LEHDEN UUSIN NUMERO

4/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Käytösoppaat ja naisellinen nainen

 

TUULA STENBERG

 

Tapakulttuuri erilaisine pukeutumista, seurustelua ja ruokailua koskevine muotoineen kiehtoo etenkin naisia. Käytöksen kultaiset säännöt on julkaistu moneen kertaan, mutta miten niiden sisältö on muuttunut ajan mukana?

 

Ei ole mitään uudenaikaisempaa kuin naisellinen nainen. Hän on tyyli tai muotivirtaus, joka ei koskaan mene ohi. Hän on todellinen johtaja, koska hän osaa ohjata miestään ja perhettään suostuttelun ja ihailun voimalla paremmin kuin mikään vallalla oleva virtaus.

Näin kirjoittaa Veronica Dengel 1947 suomeksi ilmestyneessä kirjassa Pidä kiinni miehestäsi! Mutta ennen kuin oltiin näin pitkällä, nuoren naisen piti oppia paljon. Apua tarjosivat käytösoppaat.

 

Näin saat kunnon miehen

Kellastuneet käytösoppaat ovat osa seuraelämän historiaa. Ja kun on kyse naisesta, niihin liittyy ihana lupaus: Palkintona hyvästä käytöksestä on kunnon aviomies ja paikka kauniin kodin hurmaavana emäntänä.

Oppaat kertovat myös yhteiskunnan muutoksista, perhe-elämän kuvioista, vaatimuksista ja vallankäytöstä. Niiden sormea heristävä tyyli ja vanhahtava kieli huvittavat nykynaista, mutta kirjoittajien vakavista tarkoituksista ei voi erehtyä.

Ensimmäisen suomeksi julkaistun käytösoppaan tekijä oli hollantilainen renessanssifilosofi ja teologi Erasmus Rotterdamilainen. Gullainen kiria nuorukaisten tapain sijwollisuudest (1670) päätyi kuitenkin vain harvojen nuorukaisten käsiin.

Itsenäisyyden ajan alkuvuosina ja maailmansotien välisenä aikana yhä useammat suomalaiset innostuivat kirjoittamaan soveliaan käytöksen ja seuraelämän vaatimuksista. Taustalla oli vilkastunut muutto kaupunkeihin, missä seuraelämän taidot olivat tarpeen vierailuilla, teattereissa, konserteissa, kahviloissa ja ravintoloissa.

 

Kuinka tehdä Otto onnelliseksi

Kai Häggman kertoo teoksessa Perheen vuosisata (1994), että helsinkiläisen kauppiassuvun jäsen Otto Wasenius lahjoitti käytösoppaan kihlatulleen Carolinalle, joka kiitti kirjeessään:

Suokoon Jumala, että kykenen elämään ja toimimaan näiden oppaiden mukaan, sillä silloin Sinä, rakastettu Otto Tulet onnelliseksi ja tyytyväiseksi.

Opaskirjojen menetystarina alkoi perheen vuosisadaksi kutsutulla 1800-luvulla. Oikea elämäntapa oli niiden keskeinen käsite. Kirjoittajat olivat alkuaikoina usein miehiä, jotka näin määrittelivät käytösmalleja, vaikka ohjeet kohdistettiin usein tytöille ja naisille.

Monet suomalaiset kirjoittajat olivat toimittajia, diplomaatteja ja opettajia, jotka joskus piiloutuivat nimimerkin suojiin. Brummel & co oli toimittaja ja lähetystövirkailija G. H. Theslöf. Toimittaja Erkki Kivijärvi oli Bagheera ja Huomioitsija eli Armas Yöntilä toimi 1930-luvulla asianhoitajana Prahan suurlähetystössä.

”Painosten kuningattariksi” kohosivat sodan jälkeen kuitenkin Jokaisen naisen kirjan (1945) toimittanut Eeva-lehden päätoimittaja Lempi Torppa, jonka sanotaan kirjoituksillaan ja persoonallaan välittäneen modernin naisen kuvaa, sekä kodin taloustieteen professori, Marttaliitossakin ahkeroinut Elli Saurio.

