LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Brysselin pappilan kirjasto on toiminut kahdeksan vuotta, ja lainattavana on 3 700 teosta. Kirjaston perustaja Leena Salakari (oik.) ja kirjastotoimikunnan puheenjohtaja Jaana Rantasuo. (Kuva: Ilkka Luukkonen)

 

HELI MATTILA

 

Siirtolaisuutta ja identiteettiä on tutkittu viime vuosina melko paljon, mutta aihetta on tarkasteltu lähinnä yhteiskunnalliselta kannalta. Ulkosuomalaisten suhde suomalaiseen kirjallisuuteen on jäänyt vähälle huomiolle. Belgiansuomalaisille suomalainen kirjallisuus merkitsee yhteyttä kotimaan kulttuuriin ja kieleen.

 

Useat suomalaiset ovat viime vuosina muuttaneet työn takia Belgiaan. EU:n vuoksi heitä on maassa niin paljon, että heidän on mahdollista rakentaa oma kulttuuripiiri. Alue on erityisen kiinnostava lukututkimuksen kannalta: mitä belgiansuomalaiset lukevat ja miksi he lukevat suomalaista kirjallisuutta?

Ulkosuomalaisten pitää nähdä vaivaa hankkiakseen äidinkielistä luettavaa. Belgiansuomalaisten kannalta on erittäin merkittävää, että Brysselissä toimii Merimieskirkko (Pappila) kirjastoineen. Se ja Suomi-klubi vaikuttavat myös suomalaisten yhteisöön integroitumiseen. Kirjastoa pidetäänkin todellisena aarreaittana, henkireikänä ja ilon aiheena.

Pappilaan pääsee helposti metrolla, ja vapaaehtoisvoimin toimiva kirjasto on auki tiistaista sunnuntaihin. Kirjastoa käytetään ahkerasti: suomalaisia lainaajaperheitä on satoja, ja vastaajista suuri osa pitää kirjastoa tärkeimpänä kirjojen hankintakanavana. Lainattavana on noin 2 500 teosta, joista puolet on kotimaisia. Lahjoitukset lisäävät kirjavalikoimaa merkittävästi, ja kirjatorilla kerätään rahaa uusiin hankintoihin.

Belgiansuomalaiset hankkivat kirjoja runsaasti myös Suomen-matkoillaan, ja jonkin verran kirjoja ostetaan verkkokaupoista. Sosiaalisen verkoston merkitys on kuitenkin internetiä suurempi, sillä kirjoja lainaillaan usein ystäviltä ja saadaan lahjaksi Suomesta.

 

Kirjallisuuden suurkuluttajia

Suomalaiset ovat EU-maiden ahkerimpia lukijoita, mutta kyselyyni vastanneet 86 belgiansuomalaista tuntuvat olevan vielä ahkerampia: he lukevat keskimäärin yli 30 teosta vuodessa. Suurin ryhmä oli 40–59 teosta lukevien joukko. Aktiiviseksi lukijaksi on joissakin tutkimuksissa määritelty noin 20 kirjaa vuodessa lukevat – yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneesta on sen perusteella aktiivisia lukijoita.

Jotkut vastaajat mainitsivat, että he lukevat Belgiassa enemmän kuin ehkä lukisivat Suomessa, mikä kertoo kirjojen tärkeydestä ulkomailla asuessa. Myös esimerkiksi Ruotsiin muuttaneet suomalaiset ovat 1970-luvulla lukeneet poikkeuksellisen paljon.

Erityisen tärkeänä suomalaisia kirjoja piti yli puolet vastaajista, mutta suomalaisia teoksia luetaan silti ulkomaisia vähemmän. Ulkomaisia on toki saatavillakin enemmän, myös alkuperäiskielellä. Yli kolmannes ilmoitti lukevansa kotimaisia teoksia yhtä paljon kuin ulkomaisia, ja viidennes lukee enemmän kotimaisia.

