LEHDEN UUSIN NUMERO

3/2009
Etusivu      Arkisto      Palaute      Yhteystiedot      Tilaa      Omat tiedot     

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

 

Sosiaalihistorian professori Matti Peltonen luonnehtii 1950-lukua muistin katvealueeksi: siitä ei ole tutkimukseen perustuneita kiteytyneitä kuvia. Muita toisen maailmansodan jälkeisiä vuosikymmeniä, etenkin suuren muutoksen 1960-lukua, on tutkittu eri näkökulmista. Kiinnostavaa onkin, että aikakausi jää kahden merkittävän murroksen väliin; 1950-luku edeltää ja seuraa suurta murrosta.

Murroksen ja jatkuvuuden ohella 1950-lukua leimaavat myös tunteet, kuten nostalgia. Suurten ikäluokkien lapsuus sijoittuu 1950-luvulle. Lapsuuden muistoja tutkinut etnologi Pirjo Korkiakangas huomauttaa, että 1950-luvulla syntyneet kuuluvat vielä suurilta osin agraarisen perinnön piiriin. He ovat kuitenkin viimeinen sukupolvi, joka on viettänyt nykypäivänä nostalgisoiden muistellun maalaislapsuuden.

 

Uusia esineitä ja modernismia

Teoksessa Suuret ikäluokat (2005) korostetaan 1950-luvun olleen täynnä pieniä arkisia murroksia, kuten elintason nousuun liittyvien uutuustuotteiden ilmestymisiä. 1950-luku onkin kiinnostanut ja kiinnostaa edelleen esimerkiksi esinetutkijoita.

1950-lukua muistellessa mainitaan usein vuosikymmenen kulttuuri- ja urheilutapauksia. Ajan populaarikulttuurista on koottu artikkelikokoelma Rillumarei ja Valistus – Kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa (1996).

Helsingin yliopiston Yhteiskuntahistorian laitoksessa meneillään olevassa Matti Peltosen tutkimusprojektissa Muotoiltu arki: kansallista identiteettiä muokkaamassa 1950–1980-lukujen Suomessa keskitytään suomalaisen muotoilun kultakauteen. Tarkastelun kohteena on modernin muotokielen läpimurto kuluttajien arkielämään ja siihen liittyvät kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät.

1950-luku askarruttaa myös kirjallisuudentutkijoita. Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksessa väitöskirjojaan valmistelevat Helena Ruuska ja Elise Nykänen tutkivat Marja-Liisa Vartion proosaa ja 1950-luvun modernismia. Ruuska keskittyy romaaniin Kaikki naiset näkevät unia (1960), joka kuvaa 1950-luvun arkea. Nykänen tarkastelee Vartion retoriikkaa ja kuvallisia aineksia hahmottaen näin kirjailijan tuotannon yhteyksiä 1950-luvun modernistiseen runousoppiin ja estetiikkaan.

 

Muistot ja representaatiot

Jyväskylän yliopistossa on aluillaan tutkimushanke 1950-luvun muistot ja representaatiot. Sen keskeiset teemat ovat työ, koti ja kuluttajuus. Hankkeessa lähestytään 1950-lukua metaforana; tarkastellaan 1950-luvun arjen aineellisia ja emotionaalisia ympäristöjä sekä niiden synnyttämiä muistoja ja representaatioita. Ihmiset muistelevat usein tätä raskaiden talvi- ja jatkosotien ja toisaalta suuren rakennemuutoksen väliin jäävää vuosikymmentä kultakautena ja onnellisena aikana. Toisaalta vuosikymmen muistetaan myös ahdasmielisenä, surullisena ja raskaana aikana ennen ilmapiirin vapautumista.

Hankkeessa tutkitaan, miten 1950-luvulla eläneet mieltävät tämän ristiriitaisen vuosikymmenen, ja kartoitetaan, miten aikakautta on tallennettu erilaisina aineistoina arkistoihin ja museoihin.

1950-luvun muistot ja representaatiot -hanke yhdistää etnologian, folkloristiikan ja historian oppiaineita. Hankkeen tutkijat lähestyvät 1950-lukua eri aineistojen valossa. Professori Hanna Snellman (Jyväskylän yliopisto, etnologia) tutkii, miten siirtolaiset muistelevat 1950-lukua. Dosentti Lena Marander-Eklund (Åbo akademi, folkloristik) puolestaan tarkastelee kotirouvien arkea 1950-luvulla.