 

Kaupunkielämän katseet ja naisen nimikortit

Käytösoppaat olivat kukoistavaa neuvokirjallisuutta, jossa seremonialliset säännöt kytketään moraalisen järjestyksen ylläpitämiseen, sanoo Suomessa ilmestyneitä käytösoppaita sadan vuoden ajalta (1886–1986) tutkinut Aino Sinnemäki. Hänen tutkimuksessaan oli mukana 47 kirjaa, joista oli otettu 160 painosta. Painosmäärät ylsivät satoihin tuhansiin.

Suosiosta kertovat myös käytössä kuluneet kirjat, jotka omistuskirjoitusten perusteella ovat olleet lahjoja isiltä ja äideiltä tyttärille ja sulhasilta nuorikoille. Ensi askeleet seurustelun taitoihin opittiin kotona. Sinnemäki toteaakin, että käytösoppaat ottivat vahvasti osaa kotikulttuurin luomiseen.

Kivijärven laatima Seurustelun taito (1925) on hyvä esimerkki kaupunkilaisen seuraelämän tarpeista. Teoksessa Nykyajan sininen kukka (1995) Ritva Hapuli toteaa, että Kivijärvi halusi Olavi Paavolaisen tavoin nykyaikaistaa suomalaiset ja opettaa nuoren ja nopeasti kansainvälistyvän maan asukkaille vielä ”vakiintumattomia perinnäistapoja”.

Tällaisia olivat muun muassa vieraiden ihmisten kohtaaminen ja uusiin tilanteisiin sopeutuminen. Nämä olivat tärkeitä myös isänmaallisen näkökulman vuoksi, sillä ”johtopäätökset koko kansasta tehdään ulkomaalaisten kohtelun perusteella”. Kivijärven mukaan se mittapuu, jolla maailma arvioi ihmiskelpoisuutta, koostuu lukemattomista pikkuseikoista; ruumis, vaatetus ja ulkonäkö toimivat persoonallisuuden ilmaisijoina. Ohikulkijoita piti katsoa huomaamattomasti ja samalla teeskennellä, ettei itse huomannut tulleensa katsotuksi.

Käyttäydytkö moitteettomasti?, kysyy ”E. Tiketti” hilpeitäkin sävyjä sisältävässä samannimisessä kirjassaan (1944). Hän vetoaa luonnollisuuteen, mutta käyttää monta sivua nimikortin antamista koskeviin sääntöihin, jotka naiselle olivat tiukat: Naimisissa oleva nainen ei koskaan antanut nimikorttiaan miehelle. Ei näet ole sopivaa, että naimisissa olevan naisen kortti joutuu miesten käsiin.

 

Kotitapoja uusissa oloissa

Vanhasta oli vaikea luopua, oppaissa todettiin, mutta uudet tavat olivat jokaisen oman edun mukaisia. Yöntilä viittaa 1940-luvun alussa vielä säätyjen mukaisiin seurustelutapoihin, mutta jatkaa, että samat säännöt koskevat kaikkia. Tämä johtuu lähinnä tietenkin siitä, että luokkarajat ovat yhä suuremmassa määrässä hävinneet ja eri yhteiskuntapiireihin kuuluvat henkilöt ovat joutuneet seurustelemaan toistensa kanssa.

Jokaisen naisen kirjassa Lempi Torppa perustelee teoksen tarvetta sillä, että naisen elämänpiiri oli laajentunut ”patriarkaalisesta kodinnaisesta maailmankansalaiseksi” ja korostaa, että kirja on tarkoitettu kaikille naisille iästä, yhteiskunnallisesta asemasta ja ammatista riippumatta. Sodanjälkeisen Suomen niukkuudessa kirjan vaatimukset vaikkapa puvuista, hatuista ja asusteista jäivät monille haaveiksi.

Vanhan kirjan marginaalista löytyy kuitenkin lukijan hyväksyvä huutomerkki, kun vapaaherratar Elsa von Born kirjoittaa tahdikkuudesta, jota naisen on osoitettava ravintolassa. Kun herra maksaa laskun, katselkaa silloin muualle aivan kuin ette huomaisi mitään.

Elli Saurion Osaatko käyttäytyä? Kirja tytöille ilmestyi 1940-luvun lopulla. Suuret ikäluokat istuivat kuitenkin jo koulunpenkillä, kun 1960 neljännen painoksen esipuheessa tekijä vielä vakuuttaa lukijaa säätykiertoon vedoten, sillä työläisäidinkin tytär voi joutua vaikkapa yhteiskunnan huipun puolisoksi  – – ja sen johdosta tulla kiskaistuksi irti entisestä elämänpiiristään ja joutua luomaan kodin ja kotitapoja aivan uusissa oloissa. Huoli siitä, osaako käyttäytyä sopivalla tavalla, on aivan luonnollinen.

