kuvaus. Suomenopiskelijoita pyydetään usein kirjoittamaan esimerkiksi omasta päivästä tai perheestä. Kuvauksissa saatetaan käyttää myös taustamateriaalia: Kirjoita kuvaus maalauksesta tai novellin päähenkilöistä! Tällaisia tekstejä kirjoitetaan kaikilla edistymistasoilla, mutta eniten aivan alkeistasolla. Tekstilaji on tuttu kaikille suomalaisillekin kielenopiskelijoille.

Esimerkiksi esseiden ja referaattien kirjoittamista taas harjoittelevat edistyneet opiskelijat. Yhtä kaikki, tekstilajikirjo on laaja, sillä oppijat kirjoittavat lisäksi muun muassa arvosteluja, päiväkirjoja, uutisia – toisinaan jopa runoja ja sarjakuvia.

Laajat tekstiaineistot antavat tietoa kielen lisäksi myös teksteistä, opetuskulttuurista ja kiinnostuksesta kieleen. Mitä laajemmat taustatiedot keräysvaiheessa otetaan talteen, sitä paremmin aineistoja voidaan käyttää hyväksi muuhunkin kuin puhtaasti kieli-ilmiöiden tutkimiseen.

”Suomen kieli on hauskaa siksi, että se on kaunista”, kertoo yksi opiskelija itse kielestä.

 

Jarmo Harri Jantunen on dosentti ja yliopiston lehtori Oulun yliopistossa ja korpushankkeen johtaja.

 

Terve!

Mitä kuulu Saksassa? Mitä teet ja missä asut? Ja milloin tulet takaisin? Nyt on paljon luntaa Uumajassa. On pakkasasteita. Lämpömittari näyttää 1 aste. Tänään sataa vähän lunta. Nyt on pimeä kello kolme. Millainen marraskuu Saksassa?

Nyt olen kotona. Andreas on myös täällä. Hän tuli autolla. Pian on suomea kurssi. Oikein hyvin! :) Mutta valitettavasti en teki läksyyni… Perjantaina lähden Suomeen.

Näkemiin! Anna

 

Olen katsonut Menolippu Mombasaaniin televisiosta ennen. En tienyt että se oli suomalainen elokuva silloin. Mutta pidän siitä kovasti.

Elokuvassa kerrottiin nuori mies joka oli nimeltään Pete. Hän osai pelata hyvin kitaraa ja halusi osallistua bandiin. Mutta hänelle kerrottiin että hänellä on syöpä. Sairaalassa Pete tapasi Jusaa. Jusalla oli syöpä myös ja hän kuoli pian. Laulusta Jusa kuulin Mombasasta Afrikassa. Hän halusi mennä siihen. Jos täytyy kuolla, täytyy tehdä jotakin hyvää, esimerkiksi unelmaan toteuttuminen. Jusan unelma oli matka Mombasaan ja Pete halusi kertoa Katalle että hän rakastui häneen. Kata on Peteen kaunis oppikaveri. Pete ja Jusa pääsivät pakoon sairaalasta: Jusa meni ostamaan liput Mombasaan.

Laulu Mombasasta oli tosin hyvä ja tunsin vähän surulliseksi. Vaikka Jusa ei voi mennä Mombasaan, hän kuoli kuin hän oli siellä.

Jos minun täytyy tehdä yhtä asiaa, mitä se voisi olla? En ole varmaa. Unelma on upea! Toivo on kaunis. Ehkä on kaunein asia elämässä. En voi pelätä. Pitää juosta suoraan eteenpäin ja toteuttaa unelmaa!

(Katkelma Menolippu Mombasaan -elokuvan arvostelusta, kiinalainen keskitason opiskelija)



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.