LEHDEN UUSIN NUMERO

2/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

E. A. Saarimaa Aleksis Kiven tutkijana

Selittäjän muistiinpanot

 

MINNA MAIJALA

 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa toimitetaan parhaillaan kriittisiä editioita Aleksis Kiven teoksista. Kerta ei ole ensimmäinen; 1900-luvun alussa Kiven tekstejä analysoi ja tulkitsi maisteri E. A. Saarimaa.

 

Ankarana oikeakielisyysmiehenä tunnettu Eemil Arvi Saarimaa (1888–1966, vuoteen 1905 saakka Emil Arvid Söderholm) oli uuttera kirjallisuuden toimittaja ja kielen korjaaja. Lukuisten koululaislyhennelmien ja tekstikokoelmien lisäksi hän toimitti sekä Aleksis Kiven että Minna Canthin kootut teokset.

Kiven Kootut teokset I–IV SKS julkaisi 1915–1919 ( IV osan kirjeet toimitti Viljo Tarkiainen) ja Canthin Kootut teokset I–IV Otava vuosina 1917–1920. Canthin teossarjan viidenneksi osaksi oli tarkoitus liittää erillinen kokoelma selityksiä sekä käsikirjoitusversioita ja niiden vertailuja, mutta tämä Saarimaan esipuheessaan mainitsema osa ei koskaan ilmestynyt. Canthin Kootuista teoksista jäi näin puuttumaan kriittinen osuus, joka on keskeinen SKS:n julkaisemissa Kiven kootuissa.

 

Diplomaattista tarkkuutta

Kiven Kootuista teoksista suunniteltiin yksityiskohtaisia kriittisiä editioita, joihin merkittäisiin kaikki variantit ja muutokset. Tämä käy ilmi SKS:n kirjallisuusarkiston Saarimaa-arkistossa säilyneistä julkaisutoimikunnan pöytäkirjoista.

Toimituskuntaan kuuluivat Yrjö Hirn, A. V. Koskimies, Viljo Tarkiainen, O. E. Tudeer, E. N. Setälä sekä ensimmäisen kokouksen sihteerinä ja koollekutsujana SKS:n sihteeri ja Setälän professuuria hoitanut E. A. Tunkelo, jonka tilalle toimikunnan sihteeriksi tuli myöhemmin E. A. Saarimaa. 

Päätettiin, että ”diplomaattista tarkkuutta oli mahdollisuuksia myöten noudatettava”. Teosten murteellinen kieli oli säilytettävä ja ainoastaan kaikkein ilmeisimmät paino- ja oikeinkirjoitusvirheet korjattava. Päätekstiin ei saanut tulla mitään, mitä Kivi ei ollut hyväksynyt. Muutokset oli tarkoitus ilmoittaa ”apparatus criticuksessa”, joka päätettiin ”yleisön mukavuuden ja menekin lisäämisen takia” sijoittaa teoksen loppuun. Keskustelua herättivät erityisesti teosten typografiset piirteet, runojen toisinnot ja kielen ”normaalistaminen”.

Koottujen teosten toimittaminen vei noin seitsemän vuotta. Ensimmäisenä julkaistiin IV osa, Runot ja kirjeet (1915), sitten muun muassa aiemmin julkaisemattoman näytelmän Olviretki Schleusingenissä sisältänyt III osa (1916) ja vuonna 1919 kaksi ensimmäistä osaa tutumpia Kiven teoksia.

Pöytäkirjat osoittavat, että hanke aloitettiin perusteellisesti ja kunnianhimoisesti. Ne ovat suomenkielisine pioneeritermeineen mielenkiintoisia dokumentteja tekstikritiikin historiasta Suomessa.

Kaikilta osin Saarimaan työ ei noudattanut tavoiteltua diplomaattista tarkkuutta, vaan Koottuihin teoksiin on tehty runsaasti dokumentoimattomia muutoksia. Saarimaan editioihin on kuitenkin luotettu, sillä niihin perustuvat useimmat myöhemmät Kivi-editiot, joissa kielen ”normaalistamista” on jatkettu.

Saarimaa kirjoitti useita artikkeleita Kiven kielestä ja tyylistä. Vuonna 1919 hän julkaisi teoksen Seitsemän veljeksen ja Nummisuutarien selityksistä. Se laajeni myöhemmin kattamaan kaikki Kiven teokset ja ilmestyi 1964 nimellä Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin. Se jakautuu karkeasti ottaen sananselityksiin ja kirjallisiin viitteisiin, joita on kiitelty etenkin Raamatun ja hengellisen kirjallisuuden osalta.

 

Kiven kielen sanakirja

Saarimaa-arkistossa on runsaasti luonnoksia ja muistiinpanoja työn vaiheista. Kiinnostavimpia ovat hänen laajat julkaisemattomat käsikirjoituksensa ”Kiven tyyli” ja ”Kiven sanakirja”. Arkiston käytettävyyttä vaikeuttaa se, että Saarimaa on käyttänyt käsikirjoituksissaan runsaasti pikakirjoitusta.

Saarimaan kuoleman jälkeen SKS teetti sanakirjan viimeisimmästä käsikirjoituksesta sidotut näköiskopiot tutkijakäyttöön. Sanakirjatyötä jatkoi Seppo Räsänen, jonka korjaama ja täydentämä käsikirjoitus (1977) on luettavissa SKS:n kirjastossa.