 

Sui suusi ja tee mies kiitolliseksi

Entisestä elämänpiiristä kiskaistavalta tytöltä vaadittiin monenlaisia ponnisteluja. Saurio aloittaa ”ruumiillisesta olemuksestamme”:

Yläruumis ei saa huojua eikä nykiä mihinkään suuntaan. – – Lantio ei saa loksahdella. Polvien tulee ojentua joka askelella, mitä menetelmää käyttäen pääsee myös parhaiten eteenpäin. – – On tärkeätä kyetä löytämään persoonalleen sovelias sijoituspaikka. Varsinkin laiskanlinnassa istuessa on varottava, ettei ”koko alakerta” näy hameen alta.

Kun oli kyse miehestä, omista mieltymyksistä ei sopinut välittää: Mies on aina kiitollinen, jos hänen seuralaisensa osoittaa mielenkiintoa hänenkin harrastuksiinsa ja työhönsä, josta hän mielellään puhuu. Omaan kavaljeeriin on aina kohdistettava huomio, siinäkin tapauksessa ettemme ole häneen erikoisen ihastuneita, ja varsinkin jos hän on ujo ja kömpelö.

Kaikkeen ei sentään tarvinnut suostua: Ei ole eduksi tulla nähdyksi jonkun rentustelevan miehen daamina, ja viisas tyttö karttaa hataria lörppösuita ja miestä, joka nimeltä mainiten kertoo aikaisemmista rakkausseikkailuistaan.

Kielen uusiutumista käytösoppaat kestivät vaivoin. Sitaatit ovat kovassa käytössä, kun Sauriokin suitsii puhekieltä. Tyttöjen ja naisten oli erikseen varottava epäjohdonmukaisuuteen ja liioitteluun taipuvaista kieltään.

On tavallisesti aivan yli maalin ammuttua sanoa jotakin ”hirveän rumaksi”, mutta aivan mieltä vailla on sanoa jotakin ”hirveän kauniiksi” tai ”kamalan kivaksi”. Parasta totutella ”sukimaan suutaan” myös tyttöseurassa, muutoin tällaiset ”naisellisuudet” luiskahtavat huomaamatta huuliltamme missä seurassa tahansa.

 

Naiselle kuuluu kauneus

Naisellinen nainen on kirjan päämäärä, jonka Saurio kaikkien oppien ja vaatimusten jälkeen ylevästi kiteyttää: Erityisesti naiselle kuuluu kauneus, ulkonainen ja sisäinen, sopusointuiseksi kokonaisuudeksi yhtyneenä. – – Vaikka elämmekin nykyään murroskautta, jolloin naissuku repäisevin ottein pyrkii vapautumaan erinäisistä entisistä kahleistaan, naisellisuus on ja pysyy kuitenkin ikuisesti samana.

Kellastuneessa Pidä kiinni miehestäsi! kirjassa on omistuskirjoitus ”Ekille onnittelut Esteriltä 8/5 1947”. Kirjan loppuosan sinetöidyt ohjeet ovat olleet sananmukaisesti liimaparilla ”lukittuina”. Erään sivun kulma on käännetty merkiksi, siinä lukee:

Mitä näetkään loihtiessasi mieleesi naisellisen naisen kuvan? Naisen, jolla on kunniantuntoa ja rohkeutta, huumorintajua ja lempeyttä, arvokkuutta ja ystävällisyyttä, sanalla sanoen ”hyvän naisen”. Hän on nainen, jonka puoleen mies kääntyy ollessaan vaikeuksissa, nainen, jonka ymmärtämys ja jalomielisyys ovat hänen lastensa turvapaikka.

Tämänkö Ester halusi Ekinsä tietävän?

 

Tuula Stenberg on turkulainen toimittaja.

 

AIHEESTA ENEMMÄN

Kai Häggman, Perheen vuosisata. Suomen Historiallinen Seura 1994.

Aino Sinnemäki, ”Sadan vuoden tapasuositukset Suomessa.” – Sosiologia 28/1991.



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.