LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Pauli Kallio – Pentti Otsamo: M. A.  Castrén ja Siperian kielioppi. Otava 2008.

 

Historiallinen sarjakuva on vaativa laji. Kuinka herättää aihe henkiin? Miten saada eloa henkilöhahmoihin ja samaan aikaan säilyttää sekä yksityiskohtien että tarinan kuvaaman maailman uskottavuus? Käsikirjoittaja Pauli Kallion ja sarjakuvapiirtäjä Pentti Otsamon M. A. Castrén ja Siperian kielioppi onneksi onnistuu tehtävässä.

Ennen kaikkea tarina kertoo miehestä, jolla on kutsumus. Liitämme helposti kutsumus-termin uskonnolliseen tai poliittiseen hurmosmieleen. Jokaisen tieteiden ja taiteiden alalla työskentelevän olisi kuitenkin syytä tiedostaa, että uskoon heidänkin alansa harjoittaminen tai puolesta puhuminen perustuu. Vaikka lunta sataa tuvan täydeltä eikä ikkunaa näy missään, työtä ei voi jättää kesken.

Tähän tuntuu sarjakuvan perusteella uskoneen myös Matias Aleksanteri Castrén (1813–1852). Muun muassa ensimmäisenä Helsingin yliopiston suomen kielen professorina toiminut Castrén oli tunnettu kuivakkaasta huumorintajustaan. Sen vuoksi hän sopii samaa lajia paljon harjoittaneen Kallion kuvattavaksi.

Tervolassa syntynyt Castrén tunnetaan tiedemiehenä, joka paneutui eritoten Venäjän pienten kansojen tutkimiseen. Uralilaisten kielten ja etnografisen tutkimuksen pioneeri teki 1830–1840-luvulla useita tutkimusmatkoja muun muassa Karjalaan ja Suomen, Norjan ja Venäjän Lappiin. Pisimmän retkensä hän teki Siperiaan vuosina 1842–1844. Albumi keskittyy kuvaamaan tätä Pietarin tiedeakatemian rahoittamaa matkaa.

Otsamolta on aikaisemmin julkaistu muun muassa sarjakuva-albumit Pieni olento (1999) ja Pölykapseli (1995). Kallion kanssa hän on tehnyt urheilusarjakuvaa FC Palloseura, josta on julkaistu useita kokoelmia.

Otsamon selkeälinjainen, puhdas piirrostyyli miellyttänee monen sarjakuviin vihkiytymättömänkin silmää. Vaikka ”puhuvien päiden” vaikutelmaa ei täysin voi välttää, onneksi ne sentään virkkovat viisaita. Castrénin arkiset pohdinnat sopisivat huoneentauluksi lamahallituksen ministereillekin: ”Teoria on yksinkertainen, mutta käytäntö vaikea. Poro antaa vähiten aikaa ajattelemiseen juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsisi. Siis tunturin rinnettä laskettaessa.”

Kallion ja Otsamon tulkinta historiallisesta, oikeasti eläneestä merkkimiehestä on perinteinen: ei ulkokohtainen mutta objektiivinen ja tosiasioissa pitäytyvä. Sen huomaa, jos vertaa Siperian kielioppia vaikkapa Ville Rannan viimevuotiseen Kajaaniin. Rannan irrotteleva, ikonoklastinen tyyli oli lähempänä Erik Wahlströmin Tanssivaa pappia, jossa historialliset faktat ja fiktiivinen aines myös sekoittuvat herkullisesti. Parhaimmillaan rehellinen sepitteellisyys saa taiteilijan – ja lukijan – innostumaan, löytämään fiktion avulla ihmisen todellisen ytimen, Rannan ja Walhströmin tapauksessa epäilyn ja itseinhon.

Ehkä Kallioltakin olisi vaadittu samanlaista heittäytymistä. Teos on kiinnostava muttei tavattoman elämyksellinen. Albumin lopussa Castrén riutuu kuolemankielissä, mutta veristen yskösten makua suussa ei tunne.

 

VILLE HÄNNINEN, sarjakuviin erikoistunut vapaa toimittaja ja tietokirjailija



Artikkelit
Pääkirjoitus: Mikä kumman työsuhdeolettama?

Hänet halusin tavata: Anna Kuismin tapasi Pekka Tarkan

Sinuhe ja Viljami – surun ja ilon veljekset

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

Agitaattoreita ja takinkääntäjiä – Teuvo Pakkalan ja Algot Untolan poliittinen kohtaaminen ja ero

Gruusian punainen kunnia

Kuoleman mysteeri ja valvonnan pitkä käsi – Hannele Huovi ei kaihda tabuja nuortenromaaneissaan

Suomalainen naispoliisi on kova ja pehmeä

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Ulkosuomalaisten historia saatiin kansien väliin

Haminan rauhan raja 1809 on kielellisen itsetunnon raja

Talonpoikaiskulttuurisäätiön pääoma on henkistä

Huomioita: Sisällöntuotannon ydinosaamisalueella

Tervetuloa käymään: Kirjoittamisen iloa Kotuksen kursseilta

Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea

Kulttuuriympäristöstä kampanjoidaan näyttävästi ensi vuonna

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

Kolumni: Talven menneet lumet

Kuus kirjallisuudesta

Arvioita, katsauksia: Lintutehtailua

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Arvioita, katsauksia: Suku elää suvun nimissä

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Arvioita, katsauksia: Ontto tutkielma synnistä ja sovituksesta

Arvioita, katsauksia: Kansanestetiikan kirjava kenttä

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Arvioita, katsauksia: Valtimolaisen talonpoikaiskulttuurin helmi

Arvioita, katsauksia: Kartanoelämää läpi vuosisatojen

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Arvioita, katsauksia: Sukupuolia on enemmän kuin kaksi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.