Dosentti Simo Laakkonen (Helsingin yliopisto, yhteiskuntahistoria) tutkii ympäristön tilan ja merkityksien muuttumista sodan jälkeisessä Suomessa. Arja Turunen (Jyväskylän yliopisto, etnologia) tutkii housujen tuloa naisten pukeutumiseen Suomessa. Kirsi-Maria Hytönen ja Eerika Koskinen-Koivisto (Jyväskylän yliopisto, etnologia) ovat kiinnostuneita naisten työtä 1950-luvulla koskevista kertomuksista. Hankkeeseen osallistuu myös Nokian tehdasyhteisöä tutkiva Keijo Rantanen (Tampereen yliopisto, historiatieteet).

Tutkimushanke järjestää 1950-lukuun liittyvän seminaarin Jyväskylässä 28.5.2009. Kaikki aikakaudesta kiinnostuneet tutkijat ovat tervetulleita tapahtumaan.

 

EERIKA KOSKINEN-KOIVISTO, filosofian maisteri. Hän valmistelee väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksessa.

eerika.koskinen-koivisto@jyu.fi



Artikkelit
Pääkirjoitus: Mikä kumman työsuhdeolettama?

Hänet halusin tavata: Anna Kuismin tapasi Pekka Tarkan

Sinuhe ja Viljami – surun ja ilon veljekset

Kolumni: Nopeaa vai hidasta tiedettä?

Agitaattoreita ja takinkääntäjiä – Teuvo Pakkalan ja Algot Untolan poliittinen kohtaaminen ja ero

Gruusian punainen kunnia

Kuoleman mysteeri ja valvonnan pitkä käsi – Hannele Huovi ei kaihda tabuja nuortenromaaneissaan

Suomalainen naispoliisi on kova ja pehmeä

Härkönen ja Remes sitovat ulkosuomalaisen kotimaahan

Ulkosuomalaisten historia saatiin kansien väliin

Haminan rauhan raja 1809 on kielellisen itsetunnon raja

Talonpoikaiskulttuurisäätiön pääoma on henkistä

Huomioita: Sisällöntuotannon ydinosaamisalueella

Tervetuloa käymään: Kirjoittamisen iloa Kotuksen kursseilta

Hyvä saarna tulee lähelle kuulijan arkea

Kulttuuriympäristöstä kampanjoidaan näyttävästi ensi vuonna

Koko kunta kotiseututyössä: Mynämäellä juhlittiin Antti Lizeliusta

Ajan sana: Arpomista ja säätämistä

Nimistöntutkija: Kirjojemme Matit

Tätä tutkitaan 1950-luvusta: Tunteita ja muistoja 1950-luvun Suomesta

Kolumni: Talven menneet lumet

Kuus kirjallisuudesta

Arvioita, katsauksia: Lintutehtailua

Arvioita, katsauksia: M. A. Castrén seikkailee Siperiassa

Arvioita, katsauksia: Suku elää suvun nimissä

Arvioita, katsauksia: Miljoona, miljoona kangasmetriä

Arvioita, katsauksia: Ontto tutkielma synnistä ja sovituksesta

Arvioita, katsauksia: Kansanestetiikan kirjava kenttä

Arvioita, katsauksia: Metsäammattilaiset muutosten pyörteissä

Arvioita, katsauksia: Valtimolaisen talonpoikaiskulttuurin helmi

Arvioita, katsauksia: Kartanoelämää läpi vuosisatojen

Arvioita, katsauksia: Taidekokoelmat kansakunnan peilinä

Arvioita, katsauksia: Jokapäiväinen englantimme

Arvioita, katsauksia: Sukupuolia on enemmän kuin kaksi

Hiidenkivi
Suomalainen kulttuurilehti

Julkaisijat
Kotimaisten kielten keskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kotiseutuliitto
Päätoimittaja
Outi Lauhakangas
P. 0456 347 353
outi.lauhakangas@stellatum.fi

Toimitussihteeri
Tuija Metsäaho
P. 0440 358 690
tuija.metsaaho@stellatum.fi
Toimitus
Hiidenkivi
Stellatum Oy, Purotie 1 B
00380 Helsinki

Kustantaja
Stellatum Oy
Purotie 1 B, 00380 Helsinki
Ilmoitusvaraukset
Anne Paavilainen
P. 09 2245 210, 0400 435 636
anne.paavilainen@stellatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset
tilaajapalvelu@stellatum.fi
www.stellatum.fi
P. 03 4246 5301
Tilaushinnat Suomessa:
Kestotilaus 52,32 €
(laskutusväli 12 kuukautta),
määräaikaistilaus 55,59 €
(12 kuukautta)
irtonumero 10 €.