Kaunokirjallisuutta luetaan ahkerasti, mutta moni lukee myös tietokirjoja. Määriä on tosin vaikea verrata, sillä monesti tietokirjan lukeminen on toisenlaista kuin fiktiivisten tekstien: tietokirjaa ei välttämättä lueta kannesta kanteen, ja sitä saatetaan tutkia useinkin.

 

Härkönen on suosituin

Vastaajista kaksi kolmasosaa mainitsi suosikkilajikseen dekkarit. Jännityskirjallisuudeksi luokiteltavat teokset ovat suosiossa myös Suomessa. Belgiansuomalaisia kiinnostavat lisäksi elämäkerrat, runot ja historialliset romaanit. Lajivalintojen syyksi mainittiin muun muassa se, että dekkarit saavat työn ja arjen unohtumaan ja että erilaiset elämäntarinat auttavat omassa elämässä eteenpäin.

Selkeäksi suosituin kirjailija on Anna-Leena Härkönen, jonka teoksia lukevat kaikenikäiset 16-vuotiaista lähtien. Sukupuolten välinen ero tosin näkyy: vain yksi mies mainitsi Härkösen. Suosikkimainintoja saivat paljon myös Ilkka Remes, Leena Lehtolainen ja Mika Waltari. Kärkikymmenikössä ovat vielä Kjell Westö, Pirkko Saisio, Virpi Hämeen-Anttila, Väinö Linna, Anja Snellman, Kaari Utrio ja Arto Paasilinna.

Nykykirjailijat mainitsi noin neljä viidesosaa vastaajista. Nykykirjailijoiden teosten lukeminen pitää lukijan ajan hermolla suomalaisesta kulttuurista. Heistä kirjoitetaan mediassa, heitä nostetaan esiin esimerkiksi Finlandia-palkinnolla, ja heidän teoksiaan löytää helposti kaupoista.

Nykykirjailijoiden suosio näkyy myös suomalaisissa lainaus- ja myyntitilastoissa. Belgiansuomalaiset lukevat sellaisten kirjailijoiden teoksia, jotka ovat Suomessakin myydyimpiä. Erona on se, että Belgiassa asuvien suosikiksi kirjailijoiden uudet teokset nousevat hieman myöhemmin.

Kirjailijoita nimettiin huomattavasti enemmän kuin kirjoja. Teosten nimien sijasta joku totesi Tove Janssonin teosten olevan sykähdyttäviä, ja joku toinen kirjoitti Maria Kallio -dekkareiden olevan mielilukemistaan.

Klassikoitakin tuli esiin – muun muassa Seitsemän veljestä, Kalevala, Sinuhe, egyptiläinen, Täällä Pohjantähden alla ja Alastalon salissa –, mutta ne olivat yleensä yksittäisiä mainintoja. Mielikirjatutkimuksissa nousevat esille yleensäkin melko tuoreet ja paljon esillä olevat nimet.

Belgiansuomalaisia ja suomensuomalaisia yhdistää myös se, että naiset lukevat molempien sukupuolten kirjoittamia teoksia, mutta mieslukijat lukevat nimenomaan miesten kirjoittamia kirjoja.

Kirjailijamaininnat näyttävät vahvistavan sitä käsitystä, että kirjalta odotetaan edelleen toisaalta arkisia mutta ongelmallisia asioita ja toisaalta omasta arjesta turvallisen kaukana olevaa jännitystä.

 

Yhteyttä Suomeen vaalitaan

Belgiansuomalaiset lukevat suomalaisia teoksia ennen kaikkea rentoutuakseen, kuten lukijat yleensäkin, mutta muitakin syitä mainittiin runsaasti.

Siteen suomalaiseen kulttuuriin mainitsi yli puolet, ja miltei joka toinen kertoi syiksi suomalaisen identiteetin ja äidinkielen ylläpitämisen, kirjojen teemat sekä lukemisen helppouden vieraskielisiin teoksiin verrattuna. Äidinkielisen kirjan lukeminen on monien mielestä vivahteikkaampaa ja nautinnollisempaa kuin vieraskielisen, vaikka vierasta kieltä osaisi hyvin. Jotkut kertoivat lukevansa suomalaisia kirjoja työn tai opiskelun vuoksi.

