LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Juha Ilvas: Meidän kuvamme – maa ja kansa. SKS 2008.

 

Taidekokoelman esittely kirjan muodossa on ongelmallinen tehtävä. Toisaalta pitää esitellä kokoelmaa kattavasti, mutta toisaalta teokset täytyy liittää taidehistoriaan niin kiinnostavalla tavalla, että lukija saadaan mukaan.

Taidehistorioitsija Juha Ilvas on onnistunut tällaisessa tehtävässä kohtalaisesti. Hän kertoo kirjassaan pari vuotta sitten perustetun Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen kokoelmista. Yhdistykseen kuuluu seitsemän jäsentä: Alfred Kordelinin yleinen edistys ja sivistysrahasto, Enson taidekokoelmat -säätiö, Fortumin Taidesäätiö, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Suomi, Taidesäätiö Merita ja UPM-Kymmenen kulttuurisäätiö.

Mukaan on otettu vain maalauksia, vaikka säätiöiden kokoelmissa on kiinnostavia muidenkin lajien edustajia. Kordelinin rahaston kokoelmissa on suppea mutta merkittävä veistosten osuus, Ensolla on kiinnostava kansainvälisen valokuvan kokoelma ja UPM-Kymmenellä melko kattava valikoima 1980-luvun suomalaista metalligrafiikkaa.

Ilvas on liittänyt säätiöiden kokoelmat kiinnostavalla ja yleistajuisella tavalla Suomen taidehistorian vaiheisiin. Ne tulevat pääpiirteissään esiin 1800-luvun alkukymmeniltä 1930-luvulle. Kirjan teemoja ovat Suomen maa ja kansa, porvarillinen elämänmuoto, Düsseldorfin koulukunnan maisemat, pariisilaiset mallit, talvi, idealismi ja realismi sekä pääkaupunkimme Helsinki. Näitä teemoja Ilvas käy läpi sekä katsauksessaan kultakauden taiteeseen että taiteilija- ja teosesittelyissä.

Keskeiseksi nousee se, millainen kuva maasta ja kansasta välittyy taideteosten kautta. Suomi-kuvan synnyssä maisemataide oli keskeisessä osassa. Ihannemaisemamme löydettiin – tai oikeastaan synnytettiin. Kätilöinä olivat kirjailijat, ennen muita J. L. Runeberg, joka ”Maamme”-runossaan kuvailee suomalaista maisemaa ylhäältä nähtynä. Myös Z. Topelius ahkeroi ihannemaiseman propagoinnissa.

Ylhäältä nähtyä järvimaisemaa maalasivat keskeiset taiteilijamme Ferdinand von Wrightistä Eero Järnefeltiin ja Pekka Haloseen. Ihannemaisemissa pääosassa ovat järvet, saaret, niemet ja lahdet. Mutta mukana on aina jotakin, joka muistuttaa ihmisen olemassaolosta: yksinäinen vaeltaja, paimen tai lauma kotieläimiä tai metsän keskeltä nouseva sininen savu.

Kesti melko kauan ennen kuin suomalaiset löysivät kuvauskohteeksi kaupungin. Erilaisia litografiasarjoja tehtiin jo 1800-luvun alkupuoliskolta lähtien, mutta maalaustaiteessa kaupunkikuvat yleistyivät oikeastaan vasta vuosisadan jälkipuoliskolla. Sellaista urbaanin elämän kuvausta kuin Keski-Euroopassa ei meillä syntynyt edes tulenkantajien innoittamana.

Entä sitten kansa? Sen kuvaamisessa muutos oli huomattava. Tuota muutosta havainnollistaakseen Ilvas esittää rinnan Robert Wilhelm Ekmanin teoksen Morsiussauna (1865) ja Akseli Gallen-Kallelan luonnoksen Lemminkäinen (1897). Ekmanin teoksen morsian on kuin suomalaiseen savusaunaan eksynyt antiikin jumalatar, kun taas Gallen-Kallelan Lemminkäinen on lihaa ja verta kaulassa näkyvää päivetyksen rajaa myöten.

1800-luvun lopulla kansantyypit kuvattiin kaunistelematta, mutta samalla ne saivat yksilöllisyyden. Gallen-Kallelan ”Sauna-Juonas” (1887) ei ole kukaan muu kuin juuri Sauna-Juonas. Hänen yhteiskunnallista asemaansa ei peitellä, mutta samalla hahmo henkii myös omalaatuista sankaruutta.

Tietenkin suuryritysten taidesäätiöiden kokoelmissa on myös muotokuvia säätyläisistä. Sekin elämäpiiri tulee teoksista kiinnostavalla tavalla esiin. Ja täytyy muistaa, että taiteilijoille muotokuvatilaukset olivat – ja ovat edelleen – tärkeä tulonlähde.

 

SEPPO HEISKANEN, vapaa toimittaja ja kuvataidekriitikko



Artikkelit
Pääkirjoitus: Mikä kumman työsuhdeolettama?

Hänet halusin tavata: Anna Kuismin tapasi Pekka Tarkan

Sinuhe ja Viljami – surun ja ilon veljekset

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

Agitaattoreita ja takinkääntäjiä – Teuvo Pakkalan ja Algot Untolan poliittinen kohtaaminen ja ero

Gruusian punainen kunnia

Kuoleman mysteeri ja valvonnan pitkä käsi – Hannele Huovi ei kaihda tabuja nuortenromaaneissaan

Suomalainen naispoliisi on kova ja pehmeä

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Ulkosuomalaisten historia saatiin kansien väliin

Haminan rauhan raja 1809 on kielellisen itsetunnon raja

Talonpoikaiskulttuurisäätiön pääoma on henkistä

Huomioita: Sisällöntuotannon ydinosaamisalueella

Tervetuloa käymään: Kirjoittamisen iloa Kotuksen kursseilta

Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea

Kulttuuriympäristöstä kampanjoidaan näyttävästi ensi vuonna

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

Kolumni: Talven menneet lumet

Kuus kirjallisuudesta

Arvioita, katsauksia: Lintutehtailua

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Arvioita, katsauksia: Suku elää suvun nimissä

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Arvioita, katsauksia: Ontto tutkielma synnistä ja sovituksesta

Arvioita, katsauksia: Kansanestetiikan kirjava kenttä

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Arvioita, katsauksia: Valtimolaisen talonpoikaiskulttuurin helmi

Arvioita, katsauksia: Kartanoelämää läpi vuosisatojen

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Arvioita, katsauksia: Sukupuolia on enemmän kuin kaksi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.