Käsikirjoituksesta julkaistiin Virittäjässä Terho Itkosen lausunto 1984. Itkonen vertasi Kiven kielen sanakirjaa muun muassa Ibsenin ja Puškinin tuotannosta tehtyihin sanakirjoihin ja esitti korjauksia. Hänestä tärkeintä olisi sanakirjan sanahakemiston täydentäminen, esimerkkivirkkeiden, sitaattien ja merkitysryhmien lisääminen sekä rakenteen ja järjestyksen selkeyttäminen.

Itkosen mukaan käsikirjoitus ei tuonut riittävän painokkaasti esiin Kiven sanaston värikkyyttä ja ilmaisuvoimaa. Viittaukset nurmijärveläiseen murrepohjaan ovat hänestä arvokas lisä.

SKS:ssa suunniteltiin sanakirjan julkaisemista Eino Kauppisen, Simo Konsalan ja Kai Laitisen vuonna 1984 julkaistujen Kiven Koottujen teosten viidentenä osana. Sitä ei kuitenkaan julkaistu, ja Räsäsen kuoleman jälkeen sanakirjahanketta on jatkanut Tuomo Tuomi.

 

Kiven tyyli tarkastelussa

”Kielellis-stilististä” tutkielmaa Kiven tyylistä on arveltu Saarimaan väitöskirjan käsikirjoitukseksi. Työn ohjaaja oli Saarimaan arkiston kommenttikirjeistä päätellen Viljo Tarkiainen, joka loi väitöskirjassaan Aleksis Kiven ”Seitsemän veljestä” (1910) perustan Kiven tyylin ja huumorin tarkastelulle. Tarkiaisen ensimmäinen, työsuunnitelmaa kommentoiva kirje on päivätty vasta juhannuksena 1922 ja hänen yksityiskohtaiset, romanttista tyyliä koskevat huomautuksensa ovat ilmeisesti vielä myöhäisempiä.

Saarimaan ”Kiven tyyli” -tutkielmasta on säilynyt kaksi versiota. Niistä ensimmäinen jakautuu Tarkiaisen ehdottamaan kolmeen osaan: 1) Romanttinen tyyli, 2) Realistinen tyyli ja 3) Tyylissä ilmenevä huumori. Toinen käsikirjoitus sisältää romanttista tyyliä käsittelevän luvun.

Saarimaan ja Tarkiaisen suunnitteleman rakenteen mukaisesti realistista tyyliä käsittelevässä luvussa olisi puolestaan käsitelty muun muassa kansanomaisia aineksia, kuten kansanrunoutta, kirosanoja ja sananparsia. Lisäksi ajatuksena oli havainnollistaa Kiven omakohtaisia realistisia pyrkimyksiä ”yksilöllisen kielenkäytön avulla”, kuten Tarkiainen asian ilmaisee.

Kolmannessa luvussa oli määrä käsitellä Kiven huumoria esimerkiksi romanttisen ja realistisen ainesten sekoittumisen eli korkean ja matalan, juhlallisen ja arkisen yhteen kietoutumisen kautta.  Näkyvissä olevat ”vieraiksi” kutsutut ainekset ja Kiven yksilöllinen luomiskyky asetetaan Saarimaan tutkielmassa eri alalukuihin.

 

”Selitä se, niin selität kaikki”

Saarimaan tutkielman perusajatuksena on, että tietyt sanat ja käsitteet – kuten aurinko ja päivä – kantavat mukanaan romanttista, realistista tai humoristista tyyliä, mutta tekijä ei juuri kyseenalaista tai perustele näitä merkityksiä. Käsikirjoitus on luettelomainen, ja siitä jää tuntu, että analysoijan oma ajatus oli vasta syntymässä.

Tarkiainen kehotti Saarimaata avaamaan ja selkeyttämään käsitteitä ja argumentointia. Monet Saarimaan esimerkkisanoista – esimerkiksi korppi, lumi ja koivu – viittaavat Tarkiaisen mukaan sekä romanttiseen että realistiseen tyyliin ja että tyylien eroa olisi korostettava. Romanttista tyyliä käsittelevää, valmiimpaa käsikirjoituslukua Tarkiainen kommentoi, että siitä puuttui romantiikan kannalta mitä olennaisin Kiven rakkauskäsitys. Tarkiaisen mukaan romanttinen ikävöinti ilmenee Kivellä juuri ”onniautuuden” ikävöimisenä. ”Selitä se, niin selität kaikki”, Tarkiainen neuvoi.

Saarimaan käsikirjoitukset heijastelevat selvästi oman aikansa paradigmoja ja tarjoavat uudemmalle tutkimukselle lähtökohtia ja johtolankoja, joista edetä kohti perustellumpaa, nykyaikaisen argumentaatiotavan mukaista analyysia. Koottujen teosten toimittajan arkisto on tärkeä osa suomalaisen tekstikriittisen editoinnin ja tutkimuksen historiaa ja inspiraation ja opin lähde 2000-luvun kriittisille editioille.

 

Minna Maijala on filosofian tohtori ja kirjallisuudentutkija. Hän kirjoittaa tieteellistä kirjailijaelämäkertaa Minna Canthista. 



Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.