Eräs vastaaja kertoi lukevansa suomalaisia teoksia vain äidinkielen ylläpitämisen vuoksi. Hänelle on ulkomailla asuessa herännyt tarve tutustua paremmin suomalaiseen kirjallisuuteen, varsinkin klassikoihin. Hän määritteli sen tarpeeksi ylläpitää suomalaista identiteettiä, vaikkei sitä itse edes tiedostaisi. Tutkimuksen perusteella toteamus sopii monen ulkosuomalaisen elämään.

Eräs vastaaja kuvasi kotimaisen kirjallisuuden merkitystä ulkosuomalaiselle näin: Suomalaisesta kirjallisuudesta heijastuu suomalainen identiteetti ja maailmankuva, mikä muistuttaa suomalaisuudesta. Tosin myös ulkomaalainen kirjallisuus on hyvin tärkeää, koska se avartaa tätä maailmankuvaa.

Joku epäili, että haluun lukea kotimaisia teoksia liittyy nostalgiaa, ja joku toinen totesi tutun miljöön ja hengen tärkeiksi samastumisen kannalta.

Kirjojen symbolinen merkitys voi kasvaa ulkomailla asuessa: kirja on muutakin kuin hyllyn koriste – se on konkreettista, pysyvää ja suomalaista. Vastaajien suosikkikirjailijat eivät kuitenkaan ole erityisesti suomalaisuuden kuvaajia, joten suomalaisuusarvo liittynee enemmänkin kirjan kieleen ja kirjailijan kansallisuuteen. Myös kansainvälisyys tuo kosketuspintaa ulkosuomalaisten elämään.

Vaikka lukeminen on belgiansuomalaisille tärkeää kirjailijan kansallisuudesta riippumatta, suomalaisen kirjallisuuden merkitys rentoutumisen välineenä ja monipuolisen yhteyden säilyttäjänä suomalaisuuteen merkitsee heille paljon.

 

Heli Mattila on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joka on tehnyt sivuainetutkielman Belgiansuomalaiset suomalaisen kirjallisuuden lukijoina Tampereen yliopistoon (2008). 



Artikkelit
Pääkirjoitus: Mikä kumman työsuhdeolettama?

Hänet halusin tavata: Anna Kuismin tapasi Pekka Tarkan

Sinuhe ja Viljami – surun ja ilon veljekset

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

Agitaattoreita ja takinkääntäjiä – Teuvo Pakkalan ja Algot Untolan poliittinen kohtaaminen ja ero

Gruusian punainen kunnia

Kuoleman mysteeri ja valvonnan pitkä käsi – Hannele Huovi ei kaihda tabuja nuortenromaaneissaan

Suomalainen naispoliisi on kova ja pehmeä

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Ulkosuomalaisten historia saatiin kansien väliin

Haminan rauhan raja 1809 on kielellisen itsetunnon raja

Talonpoikaiskulttuurisäätiön pääoma on henkistä

Huomioita: Sisällöntuotannon ydinosaamisalueella

Tervetuloa käymään: Kirjoittamisen iloa Kotuksen kursseilta

Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea

Kulttuuriympäristöstä kampanjoidaan näyttävästi ensi vuonna

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

Kolumni: Talven menneet lumet

Kuus kirjallisuudesta

Arvioita, katsauksia: Lintutehtailua

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Arvioita, katsauksia: Suku elää suvun nimissä

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Arvioita, katsauksia: Ontto tutkielma synnistä ja sovituksesta

Arvioita, katsauksia: Kansanestetiikan kirjava kenttä

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Arvioita, katsauksia: Valtimolaisen talonpoikaiskulttuurin helmi

Arvioita, katsauksia: Kartanoelämää läpi vuosisatojen

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Arvioita, katsauksia: Sukupuolia on enemmän kuin kaksi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.